Säijärven kansakoulu 1924–69 entisten koululaisten muistoissa

”Se oli sitä ihanaa nuoruusaikaa”

Säijärven koululaiset leikkivät ulkona koulun opettajana vuosina 1940–66 toimineen Anna Patakankaan johdolla.

Säijärven koululaiset leikkivät ulkona koulun opettajana vuosina 1940–66 toimineen Anna Patakankaan johdolla.

Säijäläisillä on syystäkin pienimuotoinen kyläjuhla Säijän monitoimitalolla – entisellä Säijärven kansakoululla – sunnuntaina 2. helmikuuta. Tilaisuudessa julkaistaan painotuore Säijärven koulun historiikki. Opin tielle oppimaan – Säijärven kansakoulun historiikki -teoksen on toimittanut Säijärven koulun entinen opettaja ja oppilas Matti Hoppu. Säijän kyläyhdistyksen julkaiseman kirjan on taittanut toimittaja Arto Kantola.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 90 vuotta Säijärven koulupiirin perustamisesta.

Oppilaiden ääni kuuluu vahvasti

Opin tielle oppimaan on osuva nimi teokselle, sillä vuosina 1924–69 toimineeseen maalaiskouluun tuntui olevan pitkä matka lähes jokaiselle koulun entisellä oppilaalla, joka on saanut äänensä teoksessa kuuluviin. Ja heitä on paljon. 120-sivuisesta teoksesta nimittäin leijonanosan, noin 50 sivua haukkaa koulun entisten oppilaiden pitkät ja lyhyet muistelot kouluajoiltaan: opettajia kehutaan – he osasivat soittaa ja laulaa, poikien puutyöopettajat olivat reiluja. Koskipuiston kahvilassa vierailtiin.

Luonnon lähellä kun opiskeltiin, metsistä poimittiin marjat ja sienet. Eväät syötiin yli 70 vuotta sitten koulun eteisessä, jossa maitopullot jäätyivät. Pula-aikana oli puutetta ruuasta, ja koululapset kävivät pellolla keräämässä pudonneita tähkäpäitä ravinnon jatkoksi. Hiihtokisoissa pärjättiin. Välituntisin pelattiin polttopalloa, nelimaalia ja littaa – usein tytöt ja pojat samassa.

Ja koulumatka, se tosiaan monin paikoin poikkesi nykyajan koulutaipaleesta. Pekka Ohralahti muistelee, kuinka pikkukoululaiset taittoivat koulumatkansa talvisodan sytyttyä lakana repussa: sen alle piti piiloutua, kun viholliskoneet lensivät ylitse mennessään pommittamaan Tamperetta. Alli Lehtovuoren o.s. Isotalon mukaan jäällä kulkijoita tulitettiinkin viholliskoneista.

Kirja sopii hienosti ajan kanssa selailtavaksi. Säijäläisittäin tutut nimet toistuvat eri yhteyksissä, ja lukija saa helposti tuntumaa entisajan elämänmenoon. Koululais- ja luokkakuvia riittää. Aikamatkan tarjoavassa teoksessa on runsas kuvitus. Kirjassa luetellaan kaikki koulun opettajat ja muu henkilökunta johtokunnan puheenjohtajia, keittäjiä ja taloudenhoitajia myöten. Monen opettajan omaiset myös kertovat heidän elämänvaiheistaan. Näin sanailee koulun entinen opettaja Sinikka Malhonen, jolle on jäänyt unohtumattomasti mieleen tapaaminen johtokunnan puheenjohtaja Armo Kärjen kanssa:

”Olin saanut virkamääräyksen toiseksi vuodeksi Säijärven kouluun ja menin ilmoittautumaan Kärjelle. Hän katsoi minua tiukasti silmiin ja sanoi jämerään tapaansa:

– Ennen minä teidät otan kuin huonon miehen!

Hämmästyneenä ojensin käteni, kiitin ja lähdin.”

Jaakko P. Kärjen ja muiden kertomien herkullisten anekdoottien lisäksi muistetaan traagisiakin tapahtumia. Eräs koulun oppilas menehtyi retkellä kesällä 1935 kiivettyään suurjännitepylvääseen Kierimossa. Pojat räjäyttelivät dynamiittia. Säijärven kansakoulun entisistä oppilasta 22 kaatui viime sodissa.

Vuosina 1939–44 Säijärven kansakoulun alakoululaisista otettiin kuva ainoastaan keväällä 1939. Opettaja Kyllikki Vehmas istumassa vasemmalla. Oppilaat istumassa vasemmalta Toivo Pyhälä, Pekka Ohralahti, Kyllikki Haavisto, Matti Hoppu (kuunteluoppilas), Aira Käenoja, Elli Lepistö, Eeva Kortteisto, Eila Kaakkolammi. Seisomassa vasemmalta Antti Niemelä, Oiva Lehtonen, Pentti Rintala, Erkki Koivusalo, Matti Isotalo, Pauli Lähteenmäki, Antti Välimäki, Eino Lähteenmäki, Jorma Lehtonen, Olli Heikkilä ja Reino Jokela.

Vuosina 1939–44 Säijärven kansakoulun alakoululaisista otettiin kuva ainoastaan keväällä 1939. Opettaja Kyllikki Vehmas istumassa vasemmalla. Oppilaat istumassa vasemmalta Toivo Pyhälä, Pekka Ohralahti, Kyllikki Haavisto, Matti Hoppu (kuunteluoppilas), Aira Käenoja, Elli Lepistö, Eeva Kortteisto, Eila Kaakkolammi. Seisomassa vasemmalta Antti Niemelä, Oiva Lehtonen, Pentti Rintala, Erkki Koivusalo, Matti Isotalo, Pauli Lähteenmäki, Antti Välimäki, Eino Lähteenmäki, Jorma Lehtonen, Olli Heikkilä ja Reino Jokela.

Koulurakennus siirrettiin Aniasta

Historian popularisoinnin osaava Hoppu valaisee Säijärven kansakoulun syntyhistoriaa aina 1800-luvulta. Tuolloin Vesilahdessa toimi kiertokoulu, jossa opettaja opetti lapsia muutaman viikon yhdessä kylässä ja siirtyi sitten toiseen. Hinsalaa kauempana Säijässäkin asti muutamat opettajat kävivät.

1880-luvulla Vesilahden kirkonkylään tuli kansakoulu, mutta sinne Säijän lapsilla oli kuljettavanaan liian pitkä matka, ja opetus hoidettiin kiertokoululla. Kun uusi koululaki vuonna 1921 velvoitti kaikki alle viiden kilometrin koulumatkalaiset kouluun, alkoi 1920-luvulla ilmestyä kouluja ympäri pitäjiä. Vesilahteen tuolloin kuulunut Ania rakensi uuden koulunsa 1903 siten, että suurelle osalle Säijän lapsista matkaa tuli alle viisi kilometriä, ja lasten koulunkäynti Säijässäkin alkoi. Anian koulu sijaitsi Anian Heikkilän tienhaaran vastakkaisella puolelle ns. Sepän mutkassa.

Ania liittyi Etelä-Pirkkalaan vuonna 1921, ja Vesilahti alkoi suunnitella omaa koulutaloa säijärveläisille. Vesilahden kunnanhallitus päätti jo vuonna 1921 koulutalon rakentamisesta Säijärven rannalle, mutta Säijärven kansakoulun alakoulu joutui aloittamaan vuokratiloissa Ristilässä ja yläkoulu Lehtiniemessä vuonna 1924. Koska Lempäälän puolella oli jo Säijän kansakoulu, Vesilahdessa päätettiin nimetä koulupiiri Säijärven kansakoulupiiriksi.

Koulurakennus tuotiin Pirkkalan Aniasta ja pystytettiin paikoilleen vuonna 1929. Osattiin sitä mokata julkisten tilojen rakentamisessa ennenkin. Uuden koulun lattioiden ”vyllit” olivat kiireessä tulleet märkinä paikoilleen, ja muutaman vuoden kuluttua lattiat alkoivat pettää. Selvä home- ja kosteusvaurio siis. Lattioita jouduttiin korjaamaan vielä välirauhankin aikana.

Koulukiistan kohteesta monitoimitaloksi

Säijärven alue siirtyi osaksi Lempäälää alueliitoksella vuonna 1964, ja syyslukukauden 1969 alussa Säijärven kansakoulupiiri yhdistettiin 23 oppilaan kera Säijän koulupiiriin. Säijärven kansakoulun viimeiseksi yläkoulunopettajaksi jäänyt Rauno Heino siirtyi Lempäälän Säijän koulun opettajaksi.

Rauno Heino jäi eritoten Elias Kärjen mieleen:

”Jälkeenpäin olen ajatellut, että oli suorastaan ihme, että vaatimattomaan kouluumme oli saatu noin pätevä ja innostava opettaja. Ja voinpa sanoa, että hän oli eräänlaisena esikuvana meille monelle pojalle. Rehtiys, rivakkuus, oikeudenmukaisuus, urheilullisuus, kyky motivoida… ja turvallisuus. Näitä sanoja tulee mieleen, kun häntä opettajana muistelen.”

Säijärven koulun lakkautusta edelsi kunnallispoliittinen kahina. Säijärveläiset eivät olisi kouluaan halunneet lakkauttaa, olihan siellä ollut enemmän oppilaita kuin Säijän koulussa. Oppilasmäärä oli huipussaan vuonna 1955, jolloin koulussa oli 81 koululaista ja kaksi opettajaa. Vuosina 1960–63 koululla oli kolme opettajaa. Viimeisinä toimintavuosina 1966–69 koulussa oli enää alle 30 oppilasta.

Vaikka koulun toiminta lakkasi vuonna 1969, rakennus ei jäänyt tyhjäksi, vaan sitä alettiin käyttää kokoontumis- ja kerhotiloina. Paikkaa ruvettiin kutsumaan nuorisotaloksi, jossa Säijän keskustanuoret aloittivat vilkkaan tanhu- ja lentopallokerhotoiminnan.

Sittemmin monipuolista toimintaa alkoi järjestää Säijän kyläyhdistys. Vuonna 1991 kyläyhdistys piti tupaantuliaiset uusituissa tiloissa, ja nuorisotalon nimi muuttui Säijän monitoimitaloksi.

Hiljattain, elokuussa 2012 vanha Säijärven kansakoulu heräsi eloon, kun entiset koulun oppilaat vuosikymmenten takaa kokoontuivat yhteen muistelemaan menneitä kouluaikoja.

Taas on vanhojen muistamisen aika:

”Se kouluaika ja nuoruuden aika oli sitten ihanaa, elämän parasta aikaa, syksyllä 1938 koulutiensä aloittanut Elli Hakkarainen o.s. Lepistö lausahtaa kirjan sivulla.”

Myrskyinen matka kansakouluun Säijärvelle

 

Näin muistelee kirjassa koulumatkojaan Voitto Äyräs, joka kulki koulumatkansa Säijärven kouluun Salonsaaresta. Saarelaisten matka jatkui joko Typynrannasta tai Käenojanrannasta Salonsaareen:

”Salonsaari kuuluu edelleenkin Vesilahteen. Koulumatka Vesilahden puolelle on aina ollut mahdoton, koska Salonsaaresta Vesilahteen päin vuolle ei aina talvellakaan jäädy, siksi Salonsaaresta on käyty koulua Säijän puolella.

Kun meiltä lähdettiin kouluun, isä ensin saatteli meitä. Isällä saattoi usein kulua koko päivä koululaiskuljetuksiin – koulu alkoi ja päättyi eri aikaan eri luokilla.

Isompina sitten kuljimme yhdessä ilman isän apua. Syksyisin kuljimme veneellä Typynrantaan, mutta joskus huonojen jäitten aikaan tulimme kelkalla, keksi kelkassa Käenojanrantaan ja kokeilimme keksillä jään paksuutta. Matkaa tuli kyllä Säijärvelle ainakin viisi kilometriä. Veneellä kulkiessa myrskyt ja tuuli heitteli vettä päällemme keväisin ja syksyisin, ja usein kastuimme.

Kouluun piti lähteä ainakin puolitoista tuntia ennen koulun alkua. Yleensä ehdimme kouluun ajoissa, mutta joskus myöhästyimmekin. Kun järvi jäätyi kunnolla, menimme suoraan kelkoilla, luistimilla tai myöhemmin isompina polkupyörillä Typynrantaan. Kuljimme myös suksilla kouluun. Hiihtokunto meillä oli kohtalainen. Ari ainakin menestyi ja pärjäsi hiihtokilpailuissa.

Ei mitään erikoisia vaaratilanteita ollut. Emme pudonneet koskaan jäihin emmekä uineet. Sumu eksytti meidät joskus väärään rantaan, mutta kun tunnistimme paikan, osasimme kotiin. Meillä ei koskaan ollut kelluntaliivejä. Jo pienestä pitäen osasimme käyttää venemoottoria, mutta me pojat usein soudimme Typynrantaan.

Vanhin sisaremme Arja luki läksyt öljylampun valossa kotonaan Salonsaaressa. Silloin ei vielä ollut sähkövaloja eikä puhelinta saaressa.

Salonsaarelaisten koululaisten matka oli Käenojanrannan kautta, joka on lähin Säijän mantereen kohta, yli viisi kilometriä Säijärvelle. Typynrannan kautta hieman lyhyempi, mutta siinä oli aina ylitettävä suuri Säijänselkä.

Harvalla koululaisella on ollut näin hankala koulumatka kuin meillä salonsaarelaisilla. Olemme oppineet kulkemaan järvellä myrskyssä, tuulessa, tuiskussa ja sumussa.”

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?