Tuula Petäkoski-Hult: Vaihtoehdoksi metropoli

- Paras vaihtoehto löytyy ehkä metropolihallinnon vaihtoehdosta. Metropolihallintoa voidaan miettiä vaihtoehtona kaupunkiseudulle, koska siinä säilyy päätöksenteko itsenäisillä kunnilla, kunnanhallituksen puheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult sanoo.

– Paras vaihtoehto löytyy ehkä metropolihallinnon vaihtoehdosta. Metropolihallintoa voidaan miettiä vaihtoehtona kaupunkiseudulle, koska siinä säilyy päätöksenteko itsenäisillä kunnilla, kunnanhallituksen puheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult sanoo.

1. On viisi vaihtoehtoista organisointitapaa (tiivistyvä yhteistyö, yhdentyvä kaupunkiseutu, metropolihallinto, eurooppalainen kaupunki – Tampere, yksi kunta (Tampere). Mikä mielestäsi on paras vaihtoehto? Ja miksi?

Paras vaihtoehto löytyy ehkä metropolihallinnon vaihtoehdosta. Metropolihallintoa voidaan miettiä vaihtoehtona kaupunkiseudulle, koska siinä säilyy päätöksenteko itsenäisillä kunnilla. Se antaa mahdollisuuden toiminnan kehittämiseen kunnan omista lähtökohdista.

2. Miten valitsemasi malli näkyy kuntalaisen saamissa palveluissa verrattuna nykytilanteeseen?

Nykyisin ajatellaan, että metropolihallinto kattaa nykyiset MAL- eli maankäytön, asumisen ja liikenneasiat, joissa yhteisellä metropolihallinnolla on päätösvaltaa. Yksittäisillä kunnilla säilyy päätösvalta muissa, esimerkiksi sosiaali- ja terveysasioissa, koska ne eivät sisälly valmisteilla olevaan metropolilainsäädäntöön.
Muutos näkyy kuntalaisten arjessa esimerkiksi MAL-asioiden kuten joukkoliikenteen kehittymisenä yhdessä kaupunkiseudun kanssa. Asumisen osalta on kuntien välillä sovittu esimerkiksi sosiaalisen asuntotuotannon määristä, jota pitää kuntakohtaisesti seurata.

3. Onko keskustelussa noussut esiin vielä joitain vaihtoehtoja? Jos niin mitä?

Ei. Mutta voi olla, että mitään esillä olevista vaihtoehdoista ei oteta käyttöön sellaisenaan, vaan valittava yhteistyön vaihtoehto voi olla useamman yhdistelmä tai jonkin sovellutus.

4. Onko mielestäsi mahdollista jatkaa nykyisellä kuntajaolla vai johtaako se huonoon lopputulokseen?

Kyllä nykyisellä – Pirkanmaalla on 22 ja Tampereen kaupunkiseudulla 8 kuntaa – kuntajaotuksella voidaan jatkaa eikä lopputulos ole huono. Nykyisellä kuntarakenteella jatkaminen tarkoittaa sitä, että kuntien välistä yhteistyötä pitää syventää.
Kuntaliitokset ovat toki Pirkanmaalla mahdollisia, mutta kuntien omilla päätöksillä. Pakkoa en kannata.

5. Miten valitsemasi malli sopii yhteen tekeillä olevan sote-uudistuksen kanssa?

Tähän kysymykseen on vaikea vastata, koska sote-uudistuksen sisältöä ei vielä tiedetä. MAL-asioiden hallinnointiin keskittyvä metropolimalli ei automaattisesti käsittele sote-asioita, joissa päätäntävalta siis säilyisi itsenäisillä kunnilla ja yli 20 000 asukkaan kunnat saavat itse järjestää sote-palvelunsa.

6. Myös kuntalakia ollaan uudistamassa. Miten käy kunnallisen itsemääräämisoikeuden? Ollaanko sitä viemässä pois?

Uskon, että kunnallinen itsemääräämisoikeus säilyy ja kunnan asukkaat sekä kunnissa sijaitsevat yritykset voivat kuntatasolla vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin.

7. Kunnilla on yli 500 tehtävää. Mitkä niistä voitaisiin siirtää valtion vastuulle?

On ehdotettu omaishoidon tuen siirtämistä Kelalle, mutta joka kunnassa, esimerkiksi Vesilahdessa ei ole Kelan toimistoa. En siirtäisi lähipalveluista mitään kunnilta valtion järjestettäväksi.
Aluepelastuslaitoksen tehtäviä voitaisiin siirtää valtiolle, ovathan sen vastuulla myös mm. kansalaisten henkeen ja turvaan liittyvät maanpuolustus ja poliisitoimikin.
Pelastushelikopterit voisivat olla edelleen valtion järjestämää, jolta niiden rahoitus nytkin tulee.
Erikoissairaanhoitoa en olisi siirtämässä valtiolle. Norjassa niin tehtiin, ja palvelujen hinta nousi.
Enemmän on merkitystä sillä, miten palvelut rahoitetaan ja keskeinen kysymys onkin kunta-valtio-rahoitussuhteessa ja sen toteutumisessa.

8. Rauno Saari on todennut, että Tampereen ja ympäristökuntien välillä kytee jonkinasteinen epäily. Onko näissä oloissa mahdollista löytää seutukunnalle yhteinen malli?

On mahdollista löytää yhteisiä tapoja tiivistää kuntien välistä yhteistyötä. En sen sijaan usko, että Tampereen kaupunkiseudulle syntyy yksi yhteinen kunta. Nykyistä kuntayhtymähallintoa voidaan uudistaa ja on tervettä tarkastella asiaa eri näkökulmista. Tampereeen kaupunkiseudun kuntayhtymän perustamisen yhteydessä todettiinkin, että hallintoa tarkistetaan, kun on saatu riittävästi kokemuksia nykyisestä mallista.

9. On valittu organisaatiomalli mikä hyvänsä, millainen kumppani Tampereen kaupunki Lempäälälle on?
Uskon, että Tampereen kaupunki on Lempäälälle ihan hyvä kumppani riippumatta siitä, mikä malli tulee valituksi.
Meillä on Lempäälän ja Tampereen välillä hyvät ja avoimet suhteet ja väylät. Menestystäkin on tullut; elinvoimalla mitattuna Tampereen kaupunkiseutu on Suomen toiseksi paras.

10. Miten arvioit Lempäälän kuntalaisten saamien palveluiden käyvän, kun uusi kuntarakenne aikanaan otetaan käyttöön, paranee vai huononee?

Tähän ei voi vielä vastata, koska rakennetta ei ole päätetty eikä meillä ole tietoa sote-uudistuksen sisällöstä eikä kuntarakennelain ehdotuksista. Lempäälän kunta lähtee siitä, että kuntalaisten palvelut eivät ainakaan huonone.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?