80 vuotta: Osmo Lepola on huolissaan maamme omavaraisuudesta

Maaseudun murros on koetellut talonpoikaa

Osmo Lepola on tehnyt elämäntyönsä tässä maisemassa Vesilahden Riehussa.

Osmo Lepola on tehnyt elämäntyönsä tässä maisemassa Vesilahden Riehussa.

Vesilahden Riehussa sielunmaisemaansa päivittäin silmäilevä Osmo Lepola on hyvillä mielin. Poika on pitänyt Lepolan tilaa vuodesta 1995 lähtien ja nyt vaarin mielestä näyttää siltä, että pojanpojasta kasvaa seuraava isäntä. Hänestä tulee tilan seitsemäs isäntä.

Sunnuntaina 21. heinäkuuta 80 vuotta täyttävä Osmo Lepola hoiti kotitilaansa vaimonsa Taimin, o.s. Saarinen, kanssa yli kolmekymmentä vuotta. Tilan vanhapari ei ole eläköitymisensä jälkeen puuttunut tilan asioihin, mutta on tarvittaessa käytössä.

– Puin vielä toissa kesänä tilan kaikki viljat. Viime vuonna ei enää tarvinnut, sillä pojanpoika hallitsee työn.

Talonpoika ei kaikkea sulata

Lepolan tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos juuri ennen kuin Suomi liittyi Euroopan unioniin. Osmo Lepola on tyytyväinen, ettei itse enää joutunut puuttumaan liittymisestä johtuneeseen mahdottomaan paperisotaan.

– Maatilojen kehittäminen tuli EU:hun liittymisen jälkeen kyseenalaiseksi. Moni viljelijä arvioi, että kannattaako esimerkiksi investoida siinä laajuudessa kuin itse kokisi tarpeelliseksi. Suomalainen talonpoika ei oikein sulattanut sitä, että EU suolsi milteipä kuukausittain uusia määräyksiä ja lisäsi valvontaa, Osmo Lepola miettii maatalouden murrosvuosia.

Maatalouden murros jatkuu yhä. Tilansa tuotantosuunnan aikoinaan maidolle siirtänyttä Osmo Lepolaa askarruttaa, että pärjääkö Suomi maidontuotannon suhteen enää omavaraisena.

– Se on jo nyt kyseenalaista, sillä tuontimaidon osuus on kovassa kasvussa.

Kun hän itse kolmisenkymmentä vuotta sitten osallistui aktiivisesti maatalouden edunvalvontatehtäviin, oli silloin ongelmana ylituotanto. Sen seurauksena muun muassa maitotaloudessa alettiin vähentää karjan ja karjantarkkailun määrä.

Hakelämmityksen edelläkävijä

Osmo ja Taimi Lepola hoitivat tilaa vuosina 1962-1995. Osmo Lepolasta kehkeytyi edelläkävijä, sillä hän muutti tilansa lämmitysjärjestelmän hakkeelle navetanlaajennuksen yhteydessä 1980-luvulla.

– Hakelämmitys oli silloin niin uutta, että maaseutukeskus ja valtakunnan konsekonsulentit kävivät meillä siihen tutustumassa. Hanke kiinnosti myös Työtehoseuraa.

Vuonna 1993 Lepolan tila oli yhtenä käyntikohteena Ylöjöärvellä pidetyissä maatalousnäyttelyissä. Ja samana vuonna tila valittiin Pirkanmaan ensimmäiseksi Tarkan talouden maitotilaksi.

Osmo Lepola on hankkinut laaja-alaisen näkemyksen maatalousasioihin käytännön lisäksi muun muassa Vesilahden Maamiesseurassa, maaseutukeskuksen johtokunnassa ja lypsykarjavaliokunnassa.

Maanviljelyksestä tuli Osmo Lepolalle elämäntyö, vaikka hän nuorena aikoihin puusepäksi. Hän ennätti kouluttautua toiveammattiinsa, mutta oli kuitenkin kuudesta sisaruksesta se, joka ryhtyi isän apuriksi 1950-luvulla, kun äiti alkoi sairastella. Osmo Lepola kävi tuolloin maamieskoulun.

– Isät oli sotavuodet rintamalla ja kun hän sieltä palasi, keskityimme tilanhoitoon. Onneksi löysin hyvän elämänkumppanin Järvenrannan Tanskalta, eli talosta, jota Veli-Pekka Saarinen nyt isännöi Vesilahden Kirkonkylän tuntumassa.

Kunta ja seurakunta ritirinnan

Lepola on lähtenyt Riehusta valvomaan paitsi maatalouden etuja myös yhteiskunnan ydintehtäviä. Hän on vaikuttanut Keskustapuolueen edustajana yli 30 vuotta kunnanhallituksessa, -valtuustossa ja maatalouslautakunnassa sekä Vesilahden seurakunnan luottamustoimissa.

– Kuntatasolla puolueella ei ole mielestäni merkitystä. Vesilahdella puoluepolitiikalla ei ole ollut osaa eikä arpaa kunnan ja seurakunnan asioissa. Seurakunnan puolella olisin ehkä toivonut saavani enemmän vaikuttaa myös hengellisiin asioihin. Siellä puhuttiin vain taloudesta ja papit hoitivat hengellisyyden.

Osmo Lepola on erittäin tyytyväinen, että Vesilahdella kunta ja seurakunta yhdessä pitävät huolta asukkaiden hyvinvoinnista.

Eläkepäivillään Osmo Lepola on keskittynyt mieliharrastuksiinsa eli nikkarointiin, metsätöihin sekä marjastamiseen ja sienestämiseen. Talven odotetuin kohokohta on entisen Lempäälä-Opiston opiskelijayhdistyksen Loopin perinteinen hiihtoreissu Lappiin. Tulevaa opistokautta hän odottaa jännittyneenä. Syksymmällä selviää, alkaako Pirkan-Opistossa hänen toivomansa kanteleenrakennuskurssi.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>