Satavuotias teki juhlamatkan synnyinseudulleen Karjalaan

Yrjö Raaska lapsuus- ja nuoruusmaisemissaan Sakkolan Petäjärvellä. Hän pääsi käymään kotipaikkansa pihamaalla; hirsitalo on sotien jälkeen venäläisten rakentama. Avustajana tyttärenpojanpoika Mikko Moisio.

Yrjö Raaska lapsuus- ja nuoruusmaisemissaan Sakkolan Petäjärvellä. Hän pääsi käymään kotipaikkansa pihamaalla; hirsitalo on sotien jälkeen venäläisten rakentama. Avustajana tyttärenpojanpoika Mikko Moisio.

 

 

Vesilahden vanhimman asukkaan, huhtikuussa sata vuotta täyttäneen Yrjö Raaskan juhlavuosi jatkuu. Kesäkuun lopussa veteraani jälkipolvineen ja ystävineen matkasi hänen lapsuus- ja nuoruusmaisemiinsa Karjalan kannakselle. Ilman muistilappuja satavuotias opasti kolmen linja-auton letkaa ja kertoi yksityiskohtaisia tietoja myös sotahistoriasta.

Kotiseutumatkoja Karjalaan on tehty parikymmentä vuotta, mutta Raaskan satavuotismatka lienee lajissaan ainutkertainen. Suomi-vieraiden näkyvyyden ja kuuluvuuden takasi Narvan torvisoittokunta.

Jo ennen Suomen itsenäistymistä, Sakkolan Petäjärvellä vuonna 1913 syntynyt Yrjö Raaska muistaa edelleen pilkuntarkasti nuoruutensa maisemat ja sotavuosia edeltäneet tapahtumat. Hänen luonaan monet karjalaisten jälkipolvet käyvät edelleen tunnistuttamassa vanhoja valokuvia ja kuulemassa kerrontaa.

Raaskalla on sukujuuria myös Sakkolan Kiviniemessä, ja hän on mukana Kiviniemen kyläkirjaa viimeistelevässä toimituskunnassa.

Satavuotias käytti juhlamatkallaan pyörätuolia, ja suvun nuorten miesten avustamana hän pääsi muun muassa Laatokan rannalle sekä omalle kotipihalleen Sakkolassa ja edesmenneen vaimonsa kotipaikalle Raudussa. Ohjelmaan kuului seppeleenlaskut Sakkolan vanhalla kirkkomaalla sekä talvisodan taistelujen Keljassa, sodan uhrien muistomerkin äärellä.

Illanviettoihin Kiviniemen kosken partaalla ilmaantui spontaanisti ohjelmansuorittajia 120-henkisestä matkaseurueesta. Narvan soittokunnan johtaja Yrjö Punkari oli Karjalanmatkalla ensimmäistä kertaa, ja vaikuttui kokemastaan.

– Ja uskon, että koko soittokunta muistaa aina tämän satavuotismatkan.

Marjo Ristilä-Toikka

Sakkolan kirkko poltettiin jatkosodan taistelujen alkaessa. Kirkon paikalla on jäljellä rappuset ja uudelleenpystytetty sankarivainajien muistomerkki. Seppeleenlaskussa Mikko Moisio, Anne-Mari Mäkiniemi, Yrjö Raaska ja Antti Rostila.

Sakkolan kirkko poltettiin jatkosodan taistelujen alkaessa. Kirkon paikalla on jäljellä rappuset ja uudelleenpystytetty sankarivainajien muistomerkki. Seppeleenlaskussa Mikko Moisio, Anne-Mari Mäkiniemi, Yrjö Raaska ja Antti Rostila.

Narvan soittokunta piti huolen, että juhlamatkan saattue näkyi ja kuului. Tässä musisoidaan talvisodan taistelupaikalla Sakkolan Keljassa, sodan uhrien muistomerkin äärellä.

Narvan soittokunta piti huolen, että juhlamatkan saattue näkyi ja kuului. Tässä musisoidaan talvisodan taistelupaikalla Sakkolan Keljassa, sodan uhrien muistomerkin äärellä.

Yrjö Raaska pääsi vierailemaan myös edesmenneen puolisonsa Anna Raaskan, o.s. Kähäri, kotipaikoilla Raudun Maanselän kylässä. Veteraanin kerrontaa nauhoittamassa Yrjö Punkari.

Yrjö Raaska pääsi vierailemaan myös edesmenneen puolisonsa Anna Raaskan, o.s. Kähäri, kotipaikoilla Raudun Maanselän kylässä. Veteraanin kerrontaa nauhoittamassa Yrjö Punkari.

Satavuotiaan Yrjö Raaskan juhlamatkantekoa Karjalassa avustivat suvun nuoret miehet, tyttärenpoika Antti Rostila (vas.) ja tyttärenpojanpoika Mikko Moisio. Sininen satavuotisasu oli Vesilahden kunnan lahja pitäjän vanhimmalle asukkaalle.

Satavuotiaan Yrjö Raaskan juhlamatkantekoa Karjalassa avustivat suvun nuoret miehet, tyttärenpoika Antti Rostila (vas.) ja tyttärenpojanpoika Mikko Moisio. Sininen satavuotisasu oli Vesilahden kunnan lahja pitäjän vanhimmalle asukkaalle.

Kun oli rivakat ”adjutantit” Mikko Moisio ja Antti Rostila, pääsi Yrjö Raaska pyörätuoleineen myös Laatokalle asti Metsäpirtin pitäjässä Vorken rannassa.

Kun oli rivakat ”adjutantit” Mikko Moisio ja Antti Rostila, pääsi Yrjö Raaska pyörätuoleineen myös Laatokalle asti Metsäpirtin pitäjässä Vorken rannassa.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>