Seutuselvitys: Kaksitasoinen hallintomalli suositumpi – yhden kunnan mallilla ei kannatusta Tampereen kaupunkiseudulla

Kunnat päättävät 14.4. suurkunnasta

Seutujohtaja Päivi Nurminen ja selvitysmies rauno Saari luovuttivat Tampereen kaupunkiseudun seutuselvityksen loppuraportin tiistaina Tampereella Vesilahden kunnanvaltuuston puheenjohtaja Mervi Lumialle ja Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Juha Kuismalle. Kuva: Erkki Koivisto

Seutujohtaja Päivi Nurminen (vas.) ja selvitysmies Rauno Saari luovuttivat Tampereen kaupunkiseudun seutuselvityksen loppuraportin tiistaina Tampereella Vesilahden kunnanvaltuuston puheenjohtaja Mervi Lumialle ja Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Juha Kuismalle. Kuva: Erkki Koivisto

Lempäälän, Vesilahden Tampereen, Kangasalan, Pirkkalan, Nokian, Ylöjärven ja Oriveden kunnanvaltuustot käsittelevät kaikki samaan aikaan 14. huhtikuuta selvitysmies Rauno Saaren esitystä, valitaanko kaupunkiseutuselvitystyön pohjaksi uuden yhden kunnan vaihtoehto.

Vaihtoehto 1: Yksi kunta

Lähtökohtana on toteuttaa yhdellä kertaa kahdeksan kunnan monikuntaliitos. Vaihtoehto tarkoittaisi nykyisten kuntien lakkaamista. Tampereen seudusta muodostuisi Suomen toiseksi suurin kaupunki yli 365 000 asukkaallaan. Uuden, vuoden 2017 alusta alkavan kunnan nimi olisi Tampere.

Tampereen kaupunkiseudun omaehtoinen seutuselvitys osoittaa, että seutukunnan päättäjillä, kuntalaisilla ja yrityselämällä on halukkuutta kuntarakenteen kehittämiseen. Näkemyseroja on kuitenkin siitä, miten kehittäminen tapahtuisi.

Yhden kunnan malli ei ole prosessin edetessä saanut kannatusta. Sen sijaan vaihtoehtoista kaksitasoista hallintoa tuetaan. Seutukaupunkimalli muodostuu uutta luovasti samanaikaisesti kahden tason, seutukaupungin ja palvelukuntien hallinnosta. Palvelukuntia oli 12–13 ja niissä olisi enimmillään 50 000 asukasta.

Vaihtoehto 2: Seutukunta

Nykyiset kehyskunnat muodostaisivat jokainen oman palvelukuntansa, ja Tampere jaettaisiin viiteen tai kuuteen hallintoalueeseen. Molemmilla hallintotasoilla valitaan ylintä valtaa käyttävät valtuustot suorilla vaaleilla.

Seutukaupunki vastaa pääosin verotulojen keräämisestä sekä koko seutua koskevasta maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelusta, elinkeinopolitiikasta ja palveluiden järjestämisestä. Palvelukunnissa huolehditaan lähipalveluista ja lupa-asioista ja edistetään kuntalaisten osallistamista.

Rahoituksen suunnasta seutukaupungin ja palvelukuntien kesken on esitetty myös vaihtoehtoinen malli.

Järjestelmä edellyttää lainsäädännöllistä muutosta, sillä tällä hetkellä voimassa oleva lainsäädäntö tuntee kunnan hallintoyksikkönä, jolla on verotusoikeus ja itsehallinto.

Selvitystyön ohjausryhmän jäsenet Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Marin (vas.), Lempäälän kunnanhallituksen puheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult ja ohjausryhmän puheenjohtaja, Tampereen kaupungin pormestari Anna-Kaisa Ikonen seurasivat Tampereen kaupunkiseudun loppuraportin julkistamista. Kuva: Erkki Koivisto

Selvitystyön ohjausryhmän jäsenet Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Marin (vas.), Lempäälän kunnanhallituksen puheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult ja ohjausryhmän puheenjohtaja, Tampereen kaupungin pormestari Anna-Kaisa Ikonen seurasivat Tampereen kaupunkiseudun loppuraportin julkistamista. Kuva: Erkki Koivisto

Alku jatkotyölle

Seutuselvityksen loppuraportin tiistaina 21. tammikuuta Tampereella esitellyt selvitysmies Rauno Saari esittää seutukunnan kunnanvaltuustoille, että mikäli yhden kunnan mallin mukaisen kunnan muodostaminen ei saa kannatusta, valtuustot käynnistävät jatkovalmistelun kaksitasoisen hallintojärjestelmän mukaisen seutukaupunkimallin pohjalta.

– Seutukaupunkitason on oltava riittävän vahva toimija, jotta muutoksella saavutetaan lisäarvoa suhteessa nykytilaan, sanoi Saari, joka toivoo kaikkien kuntien ottavan selvän kannan molempiin malleihin.

Kaksitasoisen hallintomallin puolesta liputtava Tampereen kaupungin pormestari Anna-Kaisa Ikonen näki valmiiksi saadun selvityksen olevan alku jatkotyölle.

– Pakko johtaa harvoin, jos milloinkaan, hyvään lopputulokseen. Seudun tulevaisuus on ikiomissa käsissämme, sanoi Ikonen, jonka mukaan iso kysymys kaupunkiseudun tulevaisuudelle on, miten maakunnallinen sote-malli on yhdistettävissä seutukunnalliseen kuntarakennemalliin.

Säästö kunnallisista palveluista

Miksi kuntarakenteelle olisi hyvä tehdä jotain? Voimakkaan velkaantumisen eli kestävyysvajeen takia. Eri selvitettävien hallintomallien plussia ja miinuksia eritelleen Rauno Saaren mukaan vuonna 2012 Tampereen seudun kuntien vuosikate kattoi vain 40 prosenttia nettoinvestoinneista. Kuntien yhteen laskettu alijäämä oli 43,4 miljoonaa euroa. Laskennallinen tuloveroprosentin korotustarve on yli viisi prosenttia ilman sopeutustoimia.

Tohtori Eero Laesterän tutkimuksiin viitaten Saari totesi seutukunnan kuntatalouksien eriytyvän. Nykymenolla jatkettaessa vuonna 2025 veroäyrin ero olisi 7,5 % Tampereen seutukunnan kunnissa veroäyrin ollessa 30:n pinnassa.

Saari totesi uuden hallintomallin mukaisen säästöpotentiaalin olevan teoreettisella pohjalla ja sen ennakoimisen olevan epäluotettavaa.

– Mallit sinänsä eivät tuo säästöjä vaan se, miten niitä toteutetaan. Joensuun seudun viiden kunnan ja sadankahdentoistatuhannen asukkaan yhteenliitoksen laskettiin säästävän kaksikymmentäviisi miljoonaa euroa vuodessa.

Tampereen seutukunnan kahdeksan kunnan yhteenlaskettu henkilöstömäärä on 24 520 (1 571 Lempäälässä ja 224 Vesilahdessa). Viiden vuoden sisään heistä eläköityy 2 451 eli kymmenisen prosenttia. Saari laskee, että jos vapaaksi jääneistä paikoista jätetään täyttämättä 20 prosenttia, säästyy 500 henkilötyövuotta eli noin 25 miljoonaa euroa.

Seutuhallintomallin kehittämisen tavoiteaikataulu on sellainen, että viimeistään keväällä 2016 olisi mahdollista päättää siirtymisestä kaupunkiseudun kattavaan hallintojärjestelmään.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?