Itsenäisyyden puolustajat: Vesilahden sotainvalidien 70-vuotisjuhlassa katse jo neljän vuoden päähän

”Jaksakaamme Suomen sadanteen itsenäisyyspäivään”

Sotainvalidien Pirkka-Hämeen piirin puheenjohtaja Toivo Sundqvist toivoi sodan nähneen sukupolven näkevän vielä neljän vuoden kuluttua olevan maamme itsenäisyyden satavuosijuhlan.

Sotainvalidien Pirkka-Hämeen piirin puheenjohtaja Toivo Sundqvist toivoi sodan nähneen sukupolven näkevän vielä neljän vuoden kuluttua olevan maamme itsenäisyyden satavuotisjuhlan.

Juhlassa jaettiin järjestön pöytästandaarit sotainvalidien toimintaa tukeneille Antti Niemiselle( oik.), Unto Yliselle, Kalevi Jarvalle, Tuula ja Erik Mäkiselle, Raimo Sillanpäälle ja Esko Saloselle.

Juhlassa jaettiin järjestön pöytästandaarit sotainvalidien toimintaa tukeneille Antti Niemiselle( oik.), Unto Yliselle, Kalevi Jarvalle, Tuula ja Erik Mäkiselle, Raimo Sillanpäälle ja Esko Saloselle.

Sotavuodet, jälleenrakentaminen, vääryydellä meille määrätyt sotakorvaukset sekä lähestyvä Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhla nousivat puheisiin keskiviikkona 3. heinäkuuta pidetyssä Sotainvalidien Veljesliiton Vesilahden osaston 70-vuotisjuhlassa.

Sotainvalidien Veljesliiton Pirkka-Hämeen piirin puheenjohtaja Toivo Sundqvist muistutti puheessaan sotainvalidien ja -veteraanien arvokkaasta työstä maamme itsenäisyyden hyväksi.

– Te olette kovia kokenut sukupolvi, joka on syntynyt niihin aikoihin, kun Suomi sai itsenäisyyden. Vuosina 1939-45 olitte mukana yhteisellä asialla, kun maamme itsenäisyys oli vaarassa. Itsenäisyyden puolustamiseen tarvittiin jokaista miestä ja naista.

– Kun sota loppui, niin välittömästi ryhdyitte jälleenrakentamaan tätä maata uuteen kukoistukseen. Sodan jälkeen autoitte myös siirtolaisten asuttamisessa.  Näiden lisäksi selviydyitte sotakorvauksista, jotka määrättiin meille käsittämättömällä vääryydellä. Emmehän olleet aloittaneet ainuttakaan sotaa.

– Teidän ansiostanne Suomi on meille rakas ja kansainvälisesti arvostettu maa, Toivo Sundqvist puhui.

Hän toivoi, että sodan nähneellä sukupolvella riittäisi terveyttä vielä ainakin neljä vuotta, jolloin Suomi saa viettää itsenäisyytensä satavuotisjuhlaa.

Esko Salonen lausui sotainvalidien juhlassa Oiva Paloheimon vuonna 1946 Vesilahden kirkolle omistaman runon Siunatut vuosisadat.

Esko Salonen lausui sotainvalidien juhlassa Oiva Paloheimon vuonna 1946 Vesilahden kirkolle omistaman runon Siunatut vuosisadat.

Yksi maa, yksi kansa

Vesilahden kunnanhallituksen puheenjohtaja Ari Arvela kertoi juhlassa, että nykyisen sotavammalain juuret ulottuvat vuosisatojen taakse. Ensin sodassa haavoittuneille järjestettiin muun muassa lepokoteja ja vuonna 1859 Italiassa Solferinon taistelujen tiimellyksessä syntyi ajatus kansainvälisen ja puolueettoman avustusjärjestön tarpeesta.

– Siellä otettiin ensimmäiset askeleet sodassa haavoittuneiden ja invalidien hoidon järjestämiseen.

Arvela totesi, että Suomeen perustettiin ensin Vapaussodan invalidiliitto. Se ei kuitenkaan tavoittanut kaikkia, sillä vapaussota oli jakanut kansakunnan kahtia.

– Suomen hallitus painotti yhteistä etua ja yhtenäisyyttä, yhteen hiileen puhaltamista. Vuonna 1940 maahamme perustettiin invalidisäätiö, jonka käynnistämiseen saatiin apua Lotta Svärd järjestöltä ja SPR:ltä. Tukea tuli myös marsalkka Mannerheimilta, joka antoi luvan teettää oman keppinsä kopioita sotainvalidien ja -veteraanien käyttöön.

Sotainvalidien Veljesliiton suurin rakennusprojekti on Arvelan mukaan ollut näihin päiviin saakka toiminnassa ollut Kaunialan sotavammasairaala. Se avattiin vuonna 1946.

Juhlivassa Vesilahden osaston jäsenistössä on enää viisi sotainvalidia. Osastoon kuuluu parikymmentä puolisoa ja tukijäsentä. Osaston perustamisvuonna 1943 sotainvalidijäseniä oli yli sata. Osaston puheenjohtaja on Erkki Ärölä.

 

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>