Levyharrastaja voi maksaa tuhat euroa äänitteestä, vaikkei todennäköisesti koskaan kuuntele sitä

Keräilyvietti on sisäänrakennettu ihmiseen

Marko Stenberg pitelee käsissään todellista keräilijän herkkupalaa.

Marko Stenberg pitelee käsissään todellista keräilijän herkkupalaa.

Keräilyvietti on kummallinen asia. Ne, joilla vietti on vahva, eivät oikein osaa selittää, mistä se kumpuaa. Ne, joilla viettiä ei ole, eivät taas usein ymmärrä keräilijöitä laisinkaan.

Harva pystyy käsittämään, miksi joku haluaa maksaa tuhat euroa yhdestä vinyylilevystä, vaikka ei tule sitä todennäköisesti koskaan kuuntelemaan.

Marko Stenberg kuitenkin maksoi. Turkulainen levynkeräilijä pulitti Ruotsista ostamastaan vinyylistä 1 200 euroa.

Kyseessä on todellinen harvinaisuus: ensipainos Jimi Hendrixin Electric Ladyland -albumista vuodelta 1968.

Erikoista äänitteessä on se, ettei sitä ole pyöräytetty soittimessa kertaakaan. Stenberg kertoo, että harjaantunut silmä osaa nähdä, onko levyä soitettu. Vinyylin pintaa täytyy tarkastella oikeanlaisessa valaistuksessa.

Stenberg esittelee levyä ylpeänä.

– Olen etsinyt tällaista kauan, ja ajattelin, etten sitä koskaan edes löydä, kertoo Stenberg.

Levynkerääjät luokittelevat levyt niiden kunnon perusteella. Stenbergin kuuntelematon Hendrix-harvinaisuus saa mint-luokituksen. Se tarkoittaa uutta ja kuuntelematonta levyä, joka on mahdollisesti alkuperäisessä suojamuovissa.

Saman levyn soittimessa käynyttä ensipainosta myydään Stenbergin mukaan 500–600 eurolla.

Ei edes kallein ostos

Marko Stenberg esitteli aarrettaan Ideaparkin levymessuilla toissa lauantaina. Levymessut keräsivät Ideaparkin keskusaukiolle niin keräilijöitä kuin myyjiäkin vaihtamaan paitsi levyjä ja rahaa, myös tietämystä ja kuulumisia.

Kaikkein kiinnostavimpaan kysymykseen Stenberg ei osaa vastata. Hän sanoo, ettei pysty selittämään, miksi kerää levyjä ja mikä siinä viehättää. Jotain mystistä siinä on.

Stenberg on kerännyt levyjä 25 vuotta. Innostus alkoi siitä, kun isoveljet muuttivataikoinaan  pois kotoa ja veivät mukanaan kovasti kuunnellut albuminsa. Siitä asti levyjä on haalittu, eikä into ole sammunut sitten millään.

Hendrix-herkku ei kuitenkaan ole Stenbergin kokoelmien kallein levy. Kymmenisen vuotta sitten hän maksoi Sindelfingen-nimisen bändin levystä 1 300 euroa. Kyseistä teosta on painettu vain 99 kappaletta.

 

Keltaisen jäänsärkijän Kari Nissi povaa, että tulevaisuudessa äänitemyynti siirtyy enemmän käytettyjen levyjen kaupaksi.

Keltaisen jäänsärkijän Kari Nissi povaa, että tulevaisuudessa äänitemyynti siirtyy enemmän käytettyjen levyjen kaupaksi.

Nettipalvelut kahmivat levykaupoilta euroja

Musiikkibisneksen murros on koetellut kovalla kädellä levykauppoja. Kun ääniteteollisuus siirtyy vauhdilla verkkoon, käy fyysisten cd-levyjen myynti päivä päivältä vaikeammaksi. Rahahuolista kärsivät niin artistit, levy-yhtiöt kuin levykaupatkin.

Alan tilanteesta huolimatta lauantaina 7. syyskuuta Ideaparkin levymessuilla riitti vipinää. Keskusaukio täyttyi innokkaista harrastajista, jotka olivat saapuneet pläräämään myyjien kattavaa tarjontaa ja hypistelemään harvinaisuuksia.

Yksi messujen myyjistä oli Helsingissä toimiva levykauppa Keltainen jäänsärkijä. Kaupan omistajan Kari Nissi ei kiellä, etteikö tilanne alalla olisi haastava.

– Kolmessa vuodessa levyjen hinnat ovat tippuneet noin 30 prosenttia. Muut kulut, kuten esimerkiksi tilavuokrat, ovat kuitenkin pysyneet vähintään samoina. Muutama vuosi sitten uutuuslevy saattoi maksaa parikymppiä, kun nyt hinta on siinä viidentoista euron kieppeillä.

Nissi myöntää, että nettipalvelu Spotify on vaikuttanut selvästi levyjen myynnin laskuun. Palvelu tarjoaa käyttäjälleen miltei kaiken suurimpien levy-yhtiöiden julkaisevan musiikin kymmenellä eurolla kuussa tai ilmaiseksi mainosten kera. Spotifyn kanssa perinteisen levykaupan on vaikea kilpailla.

Kari Nissi on myynyt levyjä 25 vuotta. Muutos vinyyleistä cd-levyjen kautta digitaaliseen jakeluun on ollut nopea.

Nissi kuitenkin uskoo, että fyysisiä levyjä myydään vielä 20 vuoden päästä. Hänen mukaansa fokus tulee olemaan kuitenkin käytetyissä äänitteissä. Ostajakunta lienee koostuvan entistä enemmän levynkeräilijöistä kuin tavallisista musiikinkuluttajista.

– Uskon, että keräilyvietti on ihmisessä sisäänrakennettuna. Ja tuntuu, että vimma vain pahenee ajan myötä, Nissi naureskelee.

 

Kari Nissi on myynyt musiikkilevyjä 25 vuotta.

Kari Nissi on myynyt musiikkilevyjä 25 vuotta.

Kuoleeko cd-levy?

1990-luvulla cd-formaatti hallitsi levymarkkinoita. Vinyylejä ei enää kuunnellut juuri kukaan ja c-kasettikin alkoi jo olla vanhanaikainen.

2000-luvun loppupuolella vinyyli tuli takaisin. Yhtäkkiä alkoi ilmestyä klassikkolevyjen uusintapainoksia ja uutuuslevyistä tehtiin vinyyliversioita. Tämä tapahtuu ssamaan aikaan, kun musiikkiteollisuus digitalisoituu Spotifyn, Itunesin ja Youtuben kaltaisten palvelujen myötä.

Levykauppojen vinyylitarjonta kasvaa samaa vauhtia kuin cd-levyt vähenevät. Alan asiantuntijat ovatkin pohtineet, kuoleeko cd-levy jo ennen vinyyliä.

Viidessätoista vuodessa viinyylilevyjen myynti miltei kolmekymmenkertaistunut Suomessa, selviää musiikkituottajien tilastoista. Cd-levyjä taas myydään koko ajan vähemmän. Esimerkiksi Suomen viisi kaikkien aikojen myydyintä levyä ovat kaikki 1990- ja 1980-luvuilta.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>