Starttipajalla ei jäykistellä

Starttipajan ohjaajat Veera Kiretti ja Ilona Luoto uskovat, että starttipajakokeilu on tarpeellinen uudistus Lempäälässä.

Starttipajan ohjaajat Veera Kiretti ja Ilona Luoto kertovat, että muissa kunnissa starttipajatoiminnasta on saatu hyviä kokemuksia. Tärkeässä roolissa ovat yhteisöllisyys ja vertaistuki. Ketään ei jätetä yksin.

Tiistaina Lempäälä otettiin uusi askel nuorisotakuun toteuttamisessa, kun starttipajatoiminta käynnistettiin nuorisokahvila Enterin tiloissa. Uuden järjestelyn vuoksi Enter lopettaa toimintansa.

Starttipaja käynnistyy kokeiluna, joka kestää vuoden 2014 kesäkuun loppuun. Pajan ohjaajat Veera Kiretti ja Ilona Luoto ovat erittäin mielissään, että Lempäälä lähti mukaan starttipajatoimintaan. Esimerkiksi keväisestä nuorisovaltuuston kannanotosta kävi ilmi, että kysyntää starttipajalle on ollut.

Vesilahden ohella Lempäälä on tätä ennen ollut ainoa kunta Pirkanmaalla, jossa ei ole tarjottu starttipajaa tai sitä vastaavaa toimintaa.

– Starttipaja on tarkoitettu lempääläläisille 16–25-vuotialle nuorille, jotka ovat koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Lisäksi on tarkoitus tarjota kiintiöpaikka vesilahtelaiselle nuorelle, kertoo Veera Kiretti.

–  Starttipajalla saa olla rauhassa ja miettiä omaa tulevaisuuttaan ammattilaisten kanssa.

Arjen hallintaa ja uusia mahdollisuuksia

Starttipajan tavoite on antaa nuorelle monenlaista apua elämään.

– Voimme lähteä liikkeelle ihan arkisista asioista: opettelemme saamaan kiinni normaalista päivärytmistä, ruokailemaan säännöllisesti ja hoitamaan juoksevia asioita, Kiretti selvittää.

– Tutustumme myös nuoren tulevaisuuden mahdollisuuksiin eli käymme vierailemassa koulutuspaikoilla sekä työ- ja työharjoittelupaikoilla.

Ideana on, että nuori itse löytää motivaation ottaa vastuun omasta elämästään. Starttipajan pyrkimyksenä on tarjota onnistumisen kokemuksia, opettaa nuorta sietämään pettymystä ja vahvista nuoren sosiaalisia taitoja.

Mielekästä tekemistäkin tarjotaan, aina ruoanlaitosta liikuntaan ja mediasta sosiaaliseen toimintaan.

Loppu luukuilla juoksemiselle

Toimintaa starttipajalla on neljänä päivänä viikossa, neljä tuntia kerrallaan. Starttijaksot kestävät kolmesta kuuteen kuukauteen jokaisen nuoren yksilöidyn tarpeen mukaan.

Ohjaajien toiveissa on, että aluksi aikaiseksi saadaan 5–8 nuoren ryhmä. Tällöin jokaiselle nuorelle pystytään antamaan riittävästi aikaa.

– Starttipajalle tulevat nuoret tarvitsevat erityisesti vieressä kulkemista, Ilona Luoto painottaa.

Haastatteluhetkellä syyskuun viimeisellä viikolla näytti jo hyvältä. Seitsemän nuorta oli aloittamassa starttipajan tutustumisjakson.

Ohjaajat pyrkivät siihen, että nuorten ei tulisi juosta luukulta luukulle lappuja täyttämässä. Starttipajan katon alla halutaan hoitaa kaikki mahdollinen, joka nuorta voi auttaa.

– Yritämme saada pajalle käymään myös sosiaalipuolen ja työvoimatoimiston työntekijöitä. Tarpeen mukaan paikalla tulee käymään myös opo Sääksjärven koululta.

TE-toimiston tietojen mukaan kunnassa on noin 50 nuorta ilman ammatillista koulutusta. Starttipaja osuu siinäkin mielessä otolliseen aikaan, että Lempäälässä ei lukuvuonna 2013–2014 tarjota mahdollisuutta kymppiluokkaan

Yksi kommentti

  1. Tarja

    Heippa!

    Olettepa hienolla ja tärkeällä asialla liikkeellä! Nuoret tarvitsevat paljon tukea, kun
    kaikista paikoista on kova kilpailu. Hienoa, Ilona, että pääsit mukaan aloittamaan
    tätä toimintaa. Sen ohella se lopputyösikin etenee ja päämäärä häämöttelee..

    Oikein mukavia starttipäiviä teille molemmille tässä uudessa haasteessa!

    Terkuin Tarja

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?