Rauno Saari esitteli Vesilahdessa viisi kuntarakennemallia ja sai joukon tarkentavia kysymyksiä sotesta, rahasta ja lähidemokratiasta.

Nyt on aika kertoa mielipide kuntarakennemalleista

Yli viisikymmentä kiinnostunutta saapui kuulemaan Rauno Saaren esittelemiä vaihtoehtoisia seudullisen yhteistyön malleja.

Yli viisikymmentä kiinnostunutta saapui kuulemaan Rauno Saaren esittelemiä vaihtoehtoisia seudullisen yhteistyön malleja.

– Se ei ole mikään ratkaisu, ettei tehdä mitään. Jos ei tehdä mitään se tarkoittaa, että päätökset tulevat jostakin muualta ja sitten ei kysellä mitä te haluatte. Nyt asiat ovat vielä omissa käsissä, painotti emeritus maaherra, selvitysmies Rauno Saari vesilahtelaisille maanantaina 30. syyskuuta järjestetyssä keskustelutilaisuudessa.

Elinvoimainen kaupunkiseutu – tulevaisuuden vaihtoehdot vaikutuksineen -selvitys on edennyt aikataulussa. Jokaisessa selvityksessä mukana olevassa kunnassa järjestetään lähiaikoina keskustelutilaisuus, jossa Saari kertoo viidestä tarkempaan selvitykseen valitusta kuntarakennemallista. Vesilahden yläasteelle tilaisuus houkutteli yli viisikymmentä kuntarakennemalleista kiinnostunutta.

Vesilahtelaisia puhutti muun muassa tuleva sote-uudistus ja sen vaikutukset.

– Mikä kiire on kuntauudistusmenossa on mennä eteenpäin, koska lopullinen päätös tulee sotesta, kummasteli Mauri Penttilä.

Saaren mukaan näillä näkymin alle 50 000 asukkaan alueet saisivat järjestää peruspalvelut erillisellä luvalla.

– 25 000 asukkaan kunta pystyy mainiosti hoitamaan perusterveydenpalvelut, hän lisäsi.

Raha, tai sen puute, leimaa joka tapauksessa selvitystä ja sen loputulosta. Tarkoitus on hakea säästöjä.

– Vesilahden kunnan tuloista noin 40 prosenttia tulee valtionosuuksista. Valtionosuusjärjestelmä tullaan uudistamaan ja tuskin tulemme saamaan enempää. Tilanne on se, että meillä ei ole varaa jatkaa näin, sanoi Mika Allén.

Saari oli samoilla linjoilla.

– Pitää lähteä siitä, että valtion taholta vetoapua ei tule. Valtio on ottanut 7-8 miljardia velkaa usean vuoden ajan ja joskus sen on loputtava. Oli malli mikä tahansa, niin sillä mallilla ei ole enempää rahaa käytössä. Pienemmällä rahalla pitää hoitaa olemassa oleva palveluiden taso.

Hintalappuja ja eri mallien etuja ja haittoja penättiin Saarelta useaan otteeseen.  Saari lupasi vuodenvaihteen selvitykseen niin edut ja haitat kuin talousennusteen vuoteen 2020 asti. Hän kuitenkin muistutti, että taloustilanteessa on parhaillaan paljon epävarmuustekijöitä, kuten juuri kuntien valtionosuudet.

Rauno Saarella ei ole suosikkia viidestä eri mallista vaan kaikkia käsitellään edelleen tasapuolisesti.

Rauno Saarella ei ole suosikkia viidestä eri mallista vaan kaikkia käsitellään edelleen tasapuolisesti.

Keskustelua ja kysymyksiä herättivät myös kaavoitus ja rakentaminen. Saaren mukaan mikään viidestä mallista ei sulje pois maaseudun haja-rakennusalueelle rakentamista.

Harri Penttilä korosti, että nimenomaan maankäytön ja kaavoituksen päätösten tulisi säilyä Vesilahdessa.

– Ne ovat asioita, jotka ratkaisevat voiko täällä asua ja elää. Selvitysmies vastasi rakennuslupakysymykseen mielestäni kaunistellen. Todellisuudessa tiivistynyt yhteistyö -vaihtoehto on ylitse muiden. Näissä muissa vaihtoehdoissa, varsinkin viimeisessä yhden kunnan mallissa, on käytännössä niin ettei Vesilahteen enää rakenneta.

Vesilahti on selvityksessä mukana olevista kunnista pienin ja monissa puheenvuorossa toivottiin, etteivät vaikutusmahollisuudet ja päätökset karkaisi pois kunnasta.

– Ihmistä lähellä olevat päätökset tulisi tehdä Vesilahdessa, koska kukaan muu ei ymmärrä vesilahtelaista kuin toinen vesilahtelainen. Monille on tärkeää, että tutut hoitavat heidän asioitaan, Minna Lepola tiivisti.

Mervi Lumian mielestä nyt on erittäin tärkeää osata kysyä juuri niitä kysymyksiä jotka ovat vesilahtelaisille tärkeitä. Mika Allén toivoi kuntalaisten ottavan valtuutettuihin yhteyttä ja kertovan mikä on heidän mielestään sellainen palvelu, josta tulisi päättää paikallisesti.

Selvitys valmistuu joulukuussa 2013. Kriisikuntien kohdalla kuntaliitoksia tullaan tekemään vuonna 2015 ja muiden kuntien osalta aikataulu sijoittuu vuoteen 2017 ja sen jälkeiseen aikaan.

Viisi  kuntarakennemallia

Tiivistynyt yhteistyö

* Nykyiseen yhteistyömalliin perustuva yhteistyö.

* Kunnat tekevät omissa toimielimissään päätökset yhteistyön syventämisestä.

Yhdentyvä kaupunkiseutu

* Yhteistyömallina kuntayhtymä, kaupunkiseudun kunnat valitsevat seutuvaltuuston.

* Pääosa päätösvallasta olisi edelleen kunnilla, lukuun ottamatta mahdollista yhteistä oikeusvaikutteista yleiskaavaa.

Metropolihallinto

* Metropolihallinnon ylimmät luottamushenkilöt valittaisiin suorilla vaaleilla.

* Metropolihallinnolla voisi olla peruskunnilta siirrettyä päätösvaltaa esimerkiksi yleiskaavoituksessa ja kilpailukyvyn kehittämiseen liittyvissä asioissa.

* Malli on suunniteltu alunperin pääkaupunkiseudulle ja edellyttänee lakimuutoksia.

Eurooppalainen kaupunki

* Kaupunkiseutu yhdistyisi yhdeksi kaupungiksi jossa ylintä valtaa käyttäisi suorilla vaaleilla valittu valtuusto.

* Kaupungin sisällä olisi 8-12 autonomista ”palvelukuntaa”, joissa ylintä päätäntävaltaa käyttäisivät myös suorilla vaalilla valitut valtuustot.

* Kaupunkivaltio keräisi verot ja sillä olisi päätäntävalta esimerkiksi yleiskaavasta, sote-palveluista ja toisen asteen koulutuksesta. Kunnilla olisi päätäntävaltaa kuntalaisia lähellä olevista asioista kuten asemakaavaoituksesta ja paikallisten palveluiden järjestämisessä.

Yksi kunta

* Kaupunkiseudun kunnat muodostaisivat nykyisen kuntalainmukaisen yhden  kunnan.

* Kuntaa johtaisi suorilla vaaleilla valittu valtuusto, malli edellyttänee tuekseen lähidemokratiamenettelyjä.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?