Kuntalaiskysely: Lempäälä ja Vesilahti toistensa suosituimmat liitoskumppanit

Liitoskumppanit toisistaan kuntalaiskyselyssä löytävien Lempäälän ja Vesilahden kuntien vaakunat komeilevat Lempäälässä Hakkarin koulun pääsisäänkäynnin yläpuolella. Kuva: Erkki Koivisto

Liitoskumppanit toisistaan kuntalaiskyselyssä löytävien Lempäälän ja Vesilahden kuntien vaakunat komeilevat Lempäälässä Hakkarin koulun pääsisäänkäynnin yläpuolella. Kuva: Erkki Koivisto

Selvitysmies Rauno Saaren laatiman Tampereen kaupunkiseudun seutuselvitysraportin osaksi syksyllä 2013 tehty kuntalaiskysely kaupunkiseudun yhteistyön tulevaisuuden vaihtoehdoista osoittaa, että lempääläläisten mieluisin liitoskumppani olisi Vesilahti ja Vesilahden Lempäälä.

Kuntalaisuuden merkitys on Tampereen seutukunnassa suuri. Yhteensä 2 000 vastaajalle kahdeksassa eri kunnassa tehdystä kyselystä vain yksi neljäsosa on sitä mieltä, että on sama, mihin kuntaan kuuluu. Kaikista vastaajista vain joka kolmas näkee nykytilanteen parhaaksi ratkaisuksi. Näkemykset muista vaihtoehdoista jakautuvat kuitenkin selvästi. Kysyttäessä joka neljäs siirtäisi päätösvaltaa kuntien välisille yhteistyöelimille, vajaa neljännes vähentäisi kuntien välistä yhteistyötä ja vahvistaisi kunnan omaa roolia.

Suhtautuminen kuntaliitoksiin jakaa vastaukset. 15 prosenttia näkisi kuntaliitokset parhaaksi vaihtoehdoksi kaupunkiseudulle. Neljännes kannattaisi kuntaliitoksia, reilut 40 prosenttia vastustaa ja kolmannes ei ole puolesta eikä vastaan. Tamperelaiset kannattavat kuntaliitoksia selvästi muita useammin. Muista kunnista vastaajista liitosten kannalla on 19 prosenttia ja niitä vastaan 48 prosenttia.

Eniten kuntaliitoksia vastustavat eläkeläiset ja haja-asutusalueilla asuvat ja puolesta ovat eniten keski-ikäiset ja johtavassa asemassa olevat. Jos liitos tapahtuisi, vastaajista kolmannes haluaisi oman kuntansa kanssa liitokseen mukaan koko kaupunkiseudun. Kaksi kolmasosaa näkisi parhaaksi liitoskumppaniksi vain osan kunnista.

Valtaosa kuntalaiskyselyyn osallistuneista asioi arjessa pääosin oman kunnan alueella. Omassa asuinkunnassa hoidetaan erityisesti perusterveydenhuolto, arkiostokset ja harrastukset.

Lempääläläiset ja vesilahtelaiset näkisivät toisensa parhaina liitoskumppaneina.

Lempäälässä halutaan muutosta

Lempäälässä hieman alle puolet näkee nykytilanteen kokonaisuutena parhaaksi ratkaisuksi koko kaupunkiseudulle. Hieman yli puolet siis tahtoo siis tilanteeseen muutosta.

Kuntaliitos jakaa lempääläläisvastaajia melko tasaisesti. Vajaa kolmannes vastaajista on kuntaliitoksen kannalla vähintään jossain määrin. Kuntaliitosta vastaan vähintään jossain määrin on 38 prosenttia. Vajaa kolmannes ei ole puolesta eikä vastaan. Jos liitoksia toteutuisi, kolme neljäsosaa näkisi parhaaksi vaihtoehdoksi liittymisen yhteen joidenkin kaupunkiseudun kuntien kanssa ja neljännes kaupunkiseudun yhteisliitoksen. Ensimmäisessä vaihtoehdossa selvästi suosituin liitoskumppani olisi Vesilahti (70 %). seuraavaksi suosituimmat ovat Pirkkala (30 %) ja Tampere (28 %).

Lempäälässä työ tai opiskelu tapahtuu useammin muualla kaupunkiseudulla kuin asuinkunnassa. Oman kunnan alueella hoidetaan sen sijaan pääosin harrastukset, viihde ja vapaa-aikaa, arki- ja erikoisostokset ja perusterveydenhuolto. Erikoisostosten suuri osuus omassa kunnassa on Lempäälän erityispiirre.

Vesilahdessa ei vain asuta

Vesilahdessa vain kolmannes vastaajista näkee parhaaksi kokonaisratkaisuksi nykyisellä mallilla jatkamisen. Vesilahdessa kuntaliitoksen kannalla on 14 prosenttia ja liitosta vastaan 65 prosenttia. Jos liitoksia kuitenkin tapahtuisi, suurin osa kannattaisi liittymistä yhteen Lempäälän kanssa. Lisäksi joka neljäs voisi kuvitella mukaan Pirkkalan ja joka viides Nokian.

Kunnan merkitys koetaan Vesilahdessa tärkeäksi. Vastaajista 81 prosenttia näkee kunnan tärkeäksi palveluiden järjestäjäksi. Muihin kaupunkiseudun kuntiin verrattuna Vesilahdella korostuu kunnan merkitys osallistumisen ja vaikuttamisen väylänä ja yhteisöllisyyden luojana. Kunta on keskimääräistä harvemmin vain asuinpaikka.

Vesilahdessa kuten myös muissa ympäryskunnissa työssäkäynti tapahtuu useimmin kaupunkiseudun muussa kunnassa. Harrastukset, arkiostokset ja perusterveydenhuolto painottuvat asuinkuntaan.

Yksi kommentti

  1. Kuumolan Vexi

    Minua maallikkoa ihmetyttää , tämä ikiaikaisten seura- ja myös nuorempien kuntien lahtaamisvimma rahasäästöjen toivossa. Haluan seurakuntamme ja kuntamme edelleenkin päättävän asioitaan itsenäisesti. Ei Lempäälää ole huonosti johdettu.
    Uskoakseni, jos esim. kaavoitus kaupunkiseudulla tuottaa tuskaa, päästään hyvään tasapuoliseen lopputulokseen kun asioita pyritään seutukunnassa yhdessä miettimään maanomistajien kanssa tasapuolisesti, huomioiden eri painotuksilla elävien kuntakeskusten tarpeet.
    Kunnassa päättävät elimet, maallikot, lautakunnat ja valtuustot , siis parjatut kuntakuntapoliitikot tekevät lähes ilmaista ajatus yms työtä ja porukalla päättävät alueellaan asioista.
    Mitä muuta kunnalla on, kuin sen maa ts. kunta muodotuu maasta ja ilmeisesti maankäyttöön vaikuttaminen täytyy olla yhdistämisvimman takana, tai ainakin metsänomistajana näin ymmärrän.
    Paras-hankkeet ja muut kuntayhtymät ovat jo kauan sitten miettineet terveyspuolen asioita hyvässä sovussa säästöjö hakien. Siltä terveyspuolelta ei saada kovaa motiivia ajaa kuntia yhteen.
    Verot kootaan kunnan alueella olijoilta ja siksi isomman kunnan pakkomaanotto naapurilta tai pakkomyyminen tuntuu kyllä absurdilta ja viittaa totalitarismiin. Viittaan kuntamme koilliskulman myyyntikeskusteluun. Maan myynnin jälkeen taskussa lämmittää hetkeen mutta kaikki teitää lopputuloksen nk. pitemmän päälle- rahat meni nopeesti ja tulevat tuotot meni muille.

    Jos päätöksenteko olisi tosisssaan tarkoitus keskittää vain yhteen keskuskuntaan, tarkoittaa se samalla päätöksenteko ketjujen yksinkertaistamista ja kansalaisten lisääntyvää vieraantumista poliittisesta päätöksenteosta. Ja tuon vieraantumisen seurauksia luemme lehdistä nk. kriisimaista. Tampereen kuntien tulee yhteistyössä miettiä sairaanhoito, tie ja ympäristöasioitakin, muttei kuntalaisten ei tule luovuttaa päätösvaltaansa keskuskaupunkiin.
    Tilanne on vähä sama kuin pakolla koetettaisiin lekiläisistä tehdä pyrintöläisiä. No Lekikin täyttää tänä vuonna 110v ja seurakuntamme on ikiaikainen. Pidetään siis yhdessä lähidemokratian puolta ja Lempäälä itsenäisenä hyvässä sovussa yhdessä naapureiden kanssa nyt ja jatkossa.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?