Lempäälä taas viidentenä kuntien paremmuusjärjestyksessä

Uutisnostot

– Täällä on niin mukava tuot tyttökin, sanoo tyytyväinen laskun maksaja Anneli Moilanen (vas.) Lempäälän palvelupisteessä, jossa häntä palvelee palvelusihteeri Mari Karjalainen. Kuva: Erkki Koivisto

– Täällä on niin mukava tuo tyttökin, sanoo tyytyväinen laskun maksaja Anneli Moilanen (vas.) Lempäälän palvelupisteessä, jossa häntä palvelee palvelusihteeri Mari Karjalainen. Kuva: Erkki Koivisto

Asukastyytyväisyystutkimuksen mukaan Lempäälä oli Suomen kuntien rankingissa viidenneksi pidetyin kunta palveluilla mitattuna.  EPSI Rating tutki tyytyväisyyttä kuntien tarjoamiin palveluihin nyt toisena vuonna peräkkäin.

Kauniainen saa valtakunnallisessa vertailussa viime vuoden tapaan korkeimmat asukastyytyväisyyspisteet. Toiseksi yltää Pirkkala, joka ohitti Naantalin. Seitsemänneltä sijalta neljänneksi noussut Siilinjärvi ja listan viidentenä jo toistamiseen komeileva Lempäälä saavat melkein yhtä korkeat arvosanat kuin Naantali. Nämä viisi kuntaa saavuttavat ”erittäin hyvän” tyytyväisyysasteen.

– Tutkimus on nyt tehty kahtena peräkkäisenä vuonna, ja Lempäälä sijoittui viidenneksi molemmilla kerroilla, sanoo EPSI Ratingin toimitusjohtaja Mats Nybondas.

Ympäryskunnat pärjäävät vertailussa hyvin. Huippukymmenikössä olevista kunnista kahdeksan on ympäryskuntia eli kuntia, jotka sijaitsevat suuren kaupungin vieressä.

Tulokset perustuvat noin 12 000 satunnaisotantamenetelmällä tehtyyn puhelinhaastatteluun 75 kunnasta vuoden 2013 elo-joulukuun aikana.

Pirkanmaalta oli tutkimuksessa yhdeksän kuntaa. Pirkkalan ja Lempäälän jälkeen parhaiten sijoittuivat kaksi sijaa alaspäin tullut Tampere (15), Valkeakoski (26.), Nokia (29.) ja Ylöjärvi (33.). Kaikkien kuntien keskiarvon alapuolelle Pirkanmaalta sijoittuivat Kangasala (39.), Sastamala (64.) ja koko otannan viimeiseksi jäänyt Akaa (75.). Vesilahti ei ollut tutkittujen kuntien joukossa.

Asukkaiden tyytyväisyys kuntapalveluihin on laskussa. Tyytyväisyysaste on pudonnut viime vuodesta, mutta pysyy edelleen tyydyttävällä tasolla. Kuopiossa tyytyväisyys on peräti romahtanut. Myös Oulu ja Salo ovat kokeneet huomattavaa huononemista.

Tyytyväisyydessä kotikunnan tarjoamiin palveluihin on maakunnittain suuret erot. Keskipohjalaiset ovat erityisen tyytyväisiä, kymenlaaksolaiset taas erityisen pettyneitä asuinkuntiensa palveluihin. Pirkanmaalla tyytyväisyystaso on jonkin verran maan keskiarvoa parempi.

Harva suomalainen kokee asuvansa sellaisessa kunnassa, mitä suosittelisi kavereilleen tai tuttavapiirilleen. Kyselytutkimuksen perusteella keskimäärin vain 28 prosenttia asukkaista suosittelisi asuinkuntaansa muuttamista. Lempääläläisistä tutkimukseen osallistuneista 45,9 prosenttia suosittelisi Lempäälää mielellään. Sijaluku oli yhdeksäs.

Vähiten suosittelevat kotikuntaansa Akaan asukkaat, noin joka kahdeskymmenes. Seuraavaksi huonoimman lukeman saavat Kemi ja Hamina, joiden asukkaista noin joka kymmenes suosittelisi tuttavilleen kotikuntaansa. Suurista kaupungeista Helsinki ja Tampere pärjäävät parhaiten kuten viime vuonnakin, Salo huonoiten. Tampere on edelleen nuorten suosikki.

Kuisma: ”Lempäälän mittakaava on oikea”

 

Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Juha Kuisma (kesk.) pitää Lempäälän sijoittumista toista kertaa peräkkäin viidenneksi EPSI Ratingin asukastyytyväisyystutkimuksessa mieluisana ja Lempäälän rankkausta yllätyksellisen korkeana. Tuloksessa hän arvelee olevan useita osatekijöitä.

– Yleisiä tekijöitä ovat Lempäälän kunnan koko, sijainti, valtakunnan pääväylien läheisyys ja seutukunnan hyvä yleinen kehitys. Erityisesti Lempäälän omiin ratkaisuihin perustuu fiksu palvelurakenne eli esimerkiksi päivähoito, koulut ja opetuksen taso, molemmat terveysasemat, liikuntasalit, jäähallit, reitistöt, kirjastoautot, elinkeinopolitiikka ja Ideapark. Lisäksi Lempäälä on pystynyt ylläpitämään toimivaa yhteisöllisyyttä eli erilaista seuratoimintaa. Tulos on kaikkien ansiota: kuntalaisten, viranhaltijoiden, kuntapäättäjien sekä henkilöstön. Perimmältään lienee kysymys siitä, että kunnan mittakaava on oikea. Asiat tunnistetaan ja ne käsitellään mutkattomasti. Paikkakunnan henki on rakentava.

Kuisma ei näe hallituksen kaavailemien pakkoliitoshankkeiden sopivan mitenkään yhteen tutkimustuloksen kanssa. Hänen mukaansa tulos osoittaa – kun ihmisiltä kysytään – että perusteita kehyskuntien pakkoliittämiseksi keskuskuntiin ei ole.

– Hallituksen soveltaman teorian mukaan kehyskunnat olisivat kermankuorijoita. Mutta kun verotuloja per asukas verrataan, ei eroja ole. Investoinneissa per asukas kehyskunnat ovat edellä keskuskaupunkia, ainakin tällä seudulla. Pitäisi ymmärtää, että erilaisilla kunnilla on erilaiset roolit kuten missä tahansa joukkuepelissä. Tuo rooli nousee paikallisista olosuhteista ja kunta pystyy sitä vahvistamaan.

Suosittelisitko sinä muualla asuville tuttavillesi/kavereillesi Lempäälään muuttamista?

– Ehdottomasti. Tuleva kuntakeskus on oleva vetovoimainen puutarhakaupungin oloinen asuinalue. Nauhataajamassa yhdistyy omakotiasuminen liikkumisen helppouteen, ja kylät tarjoavat oman vaihtoehtonsa niille, jotka tykkäävät tekemisestä ja luonnosta. Lempäälässä yhdistyy kolme asumisen tapaa tasavallan parhaaseen sijaintiin. Tervetuloa vain Lempäälään!

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Tilaa digilehti