Yhden kunnan malli ammutaan alas

– Vesilahti on selkeästi linjannut, että yhden kunnan malli ei tule kysymykseen, sanoo Vesilahden kunnanvaltuuston puheenjohtaja Mervi Lumia (kok.).

– Lempäälän kunnanvaltuuston yksimielinen kanta tullee olemaan, ettei yhtä kuntaa – siis suur-Tamperetta – haluta. Lempäälä haluaa jatkaa itsenäisenä, mutta uudenlaista yhteistyörakennetta hakien, toteaa puolestaan Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Juha Kuisma (kesk.).

Kunnanvaltuustojensa 14. huhtikuuta tekemää päätöstä ennakoivat kunnanvaltuustojen puheenjohtajat ovat myös yhtä mieltä siitä, että selvitysmies Rauno Saaren loppuraportin julkistamistilaisuudessa kuultiin jonkinasteista kuntahistorian siipien havinaa.

Kuisman mukaan selvitysmiehen esitys avaa polun, jota etenemällä on mahdollista saavuttaa jotain sellaista, jota koko kuntauudistuksen olisi pitänyt tavoitella. Lumian mukaan kuntarakennekeskusteluun uutta sisältävä ehdotus antaa kunnille mahdollisuuden vapaaehtoisesti päättää, jatkavatko ne yhteistyön kehittämistä ja pitävät siten tulevaisuuden omissa käsissään.

Mikäli yhden kunnan mallin mukaisen hallintomallin muodostaminen ei saa valtuustoissa kannatusta, Saari esittää, että valtuustot käynnistävät jatkovalmistelun kaksitasoisen hallintojärjestelmän eli seutukaupunkimallin pohjalta. Kuisman mukaan sen jatkovalmisteluun olisi varattavaa aikaa ainakin kaksi vuotta, sillä ”liika kiire pilaa asioita”. Hänen mukaansa silloin pitäisi ensin selvittää seudulliset tehtävät, sitten niiden rahoituspohja ja kolmantena vaiheena hallintomallin yksityiskohdat. Lumia painottaa, että yhteistyön kehittämiseen lähtevien kuntien on katsottava kauemmas tulevaisuuteen eikä vain tähän hetkeen.

Pitäisikö verotusoikeuden kaksiportaisessa hallintomallissa kuulua seutukaupungille vai palvelukunnille?

– Itsenäisellä kunnalla on verotusoikeus. Tärkeintä on, että saadaan luotua selkeät ja oikeudenmukaiset sopimukset rahavirran jakamiseksi seutukaupungin ja palvelukunnan välillä. Se, joka palvelun tarjoaa, saa siihen myös rahat, sanoo Lumia.

– Lähtökohtana on, että seutukaupunki perustuu kuntien itsenäisyyteen. Itsenäisyyttä taas kunnalla ei ole, ellei kunnalla ole verotusoikeutta. Järkevää olisi, että veropohja jaettaisiin tehtävien mukaisessa suhteessa. Turvallisinta taas olisi, että seutukaupungin rahoitus tulisi jäsenkuntien kanavoimana. Muutos edellyttää kuntalain muutosta, joka ehtii toteutua vasta seuraavan hallituksen aikana, Kuisma erittelee.

Kumpikaan kunnanvaltuuston puheenjohtaja ei näe, että uusi hallintomalli sinänsä toisi kustannussäästöä nykytilanteeseen verrattuna. Lumian mukaan itse malli ei tuo säästöä, ja ennusteet ovat hyvin epäluotettavia, koska kuntatalouteen vaikuttavista yhteiskunnan ratkaisuistakaan ei vielä ole tietoa. Kuisman mukaan uuden kuntatoimijan kustannussäästöjen laskeminen on mielivaltaista ja epäluotettavaa.

– Koska ideana on, että seudulliset toiminnot siirretään aidosti seudullisiksi, ei päällekkäisyyttä synny.

Sekä Kuisma että Lumia ovat kuntiensa edustajina osallistuneet selvitystyön ohjausryhmän työskentelyyn. He kehuvat ryhmässä vallinneen työn edetessä hyvä yhteistyö ja avoin keskusteluilmapiiri.

– Yksi kunta -malli ei ole vaihtoehto, mutta seutukaupunkivaihtoehtoon on suhtauduttu tutkivan innokkaasti. Tampere vastaan muut -ajattelutapa jäi yhteistyön syventyessä ja luottamuksen kasvaessa taakse, sanoo Lumia

– Seutukaupunki-tyyppisen yhteistyörakenteen tarkempaan selvittämiseen on arvioni mukaan laajaa valmiutta. Toivon, että kaikki kunnat ovat jatkoselvittelyissä mukana, Kuisma sanoo.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?