Juha Kuisma: Komissaarit kunnista

Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Juha Kuisma kannattaa ns. komissaarimallia. Toimialajohtajat eli komissaarit tulisivat kunnista.

Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Juha Kuisma kannattaa ns. komissaarimuunnelmaa.  Siinä jokaisesta kunnasta tulisi yksi toimialajohtaja, joka johtaisi toimialahallintoa.

1. On viisi vaihtoehtoista organisointitapaa (tiivistyvä yhteistyö, yhdentyvä kaupunkiseutu, metropolihallinto, eurooppalainen kaupunki – Tampere, yksi kunta (Tampere). Mikä mielestäsi on paras vaihtoehto? Ja miksi?

Paras yhteistyörakenne on yhdistelmä euroopalaisesta kaupungista ja metropolimallista. Mallit tulee ymmärtää tapana ryhdistää keskustelua ja pedagogisena johdatuksena asiaan. Malli ei ole valmis ”kuin kaupasta valittava auto”, vaan kyse on siitä, että kuntien pitäisi yhdessä rakentaa ”uusi auto”, joka parhaiten toteuttaa pitkän tähtäimen seudulliset edut.
Metropolimallin ja eurooppalaisen kaupungin yhdistelmä mahdollistaa itsenäisten kuntien järjestämät lähipalvelut. Samalla kuitenkin seutu hoitaa yhteisellä, kansanvaltaisella tavalla isomman mittakaavan raskaat asiat (esimerkiksi toimialoina joukkoliikenne, toisen asteen ammatillinen koulutus, yleispiirteinen maankäyttö, erityiset sosiaalipalvelut, jätehuolto, pelastustoimi, opistotoiminta, lentokenttä ym).
Kannatan lisäksi ns. komissaarimuunnelmaa eli kustakin kunnasta tulisi yksi toimialajohtaja eli ns. komissaari joka johtaisi toimialahallintoa. Kunkin toimialan hallituksen jäsenet olisivat vaaleilla valitusta seutuvaltuustosta ja näin jokainen seutuvaltuutettu kehittyisi jonkun toimialan ekspertiksi.

2. Miten valitsemasi malli näkyy kuntalaisen saamissa palveluissa verrattuna nykytilanteeseen?

Lähipalvelut terveyskeskusta ja lukiota myöten tuotetaan tehokkaasti paikallisin ratkaisuin, mutta kalliit erikoispalvelut ja kokonaisuutta vaativat tehtävät hoidetaan yhdessä ja seudullisesti. Kunnat säilyttäisivät itsenäisyytensä, mutta kykenisivät rohkeaan yhteistyörakenteeseen. Edellytys toimivuudelle on, että kumpaakin tasoa (kunnan / seudun) rahoitetaan suoraan ja toimintojen mukaisessa suhteessa. Ensin pitäisi määritellä seudulliset toiminnot ja vasta sitten niiden rahoituspohja.

3. Onko keskustelussa noussut esiin vielä joitain vaihtoehtoja? Jos niin mitä?

Jo mainittu ”komaissaarimalli” olisi tapa turvata jokaiselle kunnalle riittävä vaikutuskanava ja samalla edistää seudun pitkän tähtäimen elinvoimaa. Tämä lisäominaisuus tekisi yhdistelmämallista erittäin toimivan.

4. Onko mielestäsi mahdollista jatkaa nykyisellä kuntajaolla vai johtaako se huonoon lopputulokseen?

Rauno Saaren johtopäätös jo keväällä oli, ettei kuntaliitos eli Suur-Tampere tule kyseeseen. Ainoa järkevä tie rohkeisiinkin ratkaisuihin on alhaalta ylös eli hahmottaa uusi yhteistyörakenne nykyiseen kuntajakoon perustuen. Lempäälässä kaikki poliittiset ryhmät haluavat kunnan itsenäisyyttä.

5. Miten valitsemasi malli sopii yhteen tekeillä olevan sote-uudistuksen kanssa?

Kuvattu yhdistelmämalli komissaari -lisäominaisuuksilla toimii sellaisenaan. SOTE-uudistuksella hallitus yrittää pakottaa kunnat liitoksiin, koska isäntäkunta käyttäisi yli 50 % alamaiskuntansa budjetista. Isäntäkuntamalli on perustuslain vastainen. SOTE-uudistusta pitäisi rakentaa sairaanhoitopiirien pohjalta ja siten, että rahat seuraisivat asiakasta, käyttääpä hän mitä palveluntarjoajaa tahansa.

6. Myös kuntalakia ollaan uudistamassa. Miten käy kunnallisen itsemääräämisoikeuden? Ollaanko sitä viemässä pois?

Hallituksen tai ainakin kuntaministerin yritys ratkaista kuntatalouden tunnetut ongelmat viime kädessä pakotetuin liitoksin on jo lähtökohtana kunnallisen itsehallintoperiaatteen vastainen. Tilanteeseen liittyy väärä analyysi, – kuten lähes kaikki alan tutkijat ovat todenneet – sekä poliittinen tavoite taittaa keskustalta niskat suurkuntauudistuksella. Kuntaliitto on tässä asiassa taipunut hallituksen myötäilijäksi. Tämä on surullista, sillä juuri Kuntaliiton pitäisi gladiaattorin tavoin edustaa itsehallinnon näkökulmaa hallitukseen päin.

7. Kunnilla on yli 500 tehtävää. Mitkä niistä voitaisiin siirtää valtion vastuulle?

Joidenkin lakisääteisten tehtävien valtion vastuulle siirtäminen ei vaikuta valtion velkaan. Se ei siitä pienene. Ainoa tapa on karsia yliviritettyjä palveluja pois. Se ei olekaan helppo tehtävä, vaan tulee vaatimaan 10 vuoden keskustelun. Missä tarvitaan kunnallista katuvaloa? Kuinka paljon kunnan pitää kuljettaa ihmisiä? Minkä tasoisia julkisia tiloja todella tarvitsemme? Miksi erikoissairaanhoidon vaatimat rahat kerätään kuntien kautta eikä suoraan?
Lisäksi kunta voi järjestää palveluja uudella tapaa, osittain ihmisten ja yhteisöjen omatoimisuuteen tukeutuen. Tosiasiassa nyt on jo kiire, sillä työelämän ulkopuolella olevien ikäihmisten määrä kaksinkertaistuu seitsemässä vuodessa.

8. Rauno Saari on todennut, että Tampereen ja ympäristökuntien välillä kytee jonkinasteinen epäily. Onko näissä oloissa mahdollista löytää seutukunnalle yhteinen malli?

Seutuselvityksen ohjausryhmässä syntyi alun epäilyjen jälkeen aidosti seudullinen keskusteluhorisontti, mihin särön loppusyksystä aiheutti se, ettei Tampere kyennyt osallistumaan kaikkien muiden kuntien hyväksymään yhteiseen kirjeeseen kuntalain valmistelijoille. Kirjeessä olisi toivottu kuntalakiin juuri sitä mahdollisuutta, josta kuntien kesken on väljästi seminaaritasolla keskusteltu.
Tampereella ei voi olla väärää kuvaa jo keväällä esiin tuoduista muiden kuntien lähtökohdista. Rohkeisiinkin yhteistyörakenteisiin olisi edelleenkin mahdollisuus, jos Tampere on tosissaan.

9. On valittu organisaatiomalli mikä hyvänsä, millainen kumppani Tampereen kaupunki Lempäälälle on?

Tampere on Lempäälää kymmenen kertaa isompi rajanaapuri. Joskus Tampere muuttaa pelin sääntöjä kesken pelin, mikä ei ole luvallista edes jääkiekossa. Edellisistä kirpeistä lauseista huolimatta toivon silti välien pysyvän hyvinä.

10. Miten arvioit Lempäälän kuntalaisten saamien palveluiden käyvän, kun uusi kuntarakenne aikanaan otetaan käyttöön, paranee vai huononee?

Kysyisin kyllä, kysymystä itseään siteeraten, että ”otetaanko uusi kuntarakenne käyttöön”. Todellako?  Hallituksen poliittinen puhti taitaa loppua sitä ennen. Kunta-alaa tuntevat juristit sanovat jo nyt, että hallituksen aikomaan uudistukseen aika ei kerta kaikkiaan riitä.
Seuraava hallitus ratkonee näitä asioita jonkinlaisen peruskunta-aluekunta -rakenteen avulla. Tampereen seudun keskustelut ennakoivat tuota vaihetta. Toisin sanoen Tampereen seudulla on kohta puhuttu vuosi siitä, mistä muu Suomi puhuu kahden vuoden kuluttua.
Jos hallitus vastoin kaikkia oletuksia onnistuu, huonontuvat Lempäälässä kaikki kunnan vastuulla olevat asiat. Toinen terveyskeskus loppuu, kyläkoulut loppuvat, kuntakeskuksen kehittäminen loppuu, katkeruus tuhoaa seudun kehitysedellytykset.

11. Millainen olisi seutuselvityksen hyvä lopputulema?

Että seutuselvitystä jatkettaisiin v. 2014 ajan tutkimalla ja arvioimalla tarkemmin metropolimallin ja eurooppalaisen kaupungin yhdistelmää ns. EU -omnaisuuksilla täydennettynä.
Että selvitys toteaisi, ettei monikuntaliitos onnistu vallitsevissa olosuhteissa eikä siihen ole tarvetta.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?