Vedenpintaa on aiemmin laskettu – keskivedenkorkeus halutaan pitää vakaana

Iso Kausjärvi saa pohjapadon

Ahtialan osakaskunnan puheenjohtaja Jorma Rintala (vas.) avustaa mittamiehenä suunnitteluinsinööri Jarmo Mannista asettamaan pohjapadolle tarkat korkeuspisteet. Kuva: Erkki Koivisto

Ahtialan osakaskunnan puheenjohtaja Jorma Rintala (vas.) avustaa mittamiehenä suunnitteluinsinööri Jarmo Mannista asettamaan pohjapadolle tarkat korkeuspisteet. Kuva: Erkki Koivisto

Pirkanmaan Ely-keskuksen evästämä vesistönkunnostus on alkanut Iso Kausjärvellä kahdeksan kilometriä itään Lempäälän keskustasta. Kaivuri seisoo järvestä lounaaseen virtaavan nimettömän laskuojan verralla tulevan pohjapadon paikkeilla noin sadan metrin päässä avovedestä. Puro yhtyy jonkin matkan päässä Myllyojaan, joka puolestaan johtaa valumat moottoritien ali Ahtialanjärveen.

Kolmisen kilometriä pitkän järven vedenpinnan vaihtelua hillitsemään aiottua patoa on hankittu jo parinkymmenen vuoden ajan. Nyt tapahtuu.

– Nyt tai ei koskaan. Aikataulu on sellainen, että meillä on toteutusaikaa kolme vuotta, mutta rahoitus kestää vain tämän vuoden loppuun. Homma on tehtävä nyt talvella ennen tulvia, sanoo hankkeessa aktiivisena toimijana olevan Ahtialan osakaskunnan puheenjohtaja Jorma Rintala.

Osakaskunta on saanut luvan Iso Kausjärven veden pinnan nostamiseen sekä lintuvesialueen rakentamiseen järven lounaisosaan vesijätölle. Lintuvesialue jää vielä odottamaan vuoroaan. Hankkeen rahoitussuunnitelma on suuruudeltaan noin 75 000 euroa, josta julkisen rahoituksen osuus on 50 prosenttia. Hankkeen talkootyön laskennallinen osuus on 30 000 euroa. Omakustannuksen osuudeksi on määrätty tuhat euroa rantakiinteistöä kohden.

Prosessin tarkoituksena on vakauttaa jo 1900-luvun alkuvuosina lasketun ja uudestaan 1960-luvun puolivälissä ojitetun järven keskivedenkorkeus. Operaatioiden seurauksena järviveden pinta laski aikoinaan noin 30 senttiä.

Nyt lähtökohtana on, että ylivedenkorkeus ei muutu.

– Aliveden korkeus nostetaan neljäkymmentäyksi senttiä ja keskiveden korkeus kaksikymmentäviisi senttiä, sanoo patohankkeen laskelmista suunnitteluinsinööri Jarmo Manninen.

Aika aikaa kutakin; järveä ympäröivä letto ojitettiin aikoinaan rantapeltojen viljelyn mahdollistamiseksi. Nyt priorisointi on eri. Kun rantapeltoja ei enää tarvita niin kuin ennen, nyt halutaan parantaa ranta-asukkaiden järven virkistysarvoja.

Järven rannalla on 53 kesäasuntoa ja kaksi ympärivuotista asuntoa.

– Alivedenkorkeuden nosto on tärkeä asia. On ollut hienoa, että hankkeessa mukana olevien maanomistajien kesken on vallinnut niin hyvä yhteishenki, Manninen kiittelee.

Tähän asti vedenpinnankorkeus on elänyt melkoisesti. Kuivimman ja runsasvetisimmän jakson pinnankorkeudet vaihtelevat puolisen metriä.

– Vähän veden aikaan rantaviiva loittonee meidän kohdalla neljä, viisi metriä kauemmas rannasta, sanoo ranta-asukas Tapani Kauppinen.

Hänen laillaan patotyöryhmään talkoolaisjäsenenä kuuluva Kalervo Rekola näkee padon lisäävän järven virkistyskäyttöä:

– Ranta-asukkaat ovat olleet kokouksissa yksimielisesti hankkeen toteuttamisen kannalla, hän sanoo.

Keskiviikkona 5. helmikuuta Iso KAusjärven patotyöryhmä kokoontui järven laskuojalle mittamaan tulevan pohjapadon korkeutta. Kuva: Erkki Koivisto

Keskiviikkona 5. helmikuuta Iso Kausjärven patotyöryhmä kokoontui järven laskuojalle mittamaan tulevan pohjapadon korkeutta. Kuva: Erkki Koivisto

Yleisötilaisuus kutsutaan koolle

Pinta-alaltaan noin 66 hehtaarin järven suurin syvyys on seitsemän metriä. Keskisyvyys järven lounaispäässä on vain noin puoli metriä. Järvenpuoleisessa puronsuussa matalikko on kasvukaudella lähes umpeenkasvanut. Veden virtaaman lisäämisellä ja vakauttamisella halutaan tervehdyttää järven tilaa.

Lahden vesikasvillisuutta on kunnostuksen yhteydessä niitetty aiemmin.

– Kahdeksan hehtaarin alueella ei airo kulje eikä uistin, Rintala tietää.

Pohjapadon rakentaminen on alkanut viime syksynä metsänraivauksella ja pellon poikki rakennetulla huoltotiellä. Varsinaisen pohjapadon lisäksi molemmin puolin puroa rakennetaan painopenkat tulvavalleiksi kevään tulvavesien ohjaamiseksi ja pitämiseksi uomassa.

Padon partaalle vesijättöön on ajettu kuormittain moreenia viiran päälle penkereen vahvistamiseksi ja pitävän pohjan aikaansaamiseksi. Metallilevyjä on upotettu yli metrin syvyyteen kovaan kallioperään saakka maamassojen sitomiseksi.

Itse pohjapadossa on loivan v-kirjaimen mallinen alivirtaamaura. Padon virtausaukko on noin viisi metriä leveä ja pohjapadon harjan pituus on virtaussuunnassa noin metri. Padon rakenteella saadaan aikaan veden virtaaman hidastuminen. Vesi pysyy liikkeessä myös matalan veden aikaan, sillä padon pohjalle tulee alivirtausputki.

Pohjapato on rakenteeltaan galvanoitua teräslevyä, joka asennetaan paikoilleen kovaan pohjaan asti.

– Lopuksi paikka ja penkat maisemoidaan luonnonkivin, Manninen sanoo.

Ahtialan kalastuskunta aikoo Rintalan mukaan yhdessä Pirkanmaan Ely-keskuksen kanssa järjestää Iso Kausjärven kunnostustöistä yleisötilaisuuden myöhemmin keväällä.

Yksi kommentti

  1. Reijo Fredriksson

    Tekstissä nimettömäksi mainitun ojan nimenä on joihinkin karttoihinkin merkittynä Korteoja. Sen alkupäässä lähellä Kausjärveä on Kitulankoski, ja siinä toimi vielä 1940-luvulla pärehöylä.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?