Parhaillaan laajennustöiden kohteena olevan Lempäälän terveyskeskuksen takana Kirkkojärven rannassa on järvivedestä kylmää tuottavan yksikön pumppaamo valmiina liitettäväksi kaukokylmäverkkoon. Kuva: Erkki Koivisto
Energialaitokset toimittavat Suomessa kaukojäähdytystä toistaiseksi vain kahdeksalla paikkakunnalla: Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Turussa, Lahdessa, Porissa, Heinolassa ja – Lempäälässä. Valtaosa kaukojäähdytysputkista sijaitsee Helsingissä ja Turussa. Lempäälässä putkistoa on alle kaksi kilometriä; paikkakunnalla tuotetaan kylmää Lempäälän kunnan osaomistamalle jäähalliyhtiölle.
Lempäälän Lämpö Oy alkoi toimittaa jäähallille kylmää vuonna 2008. Yhtiö toimitti 1,7 GWh kylmäenergiaa vuonna 2011. Pian toiminta laajenee, sillä Kirkkojärvestä aletaan tuottaa jäähdytystä saneerattavan Lempäälän terveyskeskuksen tarpeisiin.
– Vuodesta 2008 asti on Lempäälässä toimitettu kylmää. Tuotanto laajenee keskusta-alueen jäähdytysverkoilla, sillä toimitamme ensi kesästä alkaen kylmää Lempäälän terveyskeskukselle. Mukaan verkkoon voidaan tarvittaessa liittää myös terveyskeskuksen ympärillä olevia kiinteistöjä, kuten vanhustenhuoltoon liittyvät Himminkoto ja Himminnaapuri, sanoo Lempäälän Lämpö Oy:n toimitusjohtaja Toni Laakso.
– Totta kai myös muutkin kiinteistöt, esimerkiksi asuinkerrostalot, kun niitä Lempäälän keskustaan lisää tulee, voivat liittyä verkkoon. Tällä hetkellä aika harvoin on kerrostaloissa jäähdytystä,
Lempäälän Lämpö aloitti kylmän toimittamisen Lempäälän jäähalliin vuonna 2008. Hankkeeseen liittyvällä projektilla saneerattiin myös jäähallin vanhan osan tuotanto. Kuva: Erkki Koivisto
Lauhdutusenergian lähteenä käytetään Kirkkojärven järvivettä. Asennustyöt on jo tehty. Parhaillaan saneerattavan terveyskeskuksen taakse lähelle Maikin luontopolkua Kirkkojärven rantaan on jo asennettu paikoilleen pumppauskaivo, johon johdetaan järvivettä. Järvenpohjaan lasketusta jäähdytysputkistosta kielivä poiju kelluu järvessä lähellä syväväylää.
Parhaillaan energiayhtiössä selvitellään, miten kaukokylmäverkko voisi keskustassa kulkea.
– Yksikön kylmätuotantotehoksi tulee yksi megawatti, josta terveyskeskuksen tarvitsema energiantarve on neljännes. Meillä tulee olemaan rahkeita toimittaa kylmää muillekin asiakkaille. Voisin nähdä tuotantoyksikön tuottavan kylmää vaikkapa keskusta-alueen toimitilarakennuksille, Laakso sanoo.
Mitä etua asiakkaalle on siitä, että hän ottaa jäähdytyksen kaukokylmänä eikä jäähdytä ilmaa kiinteistökohtaisesti itse?
– Etu perustuu siihen, että kaukokylmä on – kuten kaukolämpökin – keskitetty ratkaisu. Keskitetty energiaratkaisu on energiatehokkaampi ja loppukäyttäjälle huomattavasti huolettomampi ratkaisu. Yhteistuotantovoimalaitosten hukkalämpöä voidaan myös hyödyntää kylmäntuottamisessa, mikä säästää energiaa, Laakso sanoo.
Lempäälän keskusta-alueen kylmäverkkoyksikön toimintateho on yksi megawatti. Kuva: Erkki Koivisto
Uusiutuvalla energialla tehokasta tuotantoa
Suomalainen kaukojäähdytys kolkuttelee Euroopan kärkeä. Vuosien 2010 ja 2011 välillä kaukojäähdytys kasvoi Suomessa 13 prosenttia. Se on Energiateollisuus ry:n mukaan suhteessa enemmän kuin missään muualla Euroopassa.
Kaukojäähdytystä tarjoavien suomalaisyritysten määrä on kaksinkertaistunut lyhyessä ajassa. Helsingin Energian kaukojäähdytysjärjestelmä on Euroopan kolmanneksi suurin, ja suomalainen Fortum operoi Tukholmassa Euroopan toiseksi suurinta kaukojäähdytysjärjestelmää.
Kaukojäähdytyksen kysyntää ovat lisänneet kiinteistöjen kasvanut jäähdytystarve. Nykyaikaisten toimistotalojen jäähdytystarve saattaa vuositasolla olla jopa lämmitystarvetta suurempi.
Helsingissä on jo satoja kaukojäähdytettyjä asuinkerrostalohuoneistoja, ja viilennettävien asuinkerrostalojen määrän odotetaan kasvavan ihmisten mukavuudenhalun lisääntyessä. Erilaisten liike-elämän prosessien ja konesalien jäähdyttämisen kysyntä kasvaa vauhdilla.
Kaukojäähdytyksestä on kaupunkikuvan kannalta merkittävää jäähdytysyksikköjen poistuminen rakennusten ulkopinnoilta ja melun väheneminen.
Suurista kaupungeista Tampere ja Pori ovat liittyneet kaukojäähdyttäjien joukkoon äskettäin ja monessa muussa kunnassa alustavia selvityksiä on tehty ja tekeillä.
Kaukojäähdytyksen keskeisimmät tuotantomuodot ovat vapaajäähdytys vesistön vedellä ja jäteveden lämmön hyödyntäminen lämpöpumpulla, jotka kumpikin voidaan laskea uusiutuvaksi energiaksi. Lisäksi kaukojäähdytystä saadaan hyödyntämällä yhteistuotantovoimalaitosten jätelämpöä. Se on energiaa, joka muuten menisi hukkaan.
Viimeisimmät kommentit