Hanna Myrskyranta valittiin vuoden maatilayrittäjäksi Lempäälässä

Hyvinvoiva karja palkitsee hoitajansa

Hanna Myrskyranta nimeää jokaisen tilan lehmän.

Hanna Myrskyranta nimeää jokaisen tilan lehmän.

Vuoden maatilayrittäjäksi Lempäälässä valittiin Nurmella maitokarjatilaa pitävä Hanna Myrskyranta. Lempäälän kunnanhallituksen, MTK-Lempäälän ja Tampereen Seudun Osuuspankin nimeämä työryhmä halusi valinnallaan korostaa perinteistä maataloutta ja nuoren uskallusta. Palkitsemistilaisuus pidettiin MTK-Lempäälän tuottajayhdistyksen kokouksessa 3. joulukuuta.

Myrskyrannasta ei pitänyt alunperin tulla tilallista. Hän työskenteli pitkään hoitoalalla muualla Suomessa.

– Halusin, että tila pysyy suvussa. Siskoni piti jäädä tähän, mutta hän päätyi pitämään miehensä kanssa tämän sukutilaa. Tulin tähän vuonna 2005, ja päävastuu tilan hoitamisesta on ollut minulla siitä lähtien, Myrskyranta kertoo.

Hän suoritti maatalousyrittäjän perustutkinnon töiden ohella aikuisopiskeluna. Tuohon aikaan tilalla oli kolmisenkymmentä lehmää parsinavetassa.

– Navetta oli peruskorjattu 1970-luvulla silloisten normien mukaiseksi. Oli selvää, että jos tilaa haluaa kehittää, piti tehdä uudistuksia. Pihattorakennus valmistui vuonna 2009.

Pihatossa on tilaa 60:lle lypsylehmälle. Nuorkarjaa on lähes saman verran. Vanhassa parsinavetassa on pienten vasikoiden tilat sekä poikima- ja sairaskarsinat.

Tila on Myrskyrannan mukaan nykyisellään sopivan kokoinen. Hänellä on apunaan yksi työntekijä sekä oppisopimusopiskelija.

– Tämä on välillä voimaa vievää työtä, ja minulla on ollut paljon opeteltavaa. Mutta ei tätä työtä voisi tehdä, jos tästä ei pitäisi. Parasta on, kun näkee konkreettisesti työnsä tuloksen. Minulla on periaatteena, että voin aina sulkea navetan oven takanani hyvillä mielin, kun eläimet voivat hyvin.

Vaikka lypsykarjatilan pitäminen on sitovaa, työstä voi jossain määrin tehdä oman näköistään, mikä miellyttää Myrskyrantaa.

Yölaidunnusta kesäisin

Pihaton rakentaminen oli iso taloudellinen satsaus. Myrskyranta halusi toimivan peruspihaton, jossa on kaikki tarpeellinen mutta ei mitään ylimääräistä.

Tilallisen työpäivä alkaa lypsyllä kuuden aikaan aamulla. Lypsyasemalle mahtuu kerrallaan 16 lehmää.

Lypsykarja pääsee talvisinkin ulos jaloittelemaan, ja kesäisin koko karja laiduntaa.

– Lehmät laiduntavat yleensä ilta- ja aamulypsyn välisen ajan. Kuumina kesinä ne viihtyvät hyvin päivät pihaton viileydessä.

Viiden lapsen äidillä on välillä sovittelemista perheen ja työn välillä. Samassa pihapiirissä asuvat Myrskyrannan vanhemmat ovat suureksi avuksi.

Tilalla on omaa peltoa vajaat 30 hehtaaria, ja vuokrapeltoa on ollut vajaat 80 hehtaaria. Tavoite on, että säilörehu saataisiin omilta pelloilta, ja tämä on toteutunut hyvin. Valkuaislähteenä käytetty rypsi ostetaan ulkopuolelta, ja myös viljaa joudutaan ehkä jatkossa ostamaan.

Hanna Myrskyranta hyödyntää peltotöissä ostopalvelua. Kalliiden laitteiden ostamiseen ei kannata satsata rahaa. Tilallisen on silti pysyttävä kärryillä peltoasioistakin ja tehtävä esimerkiksi viljelysuunnitelmat.

Kaikilla lypsyssä olevilla lehmillä on sama ruoka, eli enemmän lypsäville ei anneta lisärehua, vaan ne syövät rehusekoitusta tarvittaessa enemmän kuin vähemmän lypsävät lehmät.

– Se helpottaa työtä, ja on lehmien terveydellekin eduksi. Tällä tavoin myös enemmän maitoa lypsävät lehmät saavat karkeaa rehua riittävästi, Myrskyranta huomauttaa.

Uteliaita ja rohkeita eläimiä

Lehmät ovat pihatoissa vapaasti, ja yleensä niillä on vapaa kulku myös ulkotarhaan.

– Joskus lehmät vähän neuvottelevat toistensa kanssa, mutta ne tulevat kuitenkin hyvin toimeen keskenään. Nämä ovat uteliaita ja aktiivisia eläimiä, eivätkä ne pelkää vieraitakaan ihmisiä. Kun eläimiä kohtelee hyvin, se näkyy niiden käytöksessä.

Hanna Myrskyranta pyrkii ehkäisemään ennalta mahdollisia lehmien terveysongelmia. Sorkkien kunnosta huolehtii sorkkahoitaja. Sairauksilta ja onnettomuuksilta ei voi silti kokonaan välttyä, ja esimerkiksi utaretulehdukset ovat tilallisilla yleinen riesa.

Hyvinvoivat eläimet helpottavat hoitajan työtä.

– Kun lehmät voivat hyvin, myös niiden hoitaja voi hyvin.

Lehmät ovat Myrskyrannalla poikineet yleensä ongelmitta, eikä eläinlääkärin apua tarvita synnytyksissä useinkaan.

Osa työajasta kuluu paperitöiden tekemiseen, vaikka Myrskyranta hoitaisi mieluummin eläimiä. Toisaalta paperitöiden ansiosta tilallinen pysyy kärryillä siitä, kuinka tilalla menee.

Myrskyranta kritisoi tukipolitiikkaa, joka suosii pohjoisia alueita.

– Suurin osa kuluttajista on eteläisessä Suomessa. En näe järkevänä sitä, että maitoa tuotetaan pohjoisessa ja kuljetetaan etelään. Olisi hyvä, että tuotannon määrä pysyisi täällä edes samana kuin se on nyt.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>