Rämsöö aloitti uudelleen kylien tutustumistapahtuman

Wesilahti-päivää vietettiin vuosien tauon jälkeen. Rämsöön Seurantalolle saapui lauantaina 28. syyskuuta 80 henkeä tutustumaan Rämsöön kylän toimintaan. Tilaisuuden avasi kunnan kulttuuritoimen edustajana matkailuneuvoja Satu Karvinen, joka muisteli kylätoiminnan alkua Vesilahdessa.

 

 Ulpu Räty-Haliseva esittelee Pirkan Opiston lankatyökurssin töitä Marjo-Riitta Saloselle.

Ulpu Räty-Haliseva esittelee Pirkan Opiston lankatyökurssin töitä Marjo-Riitta Saloselle.

Kylätoiminta Rämsöössä alkoi virallisesti 8. helmikuuta1979, kun kyläyhdistys eli Rämsöön kyläkerho perustettiin. Samoihin aikoihin muissakin Vesilahden kylissä syntyi kyläkerhoja ja niiden kattoyhdistykseksi perustettiin Wesilahti-Seura vuonna 1980. Tuolloin yli 30 vuotta sitten alettiin Vesilahdessa viettää kylillä Wesilahti-päiviä, jotka sittemmin jäivät historian havinaksi.

Vuosien aikana vahvat, aktiiviset ja elinvoimaiset kylät ovat muodostuneet Vesilahden tavaramerkiksi. Nyt Wesilahti-Seura yhdessä kunnan kulttuuritoimen kanssa on ottanut asiakseen aloittaa uudestaan Wesilahti-päivän vieton vuosittaisena tapahtumana järjestettäväksi yhdessä kylätoimijoiden kanssa.

Tarkoituksena on tarjota tapahtuma, jossa niin uudet kuin vanhatkin kuntalaiset, kesäasukkaat kuin muut kylätoiminnasta kiinnostuneet saisivat tutustua paikan päällä kylään, sen toimintaan ja tapahtumiin. Tavallaan siis tehdään Vesilahti tutuksi kylä kerrallaan.

 

Aktiivinen ja palkittu

Ensimmäisenä oli esittelyvuorossa virkeä Rämsöön kylä, joka on useaan otteeseen palkittu ja nostettu esille aktiivisen kylätoimintansa ansiosta, mm. 2007 Rämsöö valittiin koko valtakunnan Vuoden Kyläksi ja aiemmin Pirkanmaan Vuoden Kyläksi vuosina 2001 ja 2007.

Rämsöön toimintaa esittelivät Rämsöön kyläkerhon puheenjohtaja Mari Ollinpoika ja sihteeri Marjukka Lähdekorpi-Ojala, joka on vetänyt lukuisia kylähankkeita ja vastaa tällä hetkellä muuan muassa Kulttuurituottaja, Kylän kulttuurin juuret ja siivet -hankkeesta.

Yleisö sai nähdä kuvaesityksen, joka toi monipuolisesti esille Rämsöön kylän vahvan talkoo- ja kulttuuritoiminnan kautta erilaiset tapahtumat, kuten Kowan Teknolokian Päivät (1991–2005), Rämsöön kesäteatterin ja Moottorimusiikin festivaalin sekä kylän jokapäiväiset harrastusmahdollisuudet.

 

Seurantalo täyttää vuosia

Päivän mittaan nähtiin monipuolista ohjelmaa. Rämsöön kylän toiminnan esittelyn, nuorten valloittavan energisen esityksen, kylän musikanttien musiikkiesityksen, Mauno Halisevan Rämsöön kylästä taloittain tekemän sukututkimuksen esittelyn, urheiluseuran esittelyn, Rämsöö-gallupin, arpajaisten, esillä olevien kyläkuvien ja kylän lukuisien yrittäjien esitteiden lisäksi ohjelmassa oli Pirkan Opiston esityksiä.

Opistosta paikalla oli rehtori Matti Korolainen kertomassa opiston tarjonnasta ja upeasta musiikkiesityksestä vastasivat Eeva Oksala viulun ja Sami Varvio harmonikan kera. Pirkan Opiston lankatöihin tutustuttiin opettaja Ulpu Räty-Halisevan johdolla.

Tänä vuonna 60 vuotta täyttävästä Rämsöön Seurantalosta kertoi Rämsöön Urheilijoiden puheenjohtaja Mervi Peltoniemi esityksessään.

Euroopan Rakennusperintöpäivien teemana on tänä syksynä ollut Eläköön rakennus! ja voitiin todeta, että Wesilahti-päivän pitopaikkana seurantalo oli oivallisesti osana tätä samaa teemaa.

Talkoilla rakennettu seurantalo otettiin käyttöön kun tupaantuliaisia vietettiin 5. heinäkuuta1953. Talossa on vuosien varrella ollut monenlaista toimintaa. Sitä on käytetty ja käytetään urheiluseuran toimintaan ja tapahtumiin ja myös vuokrataan erilaisiin tapahtumiin.

Seurantalon yläkerran toimistotiloja vuokraa tällä hetkellä S-pankki ja osittain myös kyläkerho. Seurantaloa ja Kylävinttiä vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin. Sählyn peluu on talolla suosittua eri-ikäisten keskuudessa. Talolla on myös urheiluseuran huvitoimintaa, kuten tansseja ja yhteislauluiltoja sekä koko kylän pikkujoulut ja muuta vastaavaa.

Tilaisuuden lopuksi katsottiin Moottorimusiikin festivaalin videotallenteista ensimmäinen Kimmo Pohjosen Maamoottorisinfonia vuoden 2006 ITE-Vestivaalilta.Wesilahti-päivä Rämsöön kylässä oli jälleen kerran osoitus

Vesilahden kylien voimasta ja oli ilo nähdä ja kuulla varsinkin nuoren sukupolven sitoutuneisuus oman kylän toimintaan ja ylpeys omasta kylästä. Kuntia saatetaan tulevaisuudessa nimetä uusiksi kokonaisuuksiksi, mutta Vesilahden rautakauden ajalta olevat kylät, kuten Rämsöö on ja pysyy.

 

Satu Karvinen ja Marjukka Lähdekorpi-Ojala

Kuvat: Anne Qwick

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>