Tasa-arvo: Kehitysvammaisten laitoshoitoa ollaan lopettamassa hallituksen periaatepäätöksen mukaisesti. Jokaiselle halutaan taata yhtäläiset asuinolosuhteet.

Asunnolla on väliä

Tommi Korhonen asuu omassa asunnossaan Hervannan Joukontalossa. Oma koti on Korhoselle tärkeä. Hänen mielestään on hienoa, että välillä pääsee ulos, varsinkin kesällä, kun on kuuma. Aluksi kotona oli yksinäistä, mutta ei enää sen jälkeen, kun tyttöystävä tuli mukaan kuvioihin.

Korhonen käy töissä päivätomintakeskus Sinikellossa. Ilman työpaikkaa hän ei tulisi toimeen. Hän tykkää kuunnella musiikkia, etenkin Popedaa, ja käydä vapaa-ajallaan konserteissa ja jääkiekkopeleissä.

Tommi Korhonen oli puhumassa torstaina 22. elokuuta Ehtookodossa järjestetyssä Ajankohtaista vammaispalveluissa -tiedotustilaisuudessa. Hän kertoi puheenvuorossaan kokemuksistaan, asumisesta ja elämästä.

Laitosasuminen halutaan lopettaa

Hallitus on antanut periaatepäätöksen, että kehitysvammaisella ihmisellä on oikeus samanlaiseen asumiseen ja palveluihin kuin muillakin kuntalaisilla. Myös YK:n vammaissopimuksessa sanotaan, että oma asunto, mahdollisuus valita missä ja kenen kanssa asuu sekä osallistuminen yhteiskuntaan ovat kaikkien oikeuksia.

Periaatepäätös ohjaa kuntia luopumaan vammaisten ihmisten laitosasumisesta. Edesauttamassa tätä muutosta on Yksi naapureista -hanke. Hanke ponnistaa ajatuksesta, että kukaan ei ole liian vaikeasti vammainen asumaan omassa kodissaan.

Hankkeessa poikkeuksellista on, että vammaiset on otettu mukaan suunniteluun. Tommi Korhonen on yksi heistä. Hän kuuluu kehitysvammaisten palvelusäätiön kehittämistoiminnan asiantuntijaryhmään. Ryhmässä keskustellaan kehitysvammaisille ajankohtaisista toiminnoista ja palveluista ja pyritään kehittämään niitä.

Palvelusäätiön projektipäällikkö Katri Hänninen kertoi Ehtookodossa, että hankkeen visiona on kehitysvammaisen osallisuus, hyvä elämä ja läheisten luottamus.

– Haluamme, että kehitysvammainenkin osallistuu lähiyhteisöön ja että hän käyttää yleisiä palveluja, kuten perusterveydenhuollon palveluja.

Nimby-ilmiö – not in my backyard, ei minun takapihalleni – on kuohuttanut julksuudessa tänäkin kesänä. Kesäkuussa mediassa puitiin tapausta, jossa Espoon Riilahden omakotialueen asukkaat ovat viivyttäneet kehitysvammaisten asuntolan rakentamisesta vuosia. Asukkaat ovat valittaneet hallinto-oikeuteen esimerkiksi asuntojen arvon alenemisesta ja häiritsevästä liikenteestä sekä vedonneet liito-oraviin.

Juuri tällaista asennetta vastaan Yksi naapureista -hanke taistelee.

Kehitysvammaisten palvelusäätiön suunnittelija Maisa Kosola haastatteli Ehtookodossa Tommi Korhosta, jota hänen siskonsa Tuula Takala avustaa.

Kehitysvammaisten palvelusäätiön suunnittelija Maisa Kosola haastatteli Ehtookodossa Tommi Korhosta, jota hänen siskonsa Tuula Takala avusti.

Laitoshoidon määrä laskee nopeasti

Taysin kehitysvammahuollon toimialuejohtaja Tuulikki Parikan mukaan laitoshoidon määrä on laskenut Pirkanmaalla hyvää vauhtia vuodesta 2010 eteenpäin.  Tuolloin tehty periaatepäätös kehitysvammaisten oikeudesta yhdenvertaiseen asumiseen on edistänyt tätä kehitystä.

Vuonna 2001 kehitysvammaisten laitospaikkoja oli  Pirkanmaalla 330. Vuoteen 2012 mennessä määrä on laskenut 244:ään. Tavoitteena on, että Ylisen kuntoutuskeskus sulkeutuu kokonaan vuonna 2017.

Kehitysvammaishuollon tulevaisuus kytkeytyy osaksi Pitkäniemen kokonaissuunnitelmaa. Tulevaisuudessa 80 asiakaspaikkaa riittää vaativaan hoidon yksikössä. Parikka kertoo, että tällä hetkellä Lempäälässä on pitkäaikaisessa laitoshoidossa ainoastaan neljä ihmistä, ja lyhytaikaisessa vain yksi.

Taysin kehitysvammahuollon toimialuejohtaja Tuulikki Parikka oli Ehtookodossa puhumassa muun muassa kehitysvammahuollon tulevaisuudesta.

Taysin kehitysvammahuollon toimialuejohtaja Tuulikki Parikka oli Ehtookodossa puhumassa muun muassa kehitysvammahuollon tulevaisuudesta.

Pesäpuu hyvä esimerkki

Lempäälässä viisi vuotta sitten toimintansa aloittanut Pesäpuu on hyvä esimerkki uudenlaisesta vammaisten asumismuodosta. Vammaisneuvoston puheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult painottaa, että Pesäpuussa kaikilla on oma asunto ja nimi ovessa.

Lempäälän vammaistyön johtaja Kristiina Kalliovalkaman mukaan kunnassa lähtökohtana on asiakkaan elämäntilanteeseen sopiva asuminen.

– Pesäpuussa on vuokra- ja omistusasuntoja, joissa asuu erilaista apua tarvitsevia ihmisiä. Avuntarpeet ovat yksilöllisiä. Ei ole olemassa valmista sapluunaa, miten palvelut järjestetään, vaan apua tarvitsevat kohdataan yksilöinä.

Kallivalkama lisää, että Lempäälään täytyy saaada lähivuosina lisää asumismuotoja. Aluella asuu paljon nuoria, jotka ovat itsenäistymässä, joten kysyntä on kasvamassa.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?