Lapsiperheet viihtyvät Lempäälässä ja Vesilahdessa, sitä ei voi kiistää. Kaikista perheistä lapsiperheiden osuus kummallakin paikkakunnalla on miltei 50 prosenttia. Käytännössä siis joka toinen täkäläinen perhe on lapsiperhe.
Varsinkin Lempäälässä tämä näkyy. Päivähoitopaikoista on nimittäin huutava pula. Uusia päiväkoteja rakennetaan ja suunnitellaan kovalla vauhdilla.
Kun Suomen kunnat laitetaan järjestykseen lapsiperhevoittoisuuden mukaan, sijoittuu Lempäälä sijalle kahdeksan ja Vesilahti sijalle kolmetoista. Pirkanmaalla kunnat ovat ykkönen ja kakkonen. Pirkanmaalta myös Pirkkala ja Ylöjärvi ovat valtakunnan tilastossa kahdenkymmenen parhaan joukossa.
Lempäälässä lapsiperheitä kaikista perheistä on 49,3 prosenttia, Vesilahdessa taas 48,2.
Prosenteissa mitattuna eniten lapsiperheitä Suomessa asuu Limingassa. Siellä lapsiperheiden prosenttiosuus oli 62. Muutenkin Oulun ympäristö vetää lapsiperheitä puoleensa magneetin lailla, sillä sijoilla 2. ja 4. ovat Tyrnävä ja Kempele.
Edellä esitetyt luvut ovat peräisin Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoista vuodelta 2012.
Mistä tämä johtuu?
Väestöliiton tutkijan Lassi Lainialan mukaan kyse on niin sanotusta Nurmijärvi-ilmiöstä, joka on jo tapahtunut pääkaupunkiseudulla.
– Lapsiperheet kaipaavat ympärilleen tilaa ja halvempia asuntoja, mutta haluavat silti asua lähellä suurempaa kaupunkikeskusta, Lainiala sanoo.
– Kokonaisuudessaan ilmiö on varsin tavanomainen ympäri maailmaa, ja esimerkiksi Yhdysvalloissa lapsiperheet suosivat esikaupunkeja. Harvat haluavat asua Downtownissa.
Lainiala kertoo, että Suomessa suuren kaupungin kupeessa asuminen on yleistynyt 1990-luvulta lähtien hiljalleen. Yksi tämänsuuntaista kehitystä vauhdittanut tekijä on syrjäisempien paikkakuntien palvelujen heikkeneminen – tai jopa katoaminen kotonaan.
Tutkija painottaa, että lapsiperheet eivät koe asumista miellyttäväksi alueilla, joissa ei ole kauppaa, pankkipalveluja tai hyviä koulu- ja päivähoitomahdollisuuksia lähellä.
Itse Lainiala ei näe ilmiössä sen suurempaa kritisoitavaa.
– Totta kai syrjäseutujen elinvoimaisuuden väheneminen on harmillista, mutta toisaalta palvelujen keskittyminen isommille alueille on järkevää.
Palvelut keskiössä
Lainiala tunnustaa, että palvelutason säilyttäminen on kehyskunnissa haasteellista. Tämä on niin Lempäälässä kuin Vesilahdessakin on iso kysymys.
– Toisaalta myös kaupunkien lähialueiden suosion kasvu asettaa paineita lapsiperhevoittoisille kunnille, koska perheet tarvitsevat paljon palveluita.
Kelpaako Lempäälän keskustan palvelut kaupungin hulinaan tottuneella nuorelle perheelle? Ei välttämättä, mutta yksi vetovoiman lisääjä Lempäälässä on kauppakeskus Ideapark.
Tampere, Valkeakoski ja Hämeenlinna
Lempäälän ja Vesilahden sijainti Tampereen lähellä selittää Lainialan mukaan sitä, miksi kunnat ovat onnistuneet houkuttelemaan lapsiperheitä puoleensa. Se ei ole toki ainoa syy.
– Tampere on erinomainen vetovoimaisuuden lisääjä, mutta tulee ottaa myös huomioon, että Lempäästä ja Vesilahdesta käy kätevästi töissä esimerkiksi Valkeakoskella tai jopa Hämeenlinnassa matkojen puolesta.
Hän lisää, että esimerkiksi Tampereen lähikunnalla Hämeenkyröllä tällaista etua ei ole. Sen lapsiperhemäärä onkin paljon pienempi.
Kaupungin elämä tarpeeksi lähellä
Henrik Nylund ja Katriina Reponen perheineen ovat asuneet Vesilahdessa lokakuusta lähtien. Heidän mielestään kunta on lapsiperheelle varsin hyvä paikka asua.
Vesilahti on perheelle jo entuudestaan tuttua seutua. Nylundin suvun kesämökki sijaitsee Kaakilassa, joten alueelle oli helppo muuttaa.
– Olemme viettäneet monet kesät ja keväätkin mökillä. Tämä on siinä mielessä tärkeä paikka, Nylund sanoo.
Nylund työskentelee Vesilahden yläasteella ruotsinopettajan sijaisena. Työn takia perhe muutti paikkakunnalle, muttei pidä mahdottamana ajatuksena jatkaa asumista Vesilahdessa, vaikka töitä muualtakin saisi.
Samankaltaisten pariiin
Nylundilla ja Reposella on kolme pientä lasta. He asuvat vuokralla omakotitalossa aivan Kirkonkylän keskustassa.
Tampereen läheisyyttä sekä Nylund että Reponen pitävät tärkeänä.
– Asuimme aiemmin Tampereella Kalevassa. Siellä on kaupunkielämää ja kavereita, joita ilman emme haluaa elää, pohtii Katriina Reponen.
Reponen uskoo, että Lempäälän ja Vesilahden vetovoimaa lapsiperheille selittävä tennen kaikkea moottoritie ja junayhteydet.
He uskovat, että tärkeätä on myös se, että alueella on muita lapsiperheitä. Ihmiset kun tuppaavat mielellään muuttamaan samankaltaisten pariin.
Onko Nurmijärvi-ilmiö taittumassa?
Helsingin Sanomat uutisoi heinäkuun alussa, että muuttoliike pääkaupunkiseudulta kehyskuntiin on hiipunut. Väestöliiton tutkija Lassi Lainiala ei aivan allekirjoita väitteitä siitä, että kehyskunnissa asumisen trendi olisi taittumassa lähiaikoina.
– Toki kunnat voivat vaikuttaa siihen, kuinka paljon he kaavoittavat asuntoja pitääkseen asukasluvun kasvun ja palvelujen tarpeen kasvun kurissa. Lapsiperheiden suhteellisen osuuden väheneminen näissä kunnissa liittyy myös suurempiin yhteiskunnallisiin trendeihin kuten syntyvyyden laskuun ja lapsettomuuden lisääntymiseen – muuttajia Helsingistä kehyskuntiin on vähemmän.
Urbanismin nousu, ei kai sentään
Lainialan mukaan kyse ei välttämättä ole uuden urbanismin noususta, kuten Hesari kirjoittaa.
– Helsingissä ja Espoossa on rakennettu viime aikoina kokonaisia uusia lapsiperheystävällisiä asuinalueita Alppikylään, Viikkiin, Saunalahteen ja Suurpeltoon, mikä selittää osaltaan lapsiperheiden jäämistä alueelle. Uusilla alueilla lapsiperheiden tarpeet on otettu huomioon paremmin.
Samanlainen muutos on mahdollista Lainialan mukaan myös Tampereen seudulla.
– Jos Tampere rakentaisi voimakkaasti uusia asuinalueita, voisi Lempäälän ja Vesilahden vetovoima hiipua.
Silti muutto maalta kaupunkeihin ja lähialueille on vielä kesken esimerkiksi Ruotsiin verrattua, joten Lempäälä ja Vesilahti saattavat säilyä lapsiperheiden suosiossa vielä pitkään.
Viimeisimmät kommentit