1. On viisi vaihtoehtoista organisointitapaa (tiivistyvä yhteistyö, yhdentyvä kaupunkiseutu, metropolihallinto, eurooppalainen kaupunki – Tampere, yksi kunta (Tampere). Mikä mielestäsi on paras vaihtoehto? Ja miksi?
Mielestäni paras vaihtoehto löytyy Metropolimallin ja Eurooppalainen kaupunki-mallin parhaat puolet yhdistämällä. Nyt on tärkeää miettiä näiden mallien sisältöjä palveluiden kannalta. Rauno Saaren selvitys antaa meille hyvän lähtökohdan yhteiseen pohdintaan ja jatkokehittelyyn. Päätöksenteko uudessa mallissa tapahtuisi kahdella tasolla, ja molemmilla tasoilla olisi myös verotusoikeus. Malli tosin vaatii joustavuutta kuntalailta. Tämän tyyppisessä mallissa Vesilahdella säilyisi päätösvalta lähipalveluiden suhteen ja laajemmat kokonaisuudet voitaisiin hoitaa seudullisesti.
2. Miten valitsemasi malli näkyy kuntalaisen saamissa palveluissa verrattuna nykytilanteeseen?
Uusi malli tulee rakentaa niin, kuntalaisen saamat peruspalvelut säilyvät nykyisellä tasolla.
3. Onko keskustelussa noussut esiin vielä joitain vaihtoehtoja? Jos niin mitä?
Seutuselvitys on rakentunut Rauno Saaren mallien ympärille ja uudet avaukset ovat lähinnä näiden mallien yhdistelmiä.
4. Onko mielestäsi mahdollista jatkaa nykyisellä kuntajaolla vai johtaako se huonoon lopputulokseen?
Nykyisellään voidaan jatkaa, jos kuntien tehtäviä todella karsitaan nykyisistä ja seutuyhteistyötä kehitetään tulokselliseen suuntaan. Vesilahden valtuusto on yksimielisesti linjannut, että itsenäisenä halutaan jatkaa.
5. Miten valitsemasi malli sopii yhteen tekeillä olevan sote-uudistuksen kanssa?
Kukaan ei taida tietää, mitä sote-uudistus lopulta tuo tullessaan, joten kommentointi on tässä tilanteessa arvailua. Uskon, että uuteen malliin sotakin saadaan sovitettua. Pakkoliitostilanteessa hyvin alkanut sote-yhteistyö Pirkkalan kanssa pitää purkaa ja molemmat kunnat siirtyvät Tampereen sote-alueeseen.
6. Myös kuntalakia ollaan uudistamassa. Miten käy kunnallisen itsemääräämisoikeuden? Ollaanko sitä viemässä pois?
Toivon, että kuntien itsemääräämisoikeutta kuntalain uudistuksessa vahvistetaan ja nykyistäkin sääntelyä purettaisiin. Kuntalain uudistamisella tulisi tavoitella joustavaa lakia, joka antaa mahdollisuudet paikallisille ratkaisuille kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa. Kunnille ei tule antaa tehtäviä lisää, vaan kuntien tehtäviä on karsittava.
7. Kunnilla on yli 500 tehtävää. Mitkä niistä voitaisiin siirtää valtion vastuulle?
Normisidonnaisuutta kokonaisuudessaan voisi poistaa antanmalla kunnille enemmän liikkumavaraa.
Monesti normit estävät luovuuden, ideat ja jouston.
Voitaisiinko ajatella, että jos ja kun tiedetään, mitä on tarkoitus saada aikaan, ei kaikkia tehtäviä tarvitsisi kirjata lakiin?
8. Rauno Saari on todennut, että Tampereen ja ympäristökuntien välillä kytee jonkinasteinen epäily. Onko näissä oloissa mahdollista löytää seutukunnalle yhteinen malli?
Kyllä on. Tämän vuoden kestänyt Elinvoimainen kaupunkiseutu-selvitys on luonut luottamuspääomaa. Töitä tässä tosin on vielä edessä reippaasti.
9. Jos kaupunkiseudun suuri kuntaliitos (Suur-Tampere) toteutuisi, millainen kumppani Tampereen kaupunki Vesilahdelle olisi?
Vaikka tällä hetkellä seutuselvityksessä vallitsee luottamus ja hyvä tekemisen meininki, en usko suuruuden ihannointiin.
Huolena on se, että Suuri-Tampereessa reuna-alueiden kehitys pysähtyisi.
10. Miten arvioit Vesilahden kuntalaisten saamien palveluiden käyvän, kun uusi kuntarakenne aikanaan otetaan käyttöön, paranee vai huononee?
Riippuu täysin tulevasta kuntarakenteesta. Vesilahti on rakentanut pitkäjänteisesti hyviä peruspalveluja kuntalaisille. Pakkoliitostilanteessa palvelut eivät ainakaan parane, yhteisesti suunnittelussa mallissa peruspalveluiden on mahdollista pysyä nykyisellä tasolla.
Viimeisimmät kommentit