Jussi Saarinen istui alle kymmenvuotiaana poikana ensimmäistä kertaa ralliauton ratin taakse. Nyt, 23-vuotiaana, hän nappasi juniorien SM-sarjassa hopeaa.

Kerran rallikuski, aina rallikuski

Rallikuskeja yhdistää usein se, että he ovat jo pikkupojasta asti puuhastelleet autojen kimpussa.

Vesilahtelainen Jussi Saarinen ei tee poikkeusta. Hän otti ensituntumansa autourheiluun jo alle kymmenvuotiaana, kun nelipyöräisistä innostunut nuorimies pääsi kokeilemaan, miltä tuntuu kurvailla jokamiesluokan autolla kotipihan viereisellä järven jäällä.

Isä Anssi Saarinen muistelee naapurien ihmetelleen, kulkeeko auto itsekseen. Jussi kun oli niin pieni, että hädin tuskin näkyi ratin takaa.

– Penkkiä piti korottaa, että hän ylettyi tarttumaan rattiin ja painamaan polkimia, Anssi-isä naurahtaa.

Into puuhastella autojen parissa on kestänyt siitä asti. Tai oikeastaan se on vain yltynyt.

Nyt 23-vuotiaan Jussi Saarisen kaikki vapaa-aika kuluu joko autoa ajaessa, sitä laitellessa tai kisoihin valmistautuessa. Sinnikäs työnteko onkin tuottanut tulosta. Lempäälän Urheiluautoilijoita edustava Saarinen ylsi tänä vuonna rallin junioreiden SM-sarjassa hopealle.

Kultakin oli todella lähellä. Jos Saarinen olisi ottanut kärkisijan viimeisessä kisassa, ja kullan vienyt ajaja ei olisi yltänyt kolmen parhaan joukkoon, komeilisi Saarisen palkintokaapissa nyt voittopokaali.

Saavutus on täkäläisittäin merkittävä. SM-mitali on Pirkanmaalla vasta toinen viimeisten kuuden vuoden aikana.

 

Rallilupaus Jussi Saarinen esittelee kisa-autoaan, vuoden 1992 Opel Astraa. Ja ei, hän ei ole itse kirjoittanut tätä juttua. Toimittaja ja autoilija vain sattuvat olemaan täysnimikaimoja.

Rallilupaus Jussi Saarinen esittelee kisa-autoaan, vuoden 1992 Opel Astraa. Ja ei, hän ei ole itse kirjoittanut tätä juttua. Toimittaja ja autoilija vain sattuvat olemaan täysnimikaimoja.

Jussi Saarisen kartanlukijana toimii isä Anssi. Tämä ei rallimaailmassa ole yleistä. Jussi arvelee syyksi sen, että monella menisi isän kanssa kanssa sukset ristiin. Jussilla ja Anssilla kuitenkin kemiat kohtaavat.

– Yleensä kuski ja kartanlukija ovat kavereita, jotka ovat nuoresta pitäen puuhastelleet yhdessä autojen kanssa. Myös veljespareja on jonkin verran, kertoo Jussi Saarinen.

Anssi on toiminut juniorirallissa kartanlukijana jo 1990-luvulla. Niinpä hänen oli helppo hypätä poikansa oikealle puolelle. Myös autourheilukulttuurista ja sen toimintatavoista kertynyt tietotaito on osoittaunut tärkeäksi.

– On kokemuksestani sen verran ollu hyötyä, että olemme välttäneet kaikki pahimmat aloittelijoiden virheet.

 

Ralliautoilun harrastaminen Suomessa käy toisesta kokopäivätyöstä. Kaikki on aloitettava tyhjältä pöydältä.

On hankittava kisoihin soveltuva auto, käytävä harjoitusradoilla, kierrettävä pikkukisoja, pidettävä ajopeli kunnossa ja kerättävä sponsoreita.

Jussi Saarinen kertoo, että viime vuoden aikana hän oli kotona ainoastaan kahtena viikonloppuna. Muuten viikonvaihteet vierähtivät rallin parissa.

– Jos kisat ovat esimerkiksi lauantaina, menee niihin valmistautumisineen koko viikonloppu.

Eivätkä kisoissa ravaaminen ja taidokas autonkäsittely kovin pitkälle riitä.

Kuljettajan pitää osata itsekin laittaa autoa ja oppia tuntemaan se. Myös hyvät tukijoukot ovat miltei välttämättömät.

– Samalla lailla se Mikko Hirvonen tai Jari-Matti Latvalakin on uransa aloittanut, tehnyt kymmeniä ja taas kymmeniä tunteja töitä autonsa kimpussa, sanoo Anssi Saarinen.

Juha Kankkunen, Tommi Mäkinen ja Markus Grönholm – jokainen on voittanut useamman maailmanmestaruuden WRC-rallissa.Suomi on rallikansaa. Mistä tämä johtuu?

Jussi Saarinen uskoo, että suomalaisten menestys perustuu osittain siihen, että pojilla on ollut pienestä pitäen mahdollisuus harjoitella. Esimerkiksi maalaistalon lapsilla on löytynyt lääniä, jolla kruisailla.

Tällä hetkellä menestystä ei suomalaisille tosin ole tullut aivan entiseen malliin. Saarisen mukaan nykyajan ajotapa on muuttunut niin paljon, että kymmenen vuoden takaisella tyylillä ei enää pärjää.

– Suomalaiset ovat tottuneet ajamaan sorateillä ja menemään paljon sivuluisussa näyttävään tyyliin. Nykyään pärjäävät esimerkiksi ranskalaiset, jotka ovat tuoneet asvalttiajon tekniikan myös sorateille, Saarinen selvittää.

Vesilahden ja Lempäälän seudulta Saarinen tuntee muutaman nuoren ralliharrastahan. Miksikään hittilajiksi autourheilua ei voi täällä kutsua, mutta valtakunnallisesti harrastajia kyllä riittää

 

Ralli täyttää Jussi Saarisen kaiken vapaa-ajan.

Ralli täyttää Jussi Saarisen elämästä lähestulkoon kaiken vapaa-ajan.

Kilpailuvietti ja kova usko omaan tekemiseen. Nämä kaksi luonteenpiirrettä saavat Jussi Saarisen päivästä toiseen palaamaan autohalliin ja rakkaan vuoden 1992 Opel Astransa kimppuun.

– Kyllä tähän jää koukkuun. Moni yrittänyt lopettaa, mutta silti he palaavat kisaamaan uudestaan.

Saarisella on ollut allaan sama kisa-auto siitä asti, kun siirtyi jokamiesluokasta varsinaisen rallin pariin. Astran hän hankki 19-vuotiaana säästöillään. Siitä asti sitä on laiteltu. Alkuperäisestä autosta ei ole jäljellä juuri muuta kuin kori.

Ensimmäiset kisansa Saarinen ajoi 15-vuotiaana, eli heti, kun kilpaileminen on jokamiesluokassa mahdollista.

– Täytin 4. toukokuuta 15 vuotta, ja 5. toukokuuta ajoin jo jokaimiesluokassa kilpaa, Saarinen hymyilee.

Ei Saarinen näin paljon työtä rallin eteen tekisi, ellei hänellä olisi tavoitteet korkealla.

– Niin pitkälle mennään kuin rahkeet – ja rahat – riittävät.

Ensi vuoden suunnitelmista Saarinen ei vielä osaa sanoa. Jatko riippuu siitä, kuinka hyvin hän saa sponsoreita mukaan. Edessä olisi nimittäin siirtyminen aikuiten SM-sarjaan.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>