Viidennen polven maidontuottaja yhdistää päätoimeensa karjankasvatukseen estraditaiteen

Perinteikkään maitotilan suurinvestointi oli vasta alkua

Valoa ja avaruutta riittää. Mauri (vas.) ja Harri Penttilä ovat tottuneet poseeraamaan uuden navettansa näköalatasanteella. Kuva: Erkki Koivisto

Valoa ja avaruutta riittää. Mauri (vas.) ja Harri Penttilä ovat tottuneet poseeraamaan uuden navettansa näköalatasanteella. Kuva: Erkki Koivisto

Vesilahden vuoden 2013 maatilayrittäjäksi on valittu Maatalousyhtymä Penttilä Narvasta. Vuoden 2012 alussa perustetussa yhtymässä on kolme osakasta. Harri Penttilä, 31, omistaa yhtymästä puolet sekä kokonaan uuden navetan. Hänen vuonna 1957 syntyneet vanhempansa Mauri ja Pirkko Penttilä omistavat maatalousyhtymästä yhteensä toisen puolen.

Harri Penttilä pitää nyt jo viidennessä polvessa tilaa, jonka tuotantosuuntana on aina ollut maidontuotanto. Luomutuotantoon siirryttiin vuonna 1995. Uusi pihatto valmistui vuosi sitten marraskuussa, ja vuotuinen maidontuotanto on nyt noin 300 000 litraa. Tankkiautot kuskaavat Valiolle toimitettavan maidon Riihimäelle.

– Kyllä tästä kahdelle miehelle saa palkan, sanoo Harri Penttilä, jonka arjen työtä helpottaa isä-Maurin työpanos. Pirkko Penttilä on pankissa töissä.

Uuteen, yhden lypsyaseman navettaan tuli tilat 67 lypsävälle lehmälle. Mittava investointi, arvoltaan noin 600 000 euroa, toteutettiin MTK:n tyyppinavettahankkeena, jota moni oman navetan rakentaminen aatoksissa oleva on käynyt katsomassa; tutustujia on vieraillut aina ulkomaita myöten.

Lypsäviä on tällä hetkellä noin 50. Kaikki lehmäpaikat aiotaan saada täyteen ensi kesäksi, jolloin navetan koko kapasiteetti on käytössä. Seuraavaksi on aikeissa rakentaa nuoren karjan tiloja vanhaan navettaan.

– Tämä on tähän väliin optimikoko, jonka voi vielä tiukan paikan tullen hoitaa yksinkin, sanoo Harri Penttilä.

Pitkän tähtäyksen suunnitelmissa hänellä on edelleen, rahavarojen niin salliessa, kasvattaa lehmäpaikkojen lukua. Navettainvestointi oli kallis, mutta nykyisen lypsyaseman kapasiteetti riittää jopa kaksin-, kolminkertaisen lehmämäärän lypsämiseen. Mittavan alkuinvestoinnin johdosta lehmäpaikkojen lisääminen jatkossa kustantaa noin 4 000 euroa lypsävää kohden, kun alusta asti rakentaen hinta olisi yli kaksinkertainen.

– Tämä navetanlaajennus oli ensimmäinen vaihe. Minun ajatuksissani on vielä puolta suuremmat tuotantoluvut. Pitkän tähtäimen suunnitelmissa on lisätä maidontuotantoa asteittain viiteensataantuhanteen litraan, kaksi vuotta kestävän yrittäjävalmennuskoulutuksen Suomen yrittäjäopistossa tänä syksynä aloittanut Harri Penttilä sanoo.

Rehut omasta takaa ja naapureilta

Tämä maitolaituri kuuluu Vesioahden vuoden 2013 maatilayrittäjlle. Kuva: Erkki Koivisto

Tämä maitolaituri kuuluu Vesilahden vuoden 2013 maatilayrittäjälle. Kuva: Erkki Koivisto

Luomutilalla käytetään puoliksi omaa ja toinen puoli ostorehua. Vuokramaiden kanssa peltomaita on yhteensä 75 hehtaaria. Miehet toteavat naapureiden olevan onnekseen luomutuottajia, joten ostorehuja ei tarvitse tuoda matkojen päästä. Lietteen levitysalueetkin sijaitsevat lähellä.

– Kaikki rehut tulevat Vesilahdesta, sanoo Mauri Penttilä.

– Valkuaisomavaraisuus on tavoite, sanoo Harri Penttilä.

Tilan kirjanpito ja verosuunnittelu on ulkoistettu narvalaiselle MTK:n verovaliokunnan jäsenelle Sirpa Himaselle.

Suomen EU-jäsenyyden myötä maatilojen lukumäärä on jatkanut laskuaan ja keskimääräinen tilakoko samalla kasvuaan. Miehet uskovat prosessin jatkuvan, ja nykyisistä noin 9 000 maitotilasta jäävän jäljelle noin 4 500–6 000.

Uhkakuvan maidontuottajille luo tilakohtaisten maitokiintiöiden poistuminen vuoden 2015 huhtikuun alusta.

– Se on suomalaisille tuottajille uhka, sillä isot tuottajamaat voivat räjäyttää tuotantonsa ja dumpata maitoa Suomeen, sanoo vuonna 2008 MTK:n toimistolla Brysselissä maatalouspolitiikkaa opiskellut ja vuonna 2007 Pohjois-Dakotassa asti maatilayrittämiseen tutustumassa käynyt Harri Penttilä.

– Tuotantokustannukset ovat Suomessa sellaiset, ettei täällä pystytä hinnalla kilpailemaan. Kun kilpailu kovenee Suomen vienti voi tyrehtyä, sanoo Mauri Penttilä huomauttaen, että entistä tiukemmaksi maidontuotanto uhkaa mennä Etelä-Suomen tiloille elintärkeän 141-tuen leikkaantuessa nykytasostaan 63 miljoonasta eurosta 17,40 miljoonaan euroon.

Penttilät asennuttivat uuteen navettaansa lypsyaseman, kun nykytrendi on varustaa navetat yhdellä tai useammalla lypsyrobotilla. Robotti toimii vuorokauden ympäri sitoen karjan kasvattajan tiukasti tilalleen. Lypsyasema on toiminnassa 4–5 tuntia vuorokaudesta, mikä tarkoittaa sitä, että päätoimiselle maatilayrittäjälle jää aikaa muuhunkin.

Narvassa toimivan Maatalousyhtymä Penttilän  Harri (vas.) ja Mauri Penttilä toimivat aktiiviesti myös oman tilan ulkopuolella. Kuva: Erkki Koivisto

Narvassa toimivan Maatalousyhtymä Penttilän Harri (vas.) ja Mauri Penttilä toimivat aktiiviesti myös oman tilan ulkopuolella. Kuva: Erkki Koivisto

Edunvalvontaa ja näyttelemistä

Aikaisemmin Vesilahden kunnanvaltuuston ja hallituksen puheenjohtajana toiminutta keskustalaista Mauri Penttilää työllistää edunvalvonta ei tukipolitiikka. Hän on Osuuskunta Länsi-Maidon hallituksen puheenjohtaja, vuodesta 2012 valtakunnallisen MTK:n maitovaltuuskunnan puheenjohtaja ja ollut vuodesta 2001 Valion hallintoneuvoston jäsen. Hän toimii Vesilahden ja Pirkkalan yhteisen perusturvalautakunnassa Vesilahden kunnan edustajana.

Monen roolin Harri Penttilä (kesk.) on Vesilahden kunnanvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja. Hän toimii myös näyttelijänä, jonka roolisuorituksia on nähty ammattinäyttämölläkin. Lastennäytelmät työllistävät Harri Penttilää, joka juuri palasi viiden päivän näytäntöturneelta Turusta ja on kohta lähdössä Kouvolaan.

– Ahaa-teatterissa oli Viiru ja Pesonen viime kesänä ja on taas ensi kesänäkin. Juuri tuli kolme vuotta pyörineestä näytelmästä sadaskolmas näytäntö täyteen. Komediateatterissa jatkaa Keisarin uudet vaatteet.

– Olo on todella virkeä, kun saa perään työskennellä pari kuukautta periodeittain vuoroin tilalla ja näyttämöllä. Tuottajan pitäisi pystyä pääsemään välillä tilaltaan pois, Harri Penttilä näkee.

– Olemme tyytyväisiä täällä saatavaan, Lempäälään keskitettyyn lomituspalveluun. Aina ollaan lomitusapua saatu, kun on tarvittu ja neuvoteltu. Olemme myös ostaneet ostopalveluna työntekijän työpanosta, sanoo Mauri Penttilä.

Maatilayrittäjän valinta julkistettiin MTK-Vesilahden vuosikokouksen yhteydessä eilen tiistaina. Vesilahden vuoden maatilayrittäjän valitsi valintaraati, joka koostuu MTK-Vesilahden, TSOP:n ja Vesilahden kunnan edustajista. Nyt tehty valinta oli järjestyksessään kymmenes.

Yksi kommentti

  1. Raino Ojansivu

    Onnittelu Yrittäjille!

    Yrittäjänä ja vanhana Vesilahtelaisena haluan onnitella Teitä saavuttamastanne ”Tillelistä”, no sillä tittelillä ei paljon yrittämistä eteenpäin viedä, mutta lämmittää se kuitenkin mieltä ainakin aina silloin joskus ollessa hieman ankeampaa.

    Yrittäjyys on kova laji.

    Vastaa

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>