Vielä ei Jouko Varpukoski löytänyt suolasieniksi mielimiään rouskuja, mutta kantarelleja sentään. Kuva: Erkki Koivisto
Puolukka kypsyy tällä hetkellä normaalissa aikataulussa. Puolukka kypsyy poimittavaksi elokuun viimeisellä viikolla ja syyskuun alussa Etelä- ja Keski-Suomessa.
Puolukan paras poiminta-aika kestää lumentuloon asti. Hallojen jälkeenkin puolukkaa voi käyttää monipuolisesti kotitalouksissa vaikka mehumarjaksi.
Avoimilla kasvupaikoilla kuten päätehakkuun jälkeisillä aukeilla tai siemenpuustoisissa männiköissä puolukkamättäitten yläosissa marjat ovat kypsiä poimittavaksi, mutta samassa kasvustossa varpujen alaosissa marjat ovat vielä raakileilla. Jos poimit poimurilla, kypsien marjojen joukossa voi olla myös valkoisia raakileita. Kypsiä puolukoita on enimmillään syyskuun alkupuolelta lähtien.
Kotitalouskäyttöön poimittaessa tällä hetkellä käsin poiminta on suositeltavaa, jolloin puolukkamättäästä voit poimia kypsät marjat sankoosi ja käyttää ensimmäiset puolukat raakasurvoksena jugurtin tai viilin kanssa. Puolukka sisältää runsaasti bentsoehappoa ja siksi puolukkasurvos säilyy jääkaapissa tai kellarissa useita viikkoja.
Puolukan sato on keskinkertainen
Puolukan satotaso on raakileitten ja laskettujen kypsien marjojen perusteella keskinkertaisen ylärajalla. Tänä vuonna hajonta on erittäin suurta, sillä runsassatoisia puolukkapaikkoja löytyy siemenpuuasentoisista mäntymetsistä ja samoin avohakkualueilta, joissa koivuvesakko tai männyn taimet eivät vielä varjosta liikaa puolukkakasvustoja.
Vastaavasti heikkotuottoisia kasvupaikkoja esiintyy joka viidennessä tutkimusmetsässä. Tähän voi olla syynä pölytyksen epäonnistuminen ja kuivuus kesä-heinäkuussa, mutta myös puolukan verson heikko energiatase, sillä viime vuonna puolukka tuotti runsaan sadon ja suuri osa energiavaroista kului marjontaan.
Suomuuraimesta ja mustikasta saatiin hyvä sato
Suomuuraimesta saatiin ennusteen mukaan runsas sato, ja lähes jokaisella etelä- ja keskisuomalaisella rämeellä esiintyi kypsiä marjoja.
Suomuurainsadot muodostuivat korkeiksi ja monella suolla marjoja poimittiin jopa 30–40 kiloa hehtaarilta. Vastaanottopisteisiin tuotiin parhaina päivinä kypsiä marjoja 1 500 kiloa. Monet marjastajat poimivat marjoja omiin kotitalouksiin, marjoja on pakastettu ja niistä on myös tehty hilloja. Ensi kevään ylioppilasjuhlissa suomuurainhillolla päällystettyjä kakkuja nautitaan ilolla toisin kuin tänä keväänä, jolloin vain harvassa kotitaloudessa oli tarjolla suomuurainkakkuja.
Mustikan satotaso oli keskinkertainen tai hieman parempi, hehtaarisadoksi muutettuna sato on 21 kiloa. Jo kolmantena vuonna peräkkäin hehtaarisato on yli 20 kiloa. Viime vuoden ennätyssato oli peräti 40 kiloa hehtaarilla.
Paikoin mustikkakasvustot kärsivät kuivuudesta ja tällöin marjojen koko jäi pieneksi. Kosteimmilla kasvupaikoilla marjojen koko oli suurempi ja siten satotasokin. Marjojen laatu oli tänä vuonna hyvä.
Herkkutatteja odotellessa
Herkkutatteja odotellessa metsästä kannattaa käydä poimimassa pois kantarelleja. Kuva: Erkki Koivisto
Herkkutatteja on odotettu kuin kuuta nousevaa, mutta vasta aivan viime päivinä niitä on alkanut nousta kasvatuskuusikoihin. Määrät ovat olleet varsin pieniä, mutta ensi viikolla niitä on poimittavissa enemmän. Herkkutatin rihmasto voi reagoida positiivisesti yölämpötilojen laskuun ja tällöin itiöemiä alkaa pullahdella metsämaan pinnalle.
Kesä- ja heinäkuu olivat keskimääräistä kuivempia ja kuivassa maaperässä ruokasienten itiöemiä esiintyi vähän. Haperoista poimittiin kelta- ja koivuhaperoita ja jonkin verran isohaperoita.
Elokuun alkupuolella viikon kestäneen sadejakson jälkeen ruokasieniä alkoi esiintyä. Kuusimetsiin ilmaantui haaparouskuja ja viinihaperoita, koivusekametsiin kantarelleja, mustatorvisieniä ja koivunpunikkitatteja. Tämän viikon aikana ruokasienten määrät ovat lisääntyneet ja parin viime päivän aikana myös kehnäsienten ja voitattien määrät ovat lisääntyneet. Paikoin on esiintynyt poimittavia määriä lampaankääpiä ja vaaleaorakkaita. Mäntymetsissä sieniä on esiintynyt vielä vähän; kangasrouskuja ja -haperoita. Nyt odotetaan myös männynherkkutatteja ja lisää kangasrouskuja mäntykankaille. Ja pian nousevat suppilovahverot, joita voi käyttää monipuolisesti paistettuna, muhennoksina ja keittoihin ja niitä voi säilöä kuivaamalla ja pakastamalla.
Viimeisimmät kommentit