Molskis: Jatkouimakoululaiset ottavat kroolin, rintauinnin ja myyrän haltuun

Tsuida duida, osaat sä uida, pysyt sä pinnalla?

Kuivaharjoittelua laiturilla. Opastamassa Teemu Rantanen, laiturilla Jessica Goebeler, Ida Joly, Topias ja Iisakki Savitaival

Kuivaharjoittelua laiturilla. Opastamassa Teemu Rantanen, laiturilla Jessica Goebeler, Ida Joly, Topias ja Iisakki Savitaival

Sinilevästä ei ole tänä kesänä ollut riesaa uimakoululaisille, mutta kylmät ilmat ovat saaneet pienten vesipetojen hampaat kalisemaan ja huulet sinisiksi. Vesilahden kirkonkylän rannalla treenataan vielä tällä viikolla muun muassa rintauintia, kroolia ja selkäuintia. Uimakouluja on järjetetty pitkin kesää aivan alkeista jo pidemmälle edistyneille jatkokurssilaisille. Alkeis- ja alkeisjatko-uimakoulujen jälkeen harjoitellaan erilaisia uintilajeja ja niiden tekniikkaa. Jatkokurssin pääsyvaatimuksena on vähintään kymmenen metrin uimataito. Uimakouln viimeisenä päivänä lapsilla on mahdollisuus suorittaa Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton merkkejä. Jatkoryhmäläisten tavoitteena on joko harrastusmerkki tai taitomerkki.

Viileä vesi ja ilma ovat verottaneet kävijöitä kaikkien uimakouluryhmien osalta, mutta neljä pelotonta jatkokurssin uimaria oli saapunut tiistaina 23. heinäkuuta saamaan oppia rintauinnista. Rintauinnin opetus aloitettiin kuivaharjoittelulla uimaopettajien Miia Niemen ja Teemu Rantasen johdolla. Laiturilla maaten hiottiin potkujen oikeaa liikerataa.

– Käsien ja jalkojen tekniikka opetellaan erikseen ja vasta kun ne ovat hallussa ne yhdistetään rintauinniksi, kertoo Rantanen.

Alun kuivaharjoitteiden jälkeen edessä oli veteen siirtyminen. Märkäpuvuista huolimatta järvivesi sai uimakoululaiset hytisemään ja veteeneen kastautuminen vaati kannustusta opettajilta. Kylmyyttä uhmanneille neuvottiin muun muassa liukumista ja jalkojen oikeaa liikerataa.

Kehityksen näkeminen on parasta

Uimaopettajat ovat viihtyneet kesätyössään hyvin. Niemen ja Rantasen kesä alkoi kunnan leiriohjaajina ja jatkui uimakouluissa Rämsöössä, Krääkkiössä, Narvassa ja kirkonkylällä.
– Parasta on, kun näkee lapsen taitojen kehittyvän ja jonkin asian onnistuvan mikä on ollut aiemmin hankala, sanoo Niemi.

Vesilahteen Belgiasta kesäksi perheineen saapunut kahdeksanvuotias Ida Joly kiteytti uimakoulun jälkeiset tunnelmat  napakasti.

– Kylmää!

Vielä muutaman viikon Suomessa vadelmia ja sieniä poimien viihtyvän Idan mielestä hauskinta uimakoulussa on ollut myyräuinti. Myös Idan veli Axel, 6, on viihtynyt uimakoulussa ja sai tiistaina varsin henkilökohtaista opastusta uimiseen ollen ainoa oman ryhmänsä paikalle saapunut uimakoululainen.

Rantojen riesa on pysynyt kurissa

Lempäälän ja Vesilahden uimarannat ovat tänä kesänä säästyneet suuremmilta sinileväesiintymiltä. Sini Yli-Öyrä Lempäälän kunnan ympäristönsuojelusta saapui Vesilahden kirkonkylän rannalle tarkastamaan levätilannetta. Sinilevän esiintyvyyttä tarkkaillaan kerran viikossa kirkonkylän rannan lisäksi Lempoisten uimalassa ja Mäyriässä. Levän määrä tarkastettiin silmämääräisesti ottamalla läpinäkyvään lasipurkkiin vettä järvestä. Pieniä sinilevähiukkasia uiskenteli purkissa muutama.

– Levätilanne vaihtelee päivittäin. Tällä kertaa levää on todella vähän ja on pienestä kiinni ettei olisi mitään, Yli-Öyrä kertoo.

Tiedot sinilevästä lähetetään Ely-keskukselle ja merkataan myös internetiin Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään Järviwikiin. Verkkopalvelu Järviwikistä löytyy tietoa kaikista yli yhden hehtaarin kokoisista Suomen järvistä. Esimerkiksi  leväesiintymistä voi tarkastella tilastoja, jotka kertovat mikä tämänhetkinen tilanne on verrattuna aiempaan vuoteen.

 

 

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?