Ystävyyskuntamatka: Lempäälän, Vesilahden ja Punkalaitumen edustajat Venäjällä

Pietarin läheisyys vaikuttaa Karjalan kannaksen kehittymiseen

Käkisalmen 750-vuotias linna on restauroitu vaikuttavaksi matkailukohteeksi. Linnaa esitteli museon johtaja Maria Lihaja (vas.).

Käkisalmen 750-vuotias linna on restauroitu vaikuttavaksi matkailukohteeksi. Linnaa esitteli museon johtaja Maria Lihaja (vas.).

 

Venäläisen liimapuuhirsitehtaan tuotantolinjan äärellä ajatuksia vaihtoivat Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaari ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja Juha Kuisma.

Venäläisen liimapuuhirsitehtaan tuotantolinjan äärellä ajatuksia vaihtoivat Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaari ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja Juha Kuisma.

Karjalanmatkailun konkareita ja myös ensikertalaisia oli mukana, kun Lempäälän, Vesilahden ja Punkalaitumen kuntien edustajat tekivät ystävyyskuntavierailun 13.-16. kesäkuuta Sakkolan seudulle Karjalan kannaksella. Matkaa luotsasivat hankkeen priimusmoottorina toimineen Sakkola-Säätiön edustajat. Virallinen ystävyyskuntayhteistyö on solmittu vuonna 2001.

Perillä Käkisalmen, Sakkolan, Vuokselan, Pyhäjärven ja Raudun kuntien venäläisviranomaiset ottivat suomalaisvieraat vastaan ja esittelivät heille Priozerskin (Käkisalmen) aluetta kulttuurin, elinkeinoelämän ja koko seutukunnan kehittämisen näkökulmista; kehittämishankkeet ovat saaneet niin alueellista kuin valtiollistakin tukea. Myös Metsäpirtin kunnassa kierreltiin.

Käkisalmen linna on vaikuttava museo

Käkisalmen 750-vuotisen historian omaava linna on aina vaikuttava käyntikohde. Linnamuseon johtaja Maria Lihaja esitteli aluetta, jota on restauroitu ja kehitetty tapahtuma-, matkailu- ja ajanviettokohteeksi. Suunnitelmia on edelleen ja yhteistyötä vireillä muun muassa Savonlinnan Olavinlinnan kanssa.

Käkisalmen 5. koulun ylpeys on oppilaitoksen vaiheista kertova koulumuseo. Museon ja koulurakennuksen esittelyn yhteydessä venäläisisännät kertoivat myös sikäläisestä koulujärjestelmästä, josta löytyy samankaltaisuutta suomalaiseen; koulua käydään noin 6,5-vuotiaasta 18-vuotiaaseen. Osa hankkii ammatilliseen koulutuksen, osa menee lukion jälkeen yliopistoihin ja korkeakouluihin.

Käkisalmen rautatieasema on harvoja säilyneitä suomalaisrakennuksia, jonka monet Karjalanmatkaajat käyvät katsastamassa.

Matkalaiset Sakkolassa Keljan taistelujen muistomerkin äärellä. Talvisodan uhrien muistokiven on suunnitellut Lempäälässä asuva karjalaisjuurinen kuvanveiston harrastaja Eero Pilviniemi.

Matkalaiset Sakkolassa Keljan taistelujen muistomerkin äärellä. Talvisodan uhrien muistokiven on suunnitellut Lempäälässä asuva karjalaisjuurinen kuvanveiston harrastaja Eero Pilviniemi.

Rajapitäjä Raudun kehitys mittavaa

Suomen ja taannoisen Neuvostoliiton rajapitäjä Rautua on kehitetty viime vuosina merkittävästi. Kunnan kulttuuritalo on remontoitu komeaan kuntoon, ja siellä erilaiset harrastusryhmät voivat toimia ikään kuin suomalaisessa kansalaisopistossa. Vielä vihkimistä vailla on kuntaan rakennettu uusi urheilu- ja hyvinvointikeskus, joka tarjoaa monipuolisia liikuntaharrastusmahdollisuuksia.

Raudussa päästiin tutustumaan myös suureen puunjalostuslaitokseen. Yritys tekee yhteistyötä suomalaisen hirsitehtaan, Kontio-yhtiön kanssa. Venäläisyrityksen tuottamat jyhkeät liimapuuhirret ja niistä koottavat hirsirakennukset ovat samaa tasoa – ja kuulemma samaa hintaluokkaa – kuin Suomessa tehdyt. Yritys on mukana rakentamassa Sotshin olympiakylää.

Raudussa käydessä ei sovi unohtaa Igoran mahtavaa ja monipuolisia aktiviteetteja tarjoilevaa matkailukeskusta, jonka on kerrottu olevan presidentti Vladimir Putinin puolison omistuksessa. Mitä alueelle tapahtuu presidenttiparin ilmoitettua avioerostaan, jää nähtäväksi.

Raudussa suomalaiskuntien edustajat nauttivat yhteisen lounaan venäläiskuntien johtajien kanssa. Tilaisuus pidettiin Raudun elintarvikeyhdistyksen tiloissa; osuuskunta hankkii lähituottajilta isompia eriä elintarvikkeita ja vie niitä ”kauppa-autotyyliin” pienille kylille. Tosin toiminta vaikutti olevan hiipumassa yksityisten kauppojen kilpailun ja tarjonnan myötä.

Ystävyyskuntatoiminta jatkuu Vesilahdessa 2015

Vierailun aikana käytiin keskustelua jo reilut kymmenen vuotta jatkuneesta yhteistyöstä, ja molemmat osapuolet näkivät sen tärkeäksi: on tärkeää tuntea historiaa ja kuulla myös nykyisistä tapahtumista ja kehittämishankkeista.

Seuraava ystävyyskuntavierailu toteutunee vuonna 2015, jolloin venäläiskuntien edustajat saapuvat Suomeen Vesilahden toimiessa vierailun organisaattorina.

Suomalaisten vierailuun kuuluivat kunniakäynnit Sakkolan kirkon muistopuistossa ja talvisodan Keljan taistelujen muistomerkillä. Näille paikoille Lempäälän, Punkalaitumen ja Vesilahden kuntien sekä Sakkola-Säätiön edustajat laskivat havuseppeleet. Sunnuntaipäivän paluumatkaa juhlisti käynti Valkjärven kunnassa, missä soitettiin siellä muistomerkkinä olevaa vanhaa Valkjärven kirkonkelloa ja laulettiin Suvivirsi.

Sakkolan uudempi hautausmaa on nykyisin venäläisten vainajien leposija. Venäläiseen tyyliin edesmenneitä tullaan muistelemaan eväiden kera, joita ystävällisesti tarjottiin myös suomalaismatkaajille; Aila Alanen (vas.), Mervi Lumia, Ari Arvela ja Erkki Paloniemi sekä tulkki Katariina Lius.

Sakkolan uudempi hautausmaa on nykyisin venäläisten vainajien leposija. Venäläiseen tyyliin edesmenneitä tullaan muistelemaan eväiden kera, joita ystävällisesti tarjottiin myös suomalaismatkaajille; Aila Alanen (vas.), Mervi Lumia, Ari Arvela ja Erkki Paloniemi sekä tulkki Katariina Lius.

Käynti suvun kotikonnuilla

Lempäälän kunnan edustajana matkassa olleelle Sirpa Sepälle Karjalassa käynti antoi mahdollisuuden käydä sukunsa, Käpin, kotipaikoilla Sakkolan Kiviniemessä. Sepän kotitalon paikkoja oli koluamassa myös Killi Jokinen, ensikertalainen Karjalanmatkaaja.

– Oli aivan mahtavaa löytää Sirpan sukujuuret, talot ja maat ja tavata siellä vanha venäläispariskunta, botanisti ja geologi. Kun itse olimme virittäytyneet liikkeelle 1930-luvun loppupuolen asiat mielessä, niin yhtäkkiä vähän riutuneen ja ränsistyneen talon isäntä pinkaisi sisälle; ukko haki kannettavan tietokoneen ja nettitikun, ja olisi halunnut esitellä geologisia kuvauksiaan.

Sakkolan Kiviniemeä uhkaavat suuret muutokset, kun uusi Pietari-Käkisalmi-moottoritie ja rautatie muuttavat kylän maisemia.

– Tapasimme erään vanhan venäläismiehen, joka kertoi asuneensa alueella 1970-luvulta ja joutuu nyt muuttamaan pois moottoritien alta, kertoo Jokinen.

– Surullista oli myös nähdä, miten vanhan Sakkolan hautausmaan päälle oli rakennettu kerrostalo – ja miten monin paikoin taloista ja ympäristöistä pidetään huonosti huolta.

Alueen siistiytyminen kiinnosti kuntajohtajia

Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaari oli Karjalanvisiitillä mukana jo viidettä kertaa. Hän toteaa, että alueen kehittämisessä ja ympäristöasioissa on viime vuosina kuitenkin menty eteenpäin ja mm. jätepisteistä on kylillä käytössä.

– Ensimmäistä kertaa pääsin käymään Käkisalmen linnassa ja sen museoissa; se oli hieno paikka.

Viitasaarella ei ole karjalaisia sukujuuria, mutta Karjala kiinnostaa, koska se on merkittävä osa entistä Suomea ja koko maamme historiaa. Pitäisikö Karjala palauttaa Suomelle?

– En usko, että se on realistinen ajatus. Kai venäläiset haluavat säilyttää alueen pietarilaisten kesämökkien rakennuspaikkana.

Alueelle onkin vuosi toisensa jälkeen noussut monenlaisia loma-asuntoja, datshoja, – aina hulppeisiin hirsi- ja kivilinnoihin asti.

Vesilahden kunnanjohtaja Erkki Paloniemi on myös osallistunut useampaan ystävyyskuntamatkaan Kannakselle.

– Alue on mennyt ulkoisesti ja infrastruktuurinkin osalta kovasti eteenpäin. Myös hotellien taso on parantunut. Eli eteenpäin menon leima, johtuneeko Pietarin läheisyydestä, Paloniemi pohtii.

Ihmisten ystävällisyyttä hän kiittelee myös. Sakkolan uudella hautausmaalla tulkin välityksellä Paloniemi puhutti sikäläistä perhettä, joka oli venäläiseen tapaan voileipä- ja vodkatarjoilujen kera muistelemassa edesmenneitä läheisiään. Samoin Metsäpirtissä Laatokan rannalla vapaapäivää viettäneet tadzikistanilaiset nuorukaiset halusivat innolla yhteisiin valokuviin suomalaisten kanssa.

Vesilahden kunnanhallituksen puheenjohtaja Ari Arvela oli varautunut tiestön huonompaan kuntoon, vaikka nytkin välillä rytyytettiin kuoppaisilla teillä.

– Tiestön kunto oli oleellisesti parempi, mihin olen siellä maassa tottunut. Ja siistiytymistä oli kyllä tapahtunut.

– Karjalassa käytyä ymmärtää paremmin, millaisia tuntemuksia sieltä lähteneillä ja karjalaisjuuristen jälkipolvilla on.

Lempäälästä käsin toimiva Sakkola-Säätiö on päättämässä tänä syksynä mittavaa, yli kymmenen vuotta kestänyttä urakkaansa: valmistumassa on viimeinen Sakkolan koulupiirikirja, Kiviniemi, jolloin kaikkien pitäjän kylien historiaa ja muistitietoa on saatu koottua yksiin kansiin. Kyläkirjoja on tähän mennessä julkaistu jo 12 kappaletta.

 Marjo Ristilä-Toikka

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>