Vuodesta 2016 eteenpäin biojätteitä ei saa enää kipata kaatopaikalle sekajätteen mukana

Naapuruston biokimppa on järkiratkaisu

Tervapolun asukkaat hankkivat yhteiset jäteastiat. Kuvassa Markku Saarinen, Eronen, Pyykkönen ja Tapio Vuolahti.

Tervapolun asukkaat hankkivat yhteiset jäteastiat. Kuvassa Markku Saarinen, Tapio Eronen, Jouni Pyykkönen ja Tapio Vuolahti.

Biojätteiden kaatopaikkakielto tulee voimaan vuonna 2016. Se tarkoittaa, että jätteiden lajittelu muuttuu jokaiselle suomalaisille arkipäiväiseksi puuhaksi. Tuleva kielto nimittäin estää eloperäisen jätteen kippaamisen kaatopaikalle sekajätteen mukana.

Tämä tietää muutosta etenkin omakotitaloasujille. Nykyään useimmissa kerrostaloissa ja rivitaloissa alkaa olla biojäteastia taloyhtiön puolesta, mutta omakotiasujat joutuvat järjestämään jätteiden lajittelunsa itse.

Valtioneuvosto hyväksyi toukokuussa kaksi asetusta, jotka käytännössä lopettavat orgaanisen ja biohajoavan jätteen sijoittamisen kaatopaikoille vuoteen 2016 mennessä. Tällainen toiminta on ollut tuttua keskieurooppalaisille tuttu jo vuosia.

Rajoitukset koskevat yli 10 prosenttia orgaanista ainesta sisältävää jätettä.

Tervapolku näyttää esimerkkiä

Muutokseen voi varautua jo etukäteen, kuten on toimittu Sääksjärven Sipilässä. Tervapolun asukkaat päättivät hankkia neljälle taloudelle yhteisen biojäteastian ja sekajäteastian jo nyt.

Tervapolulla asuva Hannele Sinisalo kertoo, että yhteinen astia tuntui koko naapuruston kannalta järkevältä vaihtoehdolta.

– Meillä on ollut vuosikaudet oma komposti tuossa takapihalla. Talvisin se ei kuitenkaan ole paras mahdollinen ratkaisu.

Sinisalo ja hänen miehensä päättivät kysyä, olisiko naapureilla intoa hankkia porukalla yhteinen bio- ja sekajäteastia. Vastaanotto oli myönteinen. Sinisalon mukaan naapureillakin oli käynyt samanlaisia ajatuksia mielessä. Onhan biojätteiden erottelustya tulossa pakollista.

– Tämä on myös taloudellisesti kannattavaa, kun kulut jaetaan neljän perheen kesken, Sinisalo sanoo.

Sunnuntaina 1. joulukuuta naapuruston asukkat järjestivät leikkimieliset jäteastian avajaiset. Asukkaat kokoontuivat kello 12 viemään ensimmäiset biojätteensä uuteen astiaan. Tarjolla oli myös glögiä ja piparia.

Sinisalo painottaa, että biokimpassa on myös yhteisöllisyyttä kohottava puolensa. Roskia viedessä tulee tavattua naapureita ja vaihdettua kuulumisia. Ensi kesäksi naapuruston rakennustaitoiset miehet ovat luvanneet nikkaroida jäteastiolle katoksenkin.

Tervapolun asukkaat ottivat uudet jäteastiat käyttöön.

Tervapolun asukkaat ottivat uudet jäteastiat käyttöön. Johanna Pyykkönen, Jouni Pyykkönen, Tapio Eronen, Tapio Vuolahti ja Hannele Sinisalo ovat tyytyväisiä ratkaisuun.

 

Sipilässä on kova tarve jätepisteelle

Kannistontien päässä muutaman vuoden ollut jätepiste oli monelle Sääksjärven Sipilässä asuvalla tarpeellinen. Jätteet oli helppo tiputtaa matkan varrella vaikkapa iltalenkille lähtiessä.

Jätepiste joutui kuitenkin tuhopolton kohteeksi tämän vuoden maaliskuussa. Tapauksen jälkeen Pirkanmaan Jätehuolto ilmoitti, että tilalle ei tule uutta pistettä.

Lähistöllä asuva Hannele Sinisalo kertoo, että jätepisteelle olisi alueen asukkaiden mielestä kova tarve.

– Sipilän omakotitaloalueella asuu varmaankin parisensataa ihmistä, joten kyllä pisteen puuttuminen on harmillista. Kyllä Pirkanmaan Jätehuollon ratkaisu pistää suututtamaan, toteaa Sinisalo.

Tällä hetkellä sipiläläisten lähin jätepiste sijaitsee Sääksjärven keskustassa, vanhan VPK:n talon vieressä. Sinne matkaa tulee monen kotiovelta useampi kilometri.

Sinisalo on sitä mieltä, että tilanne saattaa kannustaa jätteiden lajittelun laiminlyöntiin.

– Monelle voi tulla entistä suurempi kiusaus olla lajittelematta, kun jätteitä joutuu kuskaamaan aiempaa pidemmän matkan.

Miten biokimppa perustetaan?

Biokimpasta tehdään Pirkanmaan Jätehuollon kanssa kirjallinen sopimus, josta selviävät kimppaan osallistujat ja osallistumisprosentit. Tyhjennyksen aiheuttama kustannus jaetaan käyttöosuusprosenttien mukaan.

Pirkanmaan Jätehuolto lähettää jokaiselle kimppa-astiaa käyttävälle osakkaalle oman laskun. Biojäte laskutetaan normaalin jätelaskun yhteydessä.

Biojätettä kerätään ruskeaan 240 litran tai 140 litran pyörälliseen jäteastiaan. Jäteastiat tyhjennetään kesäaikaan kerran viikossa. Talviaikana tyhjennysvälin voi pidentää kahteen viikkoon. Tyhjennyshintoihin sisältyy jäteastioiden pesu kaksi kertaa vuodessa.

Hygieniasyistä biojäte on syytä pakata ennen keräysastiaan laittamista. Biojätteen pakkaamiseen voi käyttää esimerkiksi sanomalehteä, sokeri- ja jauhopusseja, muropakkauksia, märkälujia paperipusseja tai biohajoavia peruna- tai maissitärkkelyspohjaisia pusseja.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?