Kaupungeilla on myös kääntöpuolensa

Heska Korhonen puolustaa tässä lehdessä 11.9. julkaistussa kirjoituksessaan kaupunkeja ja suuria yksiköitä. ”Kuvitellaan, että ihmiset haluavat asua pienillä paikkakunnilla”, hän kirjoittaa. Minäkin olen ihminen, mutta haluan elää pienellä paikkakunnalla riittävän kaukana kaupungeista. Onneksi vaimoni on samaa mieltä. Jo käveleminen Helsingin tai Tampereen kaduilla ahdistaa ja tekee rauhattomaksi. Mieli tekee maaseudun rauhaan. Kaupungit tuottavat ruuhkaa, stressiä ja byrokratiaa. Tässäkin lehdessä on vastapainoksi suositeltu luonnon rauhaa. Tutkimus tukee tätä, sillä jo luontokuvien näkeminen rauhoittaa ja elvyttää. Lapset joutuvat suurissa kaupungeissa pysyttelemään neljän seinän sisällä, koska ulkopuolella on kaikenlaisia vaaroja. Pienemmissäkin kaupungeissa lapsen liikkumisalueet ovat usein aika rajoitettuja. Kuitenkin ihmiset haluavat viettää lomansa maalla. Eikö tämä ole omituista?

Aivan viime vuosien tutkimukset puhuvat tylyä kieltä. Kaupunkeihin liittyvää nopeaa elämänrytmiä on jo pitkään pidetty stressaavana, mistä on jo tutkimusnäyttöä. Myös auttamishalu vähenee kaupungeissa, koska pelätään toisten asioihin puuttumista. Andreas Meyer-Lindenberg (Scientific American Mind, March/April 2013) tiivistää tutkimusryhmänsä tulokset suurkaupungeista seuraavasti: Suurten kaupunkien asukkaat kärsivät useammin kuin maaseudulla asuvat masennuksesta ja skitsofreniasta. Suurissa kaupungeissa sosiaalinen stressi johtaa aivojen tunnesäätelyä toteuttavien alueiden, erityisesti mantelitumakkeen, yliaktiivisuuteen. Kaupunkien paineet muuttavat aivojen fysiologiaa ja lisäävät siten tunnehäiriöiden määrää.

Mitä kauemmin henkilö on asunut suurkaupungissa, sitä todennäköisemmin näitä aivotoimintojen häiriöitä esiintyy. Ei siis ole ihme, että ihmiset pitävät yhä luontoa rauhoittavana ja kokevat siihen liittyvät ympäristöt mieluisina paikkoina.

Lempäälä ei ole kaupunki eikä koskaan toivottavasti sellaiseksi tulekaan. Suuret hallinnolliset yksiköt eivät tuota edes taloudellisia etuja, mutta heikentävät aina ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä. Pahinta on se, että ihmisen psyyke sopeutuu puutteellisesti kaupunkimaisiin oloihin. Tietenkin ihminen tottuu kaikenlaisiin asioihin, mutta se ei poista kaupunkien kielteisiä vaikutuksia.

 

Markku Ojanen

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Yksi kommentti

  1. Scientist

    Samoin tiedetää, että syöpäsairastavuus on maaseudulla noin 10% pienempi kuin kaupungeissa. Tilanne on näin ainakin Pohjoismaissa ja USA:ssa. Asia selviää mm. Syöpärekisterin tutkimuksista sekä pohjoismaisesta ammatti ja syöpä tutkimuksesta.

    Helsingissä ihmisten elinikä on alle maan keskiarvon. Alempi kuin Lempäälässä.

    Vastaa

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>