– Teemme Laukosta omalla tavallaan Suomen hienoimman kartanomatkailupaikan, maalailee Liisa Lagerstam Laukon tulevaisuutta.
Lagerstam kertoo suunnitelmista silminnähden innoissaan. Yhden alku on kuitenkin toisen loppu, ja uudistuksen myötä Laukon menestyksekäs taival hevosten kasvattajana tulee tiensä päähän. Isänsä Juhani Lagerstamin elämäntyötä ravihevosten parissa jatkanut Erkki Lagerstam siirtyy hevosharrastajaksi, ja kartanosta vastaa jatkossa Liisa Lagerstam miehensä Jouni Minkkisen kanssa.
Kartanon pihapiiri avautuu vuokralaisille
Kartanon julkisivu kunnostettiin viime kesänä, ja seuraavaksi vuorossa ovat pihapiirissä sijaitsevat työntekijöiden talot. Työntekijöiden taloihin kunnostetaan vuokra-asuntoja, joista ensimmäisenä valmistuvat Pajalahden talot.
Laukkoon tulee kaikkiaan kaksikymmentä erikokoista vuokra-asuntoa. Pajalahden talojen asunnot ovat 70 neliöisiä paritaloja, joiden erikoisuutena on yhteinen rantasauna. Suurin vuokrattava kohde tulee olemaan kokonainen talo. Kartanon alueelle toivotetaan tervetulleiksi myös yrityksiä. Paritaloihin ja muihin tiloihin pääsee tutustumaan kesäkuussa 2014.
– Toiveissa on saada asuntoihin pitkäaikaisia vuokralaisia, Lagerstam kertoo.
Laukon vuokralaiset voivat viljellä peltopalstoja, harrastaa puusepänverstaassa käsitöitä tai vuokrata omalle hevoselleen tallipaikan.
Lagerstam toivoo Laukon muuttuvan tulevaisuudessa yhteisölliseksi kartanokyläksi. Yhteisöllisyyttä haetaan muun muassa vanhaan pajaan rakennettavilla yhteistiloilla ja elvyttämällä perinteisiä kartanon joulu- ja juhannusjuhlia.
– Ennen kaikissa taloissa asuttiin, mutta nykyisin valot palavat vain muutamassa ikkunassa.
Muutaman vuoden kuluttua asia on toivottavasti toisin.
Uniikki historia Laukon valttina
Kartano poltettiin tyystin vuonna 1918 ja rakennettiin uudelleen 1930-1940 -luvuilla. Lagerstamin mukaan moni suomalainen kartano on Laukkoa vanhempi, mutta Laukon historia sen sijaan etsii vertaistaan.
Hän sai aiemmin järjestetyillä kartanon yleisökierroksilla hyvän kuvan siitä, mitkä asiat kiinnostavat kävijöitä. Erityisesti Törngrenien aika ja Elias Lönnrot nousevat esiin, kun puhutaan Laukon historiasta.
Lagerstamin tiedot Laukosta ovat laajat ja hän on muun muassa tehnyt väitöskirjansa Gabriel Kurjesta, joka eli Laukossa 1600-luvulla. On siis itsestään selvää, että kunnostuksessa vaalitaan kulttuurihistoriallisia arvoja.
Vaihtuvat taidenäyttelyt museomakasiiniksi muutetussa viljamakasiinissa toivotaan houkuttelevan vakikävijöitä Laukkoon. Kartanon kulttuuripuolen on suunniteltu olevan kunnossa Laukon 600-vuotisjuhliin mennessä, vuonna 2016.
Kesäkahvilaan ja kierrokselle kartanoon
Uuden sataman myötä Laukkoon pääsee jatkossa entistä sujuvammin vesiteitse, vaikka suoraan Tampereen Laukontorilta. Vanhaan
tallirakennukseen kunnostetaan juhlatila, kesäkahvila ja puoteja kartanon yrittäjille. Siellä voidaan järjestää konferensseja, konsertteja tai esimerkiksi häitä. Juhlatalliin tulee myös tilausravintola.
– Tiloissa ja puistossa voi varmasti järjestää myös paljon sellaista, mitä en itse osaa ajatella.
Lagerstam muuttaa ensi keväänä perheineen kartanoon pysyvästi, joten osa kartanosta säilyy edelleen yksityiskotina. Alakertaan hän lupaa muutaman kerran päivässä opastettuja kierroksia. Kaikkea on suunniteltu, mutta vasta käytäntö näyttää mikä toimii.
– Tämä on iso hanke, mutta mitä enemmän sitä miettii, sitä mahdollisemmalta se tuntuu, Lagerstam hymyilee.
Viimeisimmät kommentit