Kesäkuisen myrkyttämisen jälkeenkin muutama jättiputki kukoistaa rajaojan toisella puolella. Mittatikkuna naapuri Antti Naskali. Kuva: Erkki Koivisto
Vesilahtelainen Antti Naskali on asunut parinkymmenen vuoden ajan Kirkonkylässä Elinanpolulla terveyskeskuksen ja vanhainkodin takana. Alkuunsa hän ei tunnistanut, mikä korkea putkikasvi tontin rajana olevan ojan toisella puolella kukoistaa. Pikku hiljaa miehelle kävi ilmi, että kunnan omistamalta maalta ojan vartta levittäytyvä kasvi on jättiputki.
Omalta pihaltaan kasvia torjunut Naskali on ollut kuntaan yhteydessä muutaman viime vuoden aikana, ja tänä kesänä suureksi kasvanut jättiputkikasvusto käytiin myrkyttämässä ojan toiselta puolelta.
Ojan penkalla lojuu maassa kuivumassa suuria ruskettuneita jättiputken varsia. Pieniä vihreitä lehtiä kasvaa vielä siellä täällä, ja muutama täysimittainenkin kasvi kukintoineen vielä käsittelyn jäljiltä kukoistaa.
– Viime vuonna jättiputkille ei vielä tehty mitään, mutta tänä kesänä kasvit käsiteltiin kesäkuussa ennen juhannusta. En ollut itse paikalla, mutta huomasin, kun kasvit alkoivat nuupahtaa. Ne olivat tuolloin jo aika mahtavassa mitassa, kukkavarret ainakin kolmen, neljän metrin mittaisia, Naskali sanoo.
Kukinto katkaistava ennen
siementen kypsymistä
Heinä-elokuussa kukkiva jättiputki on helppo havaita. Jopa kolmen metrin korkeuteen nouseva, sateenvarjomaisesti kaartunut, vaalea kukinto voi olla läpimitaltaan jopa 80 senttimetriä. Jättimäisessä kukinnossa kehittyy tuhansia siemeniä, jotka varisevat syksyn ja talven aikana. Jättiputken siemenet säilyttävät itämiskykynsä vähintään 5–8 vuotta. Kukintojen poistaminen vähentää kasvin leviämistä uusille alueille.
Jättiputken leviämistä voi estää katkaisemalla jättiputken kukinto ennen kuin se pudottaa siemenensä maahan. Kukinnon poistossa oikea ajoitus on olennaista, sillä jättiputki kasvattaa uuden kukinnon ja tuottaa jopa suuremman määrän siemeniä, mikäli kukinto poistetaan liian aikaisin. Kukinto on katkaistava vasta silloin, kun kukinto alkaa jo ruskettua. Kukintovarsi katkaistaan aivan kukinnon alapuolelta.
– Kukinto tulee leikata puutarha- tai oksasaksilla suoraan ehjään jätesäkkiin ja hävittää vaikkapa polttamalla, Puutarhakarkulaiset kuriin -hankkeen projektikoordinaattori Kati Hinkkanen Ahlmanin koulun Säätiön Ahlman-instituutista neuvoo.
Hän korostaa, että esiintymää on seurattava vielä kukintojen poistamisen jälkeen. Jättiputki voi kasvattaa uuden kukinnon myös aivan maanpinnassa, jolloin sen havaitseminen on vaikeampaa.
Antti Naskali huomaa, että jo kertaalleen myrkkykäsittelyn saanut jättiputki pukkaa kasvin tyvestä uutta kukintoa. Kuva: Erkki Koivisto
Torjuntatöissä varottava
altistumista kasvinesteelle
Vanhainkoti-terveyskeskuksen lähellä olevan Vesilahden kunnan tervehdyskyltin takaa aukealla pilkottaa jättiputki. Kuva: Erkki Koivisto
Jättiputken lehti muistuttaa kookkaan raparperin rikkonaista lehteä.
Torjuntatöissä on syytä suojautua pitkähihaisilla, vedenpitävillä vaatteilla, hanskoilla ja suojalaseilla. Jättiputken kasvineste furanokumariini aiheuttaa iholla palovamman reagoidessaan auringonvalon kanssa. Jos kasvinestettä joutuu iholle, pitää iho pestä heti vedellä ja saippualla. Altistuksen jälkeen auringossa oleskelua on vältettävä viikon ajan. Lievimmillään reaktio on pelkkä punoitus, voimakkaimmillaan suuri rakkula.
Jättiputket valtaavat elintilaa muulta kasvillisuudelta ja voivat aiheuttaa vakavia palovammoja ihmiselle. Myrkyllisyytensä takia ne aiheuttavat pahimmillaan kiinteistöjen arvon alenemista ja vähentävät virkistyskäyttöarvoa alueilla, joille ne ovat levittäytyneet. Suomessa arvioidaan olevan noin 10 000 jättiputkiesiintymää.
Pirkanmaan kirjastoissa kiertää Tunnista ja torju -näyttely jättiputkesta ja jättipalsamista vuoden 2013 loppuun.
Viimeisimmät kommentit