Kaksi härkästä

HHT-tunnelin varrella on muun muassa Pirkanhovi.  Kuva Heska Korhonen

HHT-tunnelin varrella on muun muassa Pirkanhovi. Kuva Heska Korhonen

Moottoritietunnelista ulos tultaessa ensimmäisenä liikennemerkkinä on merkki ”tunneli päättyy”. Se on hyvä, jos joku ei muuten huomaa tätä asiaa. Lisäksi tunnelin päässä näkyy valoa. Toivottavasti se ei ole vastaan ajava juna.

Lempäälän kunnanvaltuusto kokoontuu elokuussa valtuustoseminaariin. Yksi teema on valmistautuminen kuntarakennekeskustelun päätöksiin ja vastauksiin. Se seminaari on oikein hyvä asia. Nyt tarvitaan keskustelua asian johdosta.

Siinä seminaarissa ei kuitenkaan Lempäälän kantaa vahvisteta, vaikka Juha Kuisma niin keväällä uumoilikin. Tarvitaan paljon keskustelua, tarvitaan erikseen asiasta päättävät kokoukset. Ymmärrän, että niitä ei tarvita, jos pysytään vanhoissa, jähmeissä asetelmissa. Mutta onko valtuuston jäsenet oikeasti valmiit päättämään näin isosta asiasta? Lempäälän valtuustossa on 43 täysikäistä valtuutettua – onko kaikilla kanta selvä ja perusteltu?

Haluan edelleen käydä keskustelua siitä, mikä hallintomalli olisi meille paras malli. Ensinnäkin seutuyhteistyö ei toimi isojen merkittävien asioiden valmistelussa eikä eteenpäin viennissä. Oikea demokratia karkaa ja päätöksiä, tehokkaita ratkaisuja ei synny. Pystyykö Lempäälä yksin vastaamaan alueellisiin ja myös globaaleihin kysymyksiin? Onko Lempäälä niin tehokas, kuin väitetään?

Pirkanmaa tulee olemaan yksi Suomen viidestä kasvukeskuksesta. Se on myös HHT-tunnelin (Helsinki–Hämeenlinna–Tampere) toinen pää. Pidetään yhdessä huoli siitä, että pystymme vastaamaan nimenomaan tulevaisuuden haasteisiin entistä vahvempana.

Toinen härkänen, jonka haluan ottaa esille, on jälleen se, että kunnan ei tarvitse omistaa seiniä. Ylen radio-ohjelmassa työterveyslaitoksen lääkäri-tutkija kertoi, että kun 10 prosenttia kaikista rakennuksista kärsii kosteusvaurioista, niin julkisista rakennuksista niistä kärsiikin jopa 25 prosenttia. Tutkija arveli osan asiasta johtuvan kiireisen nousukauden aikana rakennetusta huonosta rakennuskannasta. Se selitys ei riitä, koska samana huolimattomana aikakautena rakennettiin myös yksityisiä rakennuksia.

Toisaalta valtaosa työperäisistä kosteusvaurioiden aiheuttamista sairastapauksista tulee julkisen alan työntekijöiden joukosta. Mielestäni tästä voi vetää selvän johtopäätöksen: yksityiset tahot ovat osanneet rakentaa parempia rakennuksia ja he ovat pitäneet niistä parempaa huolta kuin mitä on tapahtunut julkisella puolella. Siis tässäkään mielessä kunnan ei kannata omistaa seiniä.

Velanotosta käydään laajaa keskustelua. Rakennetaan sellainen Lempäälä, että sillä on näköala ja selvä suunnitelma velkojen takaisinmaksusta.

Heska Korhonen

 

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>