Vesilahdella ei ole varaa menettää Onkemäen koulua

Kirjoittaja vastustaa Onkemäen koulun lakkauttamista. Kuva: Katariina Onnela

Kirjoittaja vastustaa Onkemäen koulun lakkauttamista. Kuva: Katariina Onnela

Oma kesälomani sujuu kirjoittaen väitöskirjaani opetussuunnitelman toteutuksesta luonnossa liikkuen ja toimien. Liikuntatieteilijä-opettaja-opon lomatunnelma synkistyi, kun kuulin Vesilahden kunnan ainoan varsinaisen kyläkoulun, Onkemäen koulun, hämmentävät  lopettamisaikeet.

Vuonna 1909 perustettu koulu aloitti toimintansa Marttilan talossa ennen hienon koulurakennuksen valmistumista. Itsekin olen koulun käynyt ja muistan elävästi miten koulua ympäröivä piha lähimetsineen tarjosi oivallisen liikkumisympäristön eri-ikäisille oppilaille pelata ja leikkiä yhdessä kaiket välitunnit. Toiminnallinen välituntiliikuntakulttuuri jatkuu koululla edelleen; kulttuuri, mitä monissa kouluissa nykyisin koetetaan erilaisin hankkein saada heräteltyä, kun huoli lasten liikkumisen vähenemisestä on noussut keskiöön.

Muuttovoittokunta

Onkemäen koulua käy reilut 30 oppilasta. Alueelle muuttaa uusia perheitä kyläkoulun vuoksi. Vesilahden kunnan kunnanvaltuusto on asettanut 18 oppilaan rajan oppilasrajaksi. Näin ollen kukaan ei osannut aavistaa, että yllättäen taloudellisiin näkökulmiin vedoten koulu aiotaan sulkea ja koulun oppilaat kuljetettaisiin Kirkonkylän kouluun. Kirkonkylän koulu on kuitenkin jo nyt täynnä.

Vesilahti on muuttovoittokunta ja nykyisiä kouluja joudutaan koko ajan laajentamaan. Miksi tässä tilanteessa Onkemäen koulu suljettaisiin? Parakkeihinko koulun oppilaat sijoitetaan? Entä mitä säästöjä siitä aiheutuu, kun hyvin pian joudutaan aloittamaan uudet laajennukset etenkin kun Kirkonkylän alueelle on kaavoitettu runsaasti uutta tonttialuetta?

Oppimisympäristöstä, terveydestä, hyvinvoinnista

Onkemäen koulurakennus on terve hirsirakennus missä ei ole nykyisin valitettavan yleistä homeongelmaa. Koulun pihapiiri on luonnonläheinen ja rauhoittava. Koulu tarjoaa hyvän oppimisympäristön sitä käyville lapsille. Koululla toteutetaan opetusta hyödyntäen mm. nykyteknologiaa ja ympäröivää kaunista luontoa ja se on mukana Comenius-hankkeessa, KiVa-koulu -projektissa ja ryhmäyttämiseen panostetaan. Koulussa yhdistyvät sujuvalla tavalla (tieto)tekniikka ja luonto. Nykyaikaa, kyllä!

Erittäin monet ympäri maailmaa tehdyt tutkimukset tukevat koulumatka- ja välituntiliikunnan tärkeyttä osana terveyden edistämistä ja hyvinvointia. Ei ole siten oppilaan etu istuttaa häntä turhaan takseissa. Lapsen etu on saada opiskella terveessä, turvallisessa ja kotipaikkaa lähellä olevassa koulussa.

Yhteiskunnan etu on kasvattaa lapset hyötyliikkumaan, koska liikunnalla on todettu olevan monia sairauksia ennaltaehkäisevä vaikutus ja suhde liikuntaan opitaan lapsena. Kun tuo suhde rakentuu positiiviseksi kuten kyläkoulun olosuhteet mahdollistavat, niin silloin koulu jauhaa suoraa euroja yhteiskunnan laariin vähäisempien sairauspoissaolojen ja sairauksien muodossa.

Turha istuminen puolestaan lisää tutkimusten mukaan mm. niska-hartiaseudun ongelmia ja sairauksille altistavaa keskivartalolihavuutta. (Sairauspoissaolot aiheuttavat jokaiselle yritykselle 1500 euroa / henkilö kustannuksia vuodessa ja kansantaloudelle noin 3 miljardia euroa vuodessa Työterveyslaitoksen tietojen mukaan.)

Yhteistyöstä, maaseutumaisesta Vesilahdesta

Kyläläiset ja Onkemäen kyläkerho ovat aktiivisesti olleet mukana koulun toiminnassa ja olisivat sitä tulevaisuudessakin. Koulun pihaan talkoilla rakennettu EU-säädösten mukainen leikkipaikka, luistelukenttä, hiihtoladut ja katuvalaistus sekä läheinen monitoimisuuli ovat tästä joitain osoituksia. Koulu toimii alueen ihmisten, seurakunnan ja esim. partiolaisten viikoittaisena kokoontumispaikkana.

Onko meillä varaa hylätä tällainen talkootoiminta, terve koulurakennus, sen tarjoamat tilat, koulun pihapiiri lähiliikuntapaikkana, koulun oppilailleen siirtämä liikuntakulttuuri tai rauhoittava ilmapiiri ja itse kuljetut koulumatkat, jotka tutkitusti myös lisäävät keskittymiskykyä? Onko meillä varaa menettää ainoaa kyläkouluamme kunnan elävää maaseutumaista imagoa ajatellen?

Perusteluja koulun säilyttämiselle on erittäin paljon; niin arvoihin perustuvia kuin talouteen nojaavia! Lisää perusteluja ja nettiadressi löytyy täältä: http://www.adressit.com/onkemaen_koulu ja Onkemäen koulun vanhempainyhdistyksen sivut: http://onkemaki.blogspot.fi/

Maarit Marttila

Kommentit (9)

  1. merja

    Olipa tämä harmillinen uutinen, jonka löysin hakusanalla Onkemäen koulu. Olen kovasti etsinyt uutta tulevaa kotia perheellemme, kun vuoden sisällä on muutto tampereen seudulle. Kritereerinä mm maaseutumaisuus ja pieni koulu. Mitä sitten vetonaulaksi?

    • merja

      Toki toivon minäkin ja elän hengessä mukana. Touhu vaan näyttää jotenkin tutulta kaavalta. Kunnan päättäjät leikkivät vuoden jos toisenkin juupas-epäs – leikkiä ja sitten sanovat suuret sanan ja se on siinä. Kaikki kun vaan lasketaan euroissa, en ole vaan päässyt selvyyteen millaisella laskukaavalla. Minä olen ollutkin aina huono matikassa. Tsemppiä Onkemäen koululaisille, heidän perheille ja opettajille!!

  2. Maarit

    Merja, kiitos. Onkemäen koulun vanhempainyhdistyksen sivuilta tilanteen kehitystä pystyy seuraamaan hyvin ajantasaisesti. Onneksi moni tekee työtä koulun eteen ja toivon mukaan sillä on merkitystä.

  3. Alueelle muuttaneiden lapsiperheiden puolesta

    Aika ikävältä tuntuu niiden perheiden puolesta, jotka ovat rakentaneet / muuttaneet alueelle koulun vuoksi. Oppilasmäärä ylittää reilusti kunnanvaltuuston asettaman vähimmäisrajan, johon määritelmään ihmiset varmasti ovat tukeutuneet päätöksiä tehdessään. Tällaiset yllättävät lopetussuunnitelmat eivät sovi elämäänsä pitkäjänteisesti suunnittelevien ihmisten elämään. Sopisiko sellainen Sinun elämääsi?

  4. Tiede avuksi päätöksentekoon

    Kasvatustieteen professori Eira Korpisen ajatuksia, joiden perusteella päätöksiä kannattaa tehdä

    Eira Korpinen Jyväskylän yliopistolta kannustaa kovasti koulun puolesta toimimiseen. Hän toteaa mm., että kyläkoulujen lakkauttamiset eivät tuo säästöjä vaan päinvastoin kustannukset lisääntyvät. Koulun lakkauttamisessa menetetään esim. paljon tärkeää pääomaa. Koulun luontopääoma on suuri erityisvahvuus ja ainoatakaan tervettä koulua ei saa lopettaa!!!

    Korpinen kirjoittaa juuri artikkelia, jossa hän tarkastelee kyläkoulua pääoman tuottajana taustateoriana Maailmanpankin pääomakäsitteistö. Luontopääoma on kaiken lähtökohta ja erityisvahvuus. Hän on kirjoittanut aiheesta myös Eläköön kyläkoulu! -kirjaan. Eli lisää perusteluja löytää mm. tuosta kirjasta.

    Yliopistolta saamme käyttöömme tieteellisesti pätevää faktaa eikä esim. mielikuviin tai musta tuntuu -tietoon perustuvia päätelmiä. Päätökset olisi erittäin tärkeää perustaa näihin tieteellisesti tutkittuihin faktoihin!

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?