Kuntarakenne: Eurooppalainen kaupunki -malli herättää uteliaisuutta Vesilahdessa

Lisää seutuyhteistyötä, eurooppalainen kaupunki vai suur-Tampere?

Millainen hallintomalli Tampereen seudulle tulevaisuudessa halutaan? Tämä vaikea kysymys otetaan pohdinnan alle kaupunkiseudun kunnissa kesälomien jälkeen.

Syksyllä toteutetaan paneelitutkimus, jossa kuntalaiset pääsevät vastaamaan muun muassa edellä esitettyyn kysymykseen. Verkossa tehtävään tutkimukseen osallistuu yhteensä 2 000 vastaajaa.

Kunnissa järjestetään myös avoin yleisötilaisuus aiheen tiimoilta. Lisäksi kaupunkiseudun kunnanvaltuustot käsittelevät alustavia malleja alkusyksystä.

Rauno Saaren viisi mallia

Pohdinnan tueksi selvitysmies Rauno Saari on esitellyyt viisi  vaihtoehtoista kaupunkiseudun hallintomallia. Ne on tarkoitettu työkaluiksi, joiden pohjalta tulevaisuutta aletaan rakentaa.

Mallit ovat seuraavat: 1) tiivistyvä yhteistyö, 2) yhdentyvä kaupunkiseutu, 3) metropolihallinto, 4) eurooppalainen kaupunki – Tampere ja 5) yksi kunta, Tampere.

Ensi vuoden tammikuun loppuun mennessä Rauno Saaren yhteenvedon pitäisi olla valmis. Kunnanvaltuustot tekevät omat päätöksensä saaren raportin pohjalta alkuvuodesta 2014.

Saarella on apunaan selvitystiimi, jossa on kuntien eri sektorien johtavia viranhaltijoita. Lempäälästä tiimissä on mukana sivistysjohtaja Nina Lehtinen.

Taustalla toimii lisäksi ohjausryhmä, johon kuuluu jokaisesta kunnasta sekä valtuuston että hallituksen puheenjohtaja. Tampereen edustus on hieman muita kuntia laajempi.

 

Vesilahti näkee seutuyhteistyön myönteisenä asiana. Kuvassa Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Mervi Lumia, kunnanjohtaja Erkki Paloniemi ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Ari Arvela.

Vesilahti näkee seutuyhteistyön myönteisenä asiana. Kuvassa Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Mervi Lumia, kunnanjohtaja Erkki Paloniemi ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Ari Arvela.

Vesilahti liputtaa yhteistyön puolesta

Vesilahdessa kaupunkiseudun yhteistyö nähdään pääosin myönteisenä suuntana.

– Seutuyhteistyö on iso asia, ja suhtaudumme siihen vakavuudella. Maailma muuttuu, ja jotain on kuitenkin tehtävä, sanoo kunnanhallituksen puheenjohtaja Ari Arvela.

Arvelan mukaan Tampereen kaupunkiseutu on yhteistyön rakentamisessa edelläkävijä. Tähän saakka selvitystyö on edennyt hyvässä hengessä.

Vesilahden päättäjät eivät osaa tässä vaiheessa sanoa, mikä viidestä mallista kiinnostaa eniten. Kunnanjohtaja Erkki Paloniemi kuitenkin toteaa, että Eurooppalainen kaupunki -malli herättää hieman uteliaisuutta.

– Se kiinnostaa jossain määrin, jos muutoksiin on mentävä. Nämä mallit ovat kuitenkin vasta alustavia hahmotelmia.

Ei jättikaupungille

Vesilahden valtuusto on tehnyt päätöksen, että kunta jatkaa itsenäisenä.

– Tämä poissulkee viidennen vaihtoehdon, joka on käytännössä suur-Tampere, sanoo Arvela.

Paloniemi kuitenkin lisää, että mihin tahansa malliin päädytäänkin, ei voi tietää, mitä mieltä valtio on. Silti kunnanvaltuuston puheenjohtaja Mervi Lumia uskoo valtion olevan myötämielinen, jos kunnat pääsevät yhteisymmärrykseen. Tässä mielessä yhteistyöhön kannattaa panostaa.

– Yhteistyö on kaikkien etu, ja sitä tämä omaehtoinen selvitys tukee, Lumia toteaa.

Fakta on kuitenkin se, että kaikki kaupunkiseudun ympäryskunnat ovat käytännössä suur-Tamperetta vastaan.

 

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Mervi Lumia, kunnanjohtaja Erkki Paloniemi ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Ari Arvela ovat tyytyväisiä selvitysmies Rauno Saaren tähänastisiin otteisiin.

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Mervi Lumia, kunnanjohtaja Erkki Paloniemi ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Ari Arvela ovat tyytyväisiä selvitysmies Rauno Saaren tähänastisiin otteisiin.

Viisi vaihtoehtoista hallintomallia

1) Tiivistyvä yhteistyö

Tiivistyvä yhteistyö perustuu nykymuotoiseen yhteistyöhön ja valtuustojen hyväksymään seutustrategiaan. Vesilahden kunnajohtaja Erkki Paloniemi toteaa, että vaihtoehto on turvallinen. Seutuyhteistyön syventämiseen pitäisi kuitenkin löytää lisää yhteistyön muotoja.

– Onko tämä riittävän vahva malli, jotta voidaan jatkaa? Toisaalta meillä on hyvät kokemukset yhteistyöstä.

2) Yhdentyvä kaupunkiseutu

Yhdentyvä kaupunkiseutu -mallissa linjauspäätökset tehtäisiin kuntien valitsemassa seutuvaltuustossa. Toteutuksesta vastaisivat kunnat. Seudulliset asiat valmisteltaisiin yhteistyössä.

– Tässä mallissa seutuvaltuusto tekisi vain linjauspäätöksiä, sillä ei olisi paljoakaan päätösvaltaa, kertoo kunnanvaltuuston puheenjohtaja Mervi Lumia.

3) Metropolihallinto

Metropolihallinnossa kaupunkiseudulle valittaisiin suorilla vaaleilla valtuusto, joka hoitaisi seudullisesti keskeisiä tehtäviä, kuten maankäytön suunnittelun, joukkoliikenteen järjestämisen ja asuntopolitiikan linjaukset. Hallinto rahoitettaisiin kuntien verotuloilla.

Tämä malli on tapetilla etenkin Helsingin seudulla.

– Jos tämä toimii, on se askel kohti vapaaehtoisia kuntaliitoksia, kommentoi Paloniemi.

4) Eurooppalainen kaupunki – Tampere

Eurooppalainen kaupunki – Tampere olisi uusi kunta, jolla on seudullisista asioista päättävä, suorilla vaaleilla valittu valtuusto. Kaupungissa olisi autonomisia kuntia omine valtuustoineen, jotka keskittyisivät asukkaille läheisiin asioihin, kuten peruspalveluíhin. Myös Tampere jaettaisiin mahdollisesti hallinnollilsesti autonomisiin osiin.

– Tämä malli olisi saksalaistyyppinen kaupunkialue. Keski-Euroopassa se on käytetty ja toiminut hyvin, Paloniemi sanoo.

– Suomessa kunnilla on niin laaja tehtäväkenttä, että en ole varma, onko se suoraan kopioitavissa.

5) Yksi kunta, Tampere

Yksi kunta, Tampere olisi suoran kuntaliitoksen malli. Kunnalla olisi yksi valtuusto ja hallitus ja niiden alaisuudessa toimielinorganisaatio.
Myös selvitysmies Rauno Saari on myöntänyt, että mallissa askarruttaa, miten lähidemokratian toteutuminen turvattaisiin.

– Tämän mallin toteutuessa Vesilahdessa on pelko, että jäädään oman onnemme nojaan. Kokemusten mukaan reuna-alueet rupeavat näivettymään, Paloniemi toteaa.

– Kun eurot ja päätösvalta viedään pois, kunta passivoituu. Esimerkiksi maapolitiikalla on helppo säädellä: ei kaavoiteta eikä kehitetä.

Kommentit (4)

  1. Eija Koivu

    Miksi ei kehyskuntien yhteityön tiivistäminen houkuta?
    Eurooppalainen kaupunki vaihtoehto tarkoittaa käsittääkseni sitä, etä kaikki raha kerätään Tampereen suureen ja pohjattomaan rahapussiin. Tampere sitten päättää, mitä näille ”autonomisille”
    kunnille annetaan määrärahoja. Kannattaisi kyllä tarkkaan miettiä, mihin malliin Vesilahti on halukas lähtemään mukaan. Minua itseäni ainakin arveluttaa kovasti kaikki sellainen yhteistyö, jossa Tampere on määräävässä asemassa.

  2. Scientist

    Samaa mieltä myös Lempäälän osalta. Tulee helposti ns. saddamilaista demokratiaa vahvemman oikeuksilla. Itseäni kyllä miellyttävät eniten metropolihallinto tai vaihtoehto 2. Uskon, että ajanmittaan terveydenhuolto tulee siirtymään kunnilta laajemmille vähintään 200000 asukkaan alueille. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri voisi olla pohjana, mutta ei tunnu käyvän kokoomukselle.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?