Maakaapeli Sähköverkko säiden suojaan turvaan myrskyiltä ja ukkosilta

Sähkölinjat katoavat kovaa vauhtia maan alle

Jukka Laakso Elenia Oy:stä (vas.) ja Kari Seima Lempäälän kunnasta vaihtavat kuulumiset Lietsamossa Lempäälässä, jossa säilytetään paikoilleen asennettavia puistomuuntamoja. Kuva: Erkki Koivisto

Jukka Laakso Elenia Oy:stä (vas.) ja Kari Seima Lempäälän kunnasta vaihtavat kuulumiset Lietsamossa Lempäälässä, jossa säilytetään paikoilleen asennettavia puistomuuntamoja j akäytöstä poistettuja muuntajia ja sähköjohtoja. Kuva: Erkki Koivisto

Lempäälä, Vesilahden ja Akaan sekä myös Kangasalan seudun sähkösaneerauskohteiden valvonnan projektivastaava Jukka Laakso Elenia Oy:stä toivoo kesän jatkuvan ilman pahempia ukonilmoja. Kesän mittaan on Lempäälän ja Vesilahden alueella nimittäin meneillään mittavat sähköverkon saneeraustyöt, joissa vanhoja ilmassa kulkevia pien- ja keskijännitejohtoja kaapeloidaan kulkemaan maan alla.

Viime talvena alkaneet saneeraustyöt useassa eri kohteessa ovat toistaiseksi saaneet jatkua suotuisten säiden merkeissä. Juhannuksen kieppeissä oli tosin yksi myräkkäpäivä.

Suuri työmaa on Lempäälä-Vesilahti välin kaapelointi Vesilahdentien varressa. Työt investointikohteessa aloitettiin pelloilla ennen viljelykauden alkua jo talvella. Kohteessa kaapeloidaan 20 kilowatin keskijännitejohtoa yhteensä 13,5 kilometriä. Pienjänniteverkkoa rakennetaan 16,5 kilometriä. Uusia muuntamoita asennetaan 14 kappaletta.

– Hanke on viimeistelyvaiheessa, sanoo Vesilahdentien varrella Lietsamon varastoalueella Vesilahden suuntaan tähyävä Laakso.

Iso kohde on myös niin ikään jo alvella aloitettu Lempäälä-Vesilahti -kaapeloinnin toinen vaihe alkaen Näppilän sillalta aina Lempäälän keskustaan kanavan varteen Lempäälän sähköasemalle. Uutta keskijännitejohtoa rakennetaaan 8,6 kilometriä ja pienjännitejohtoa 9,4 kilometriä. Investointi on suurudeltaan 700 000–800 000 euron luokkaa.

– Investointiin liittyy matkan varrella oleva Lempoisten koulun laajennuksen sähköistys.

Pienempänä kohteena seuraavaksi syyskuulla lähtee liikkeelle ilmajohdon korvaaminen kaapelilla Kuljun seudulla Vanattarasta Kukkolaan ”Tampereentien etäisyyskorjaus” -investointikohteena, josta suunnitelmat on jo tehty. Tien varteen ptulee yksi uusi puistomuuntamo. Keskijännitejohtoa kohteeseen rakennetaan 600 metriä ja pienjännitejohtoa 2,7 kilometriä.

Pienehkö hanke on Rämsööntien kaapelointi Vesilahdessa. Keskijännitejohtoa rakennetaan tien varteen 1,6 kilometriä ja pienjänniteverkkoa 3,3 kilometriä. Samassa yhteydessä puretaan kaksi vanhaa muuntajaa, jotka korvataan uusilla puistomuuntamoilla. Kohde valmistuu syyskuun aikana.

Sen jälkeen alkaa Vesilahdessa kaapelointi Narvassa. Sinne rakennetaan keskijännitejohtoverkkoa 400 metriä ja pienjänniteverkkoa 2,2 kilometriä.

Mittavat
raivaustyöt

Pitkin kesää jatkuvassa sähköverkon saneerauksessa ilmajohdot ja vanhat muuntajat korvataan maakaapelilla ja puuusillapuistomuuntamoilla. Kuva: Erkki Koivisto

Pitkin kesää jatkuvassa sähköverkon saneerauksessa ilmajohdot ja vanhat muuntajat korvataan maakaapelilla ja puuusillapuistomuuntamoilla. Kuva: Erkki Koivisto

Jos sähköjohtoverkkojen rakentaminen kuulostaa mittavalta, täytyy muistaa, että nykyisen ilmaan asennetun sähköjohtoverkoston raivaustöiden kilometrimäärät liikkuvat aivan eri sfääreissä.

– Tänä vuonna on elokuun aikana menossa lisäksi keskijännitekaapelin veto Toutosen alitse Haurala-Hahkala -välillä, Laakso sanoo.

Kaapelin kokonaispituus pohjaa myötäillen on 700 metriä. kaapelin pohjassa pysyminen varmistetaan sementtisäkeillä. Alituksen jälkeen voidaan purkaa Hahkalanvuolteen kohdalla oleva 20 kV:n ilmajohto.

Raivaustyövuorossa on elokuusta alkaen lähinnä Vesilahti ja siitä etelään rajoittuva alue, jossa raivataan yhteensä 162 kilometrin matkalta keskijänniteverkkoa ja 120 kilometriä pienjänniteverkkoa. Raivattava väylä keskijännitejohdolle on kymmenen metriä; pienjännitejohdolle riittää sen ympärille jätettävä metrin kokoinen aukko.

Ensi vuonna Lempäälän-Vesilahden ja Akaan alueella sähköverkon saneerauskustannukset ovat 1,8 miljoonaa euroa. 20 kV:n keskijänniteverkkoa rakennetaan yhteensä 25 kilonmetriä. Ilmajohtoa puretaan 22 kilometriä ja 23 vanhaa muuntajaa korvataan 28 uudella puistomuuntamolla. Vuonna 2014 Lempäälän ja Vesilahden alueella uusia kaapelointikohteita on mm. Kaakila-Kaltsila, Lempoisissa, Lumialassa, Kyynäröjärvellä, Pätsiniemessä sekä Palhossa Vesilahdessa.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Janikan päivän myrsky 2001

 

Elenia, entinen Vattenfall, alkoi enenevissä määrin 2000-luvulla kaapeloida keski- ja pienjännitesähköverkkolinja maan alle. Toiminnalla haetaan toiminta- ja huoltovarmuutta. Yhtiön asiakaslupaus on, että sähkökatko kestää maksimissaan kuusi tuntia. Siihen ei päästä mitenkään muuten kuin kaapeloimalla sähköverkkoa.

Elenia Oy:n kenttäpäällikkö Jouni Sinirannan mukaan taustalla on vuoden 2001 Janika-myrsky, joka aiheutti mietintää ja yhteiskunnallista keskustelua sähkösiirron toimintavarmuudesta. Ensimmäiset kaapeloinnin pilottihankkeet vedettiin sähköverkkoyhtiössä läpi vuosina 2006–09, ja vakiintuneeksi toimintatavaksi ilmajohtojen korvaaminen sähkökaapelilla tuli vuosina 2009–10.

Kaapelointitekniikan kehittyminen on helpottanut 1950–70-luvuilla asennettujen ja teknisen käyttöikänsä päähän vanhentuvien sähköverkkojen modernisoimista.

– Prioriteetti on sellainen, että vanhemmasta päästä uusitaan ensin sekä riskialttiilla alueilla siellä, mistä kaapeloinnista on eniten hyötyä.

Tällä hetkellä sähköverkkoyhtiön toiminta-alueen keski- ja pienjännitejohdoista 26 prosenttia on kaapeloitu. Tavoite on kunnianhimoinen.

”Kaapelointi ei nosta
sähkönsiirron hintaa”

– Sähköverkkoa saneerataan vajaat kaksi tuhatta kilometriä vuodessa. Viidentoista vuoden päästä seitsemänkymmentäviisi prosenttia pitäisi olla kaapeloituna maan alla. Senkin jälkeen linnuille jää vielä puita ja antenneja istahtaa huilaamaan, Siniranta naurahtaa.

Kun sähkö virtaa säävarmasti ja myrskyjen ulottumattomissa kaapelissa maan alla, sähkökatkot vähenevät radikaalisti. Sähköverkon huollossakin säästetään, kun tarpeettomaksi käyvien sähkötolppien lähistöjä ei enää jatkossa tarvitse raivata ja vanhat pylväsmuuntajat korvataan puistomuuntamoilla. Viljelijät ja muut maanomistajat tykkäävät, kun tolpat katoavat metsistä ja pelloillta, ja johdot tuodaan kaapelissa tienvarteen.

Koko toiminta-alueellaan Elenia on viime vuosina käyttänyt 50–60 miljoonaa euroa sähköverkon saneeraukseen. Tänä vuonna Elenia investoi sähköverkon uudistamiseen 70 miljoonaa.

– Tarvittava summa saadaan kuluttajien sähkönsiirtomaksuista, mutta investointisuunnittelu ei merkitse sitä, että sähkönsiirtomaksut nousisivat. Saamme kaapeloinnilla aikaan säästöä toimintavarmuuden kasvuna ja huoltovarmuutena, Siniranta sanoo.

Sähköverkon uusimisen yhteydessä tarpeettomaksi menevät valtavat määrät sähköpylväitä, -johtoja ja muuntajia kierrätetään mahdollisuuksien mukaan, myydään edelleen tai huolletaan käyttökuntoon. Mikä ei muualle kelpaa, poltetaan Ekokemin laitoksilla.

 

Erkki Koivisto

Yksi kommentti

  1. Ari Perämaa PS

    Surullisen huvittavaa jos tietoni pitää paikkansa, niin esimerkiksi Rämsööntien varteen DNA veti valokuitunsa vuosi pari sitten.
    Nyt Elenia upottaa kaapelinsa samaan tien reunaan ja suunnitteilla on EKANET-hanke, jolla oma valokuitukaapelinsa. Tolpanpäihin jää vielä roikkumaan Elisan ilmajohdot ja Sonerakin on olemassa. Joten ilmeisesti sama oja avataan neljään viiteen kertaan yhden sijasta. Ehkä nämäkin yhtiöt voisivat tehdä keskenään jonkinlaista yhteistyötä, kuluttajahan tämän kuitenkin loppujen lopuksi maksaa.

    Vastaa

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>