Yksimielisyyttä ei vielä ole

Juha Kuisma toteaa Lempäälän Sanomissa, että “Lempäälän kunnanvaltuuston yksimielinen kanta tulee olemaan, ettei yhtä kuntaa – siis suur-Tamperetta – haluta.”  Tällaista päätöstä Lempäälän kunnanvaltuusto ei ole tehnyt.  Tiedän monien puhuvan ja ajattelevan Kuisman tavoin.  On silti ennenaikaista sanoa, että valtuusto olisi asiassa yksimielinen.

Valtuuston juuri hyväksymän strategian viimeinen kappale kuuluu: ”Kohti uutta seutumallia. Sitoudumme valtuuston valitsemaan seutuyhteistyömalliin.”  Keskeisinä toimenpiteinä tähän tavoitteeseen pääsemiseksi esitetään samassa kohdassa aktiivista osallistumista seutuselvitykseen ja aktiivista vaikuttamista toteutukseen valinnan jälkeen.  Siis huhtikuussa kunnanvaltuusto tekee valinnan selvitysmies Rauno Saaren ykkösvaihtoehdon (yksi kunta) ja ns. seutumallin välillä.  Nyt sitä valintaa ei ole tehty.

Rauno Saari on korostanut suuren muutoksen tarvetta.  Nämä kaksi em. mallia ovat suuria muutoksia kumpikin.  Entisen säilyttäminen ei ole suuri muutos, se ei ole muutos ensinkään.  Kuitenkin sekin olisi parempi malli kuin tämä seutumalli eli ns. eurooppalainen malli. Entistä mallia ei enää edes esitetä.

Seutumallissakin meiltä menisi itsenäisyys.  Tuo uusi seutukaupunki olisi kuin monien vihaama Bryssel, josta tulisi kaikkien tärkeiden asioiden päätökset.  Esiin nostettu kaksinkertainen verotusmalli sekä tämä kokonaan uusi ylempi hallintoporras toisi tälle alueelle uuden maailmanennätyksen.  Tasavallan presidenttihän kertoi Suomen pitävän tällä hetkellä julkisen talouden suurimman bruttokansantuote -osuuden kyseenalaista ennätystä.  Seutukaupunki tekisi uuden ennätyksen.

Toivon kaikkien valtuutettujen vielä ajattelevan itsenäisesti, mikä olisi tälle alueelle paras ratkaisu.  Hallinnon kulujen nostaminen ja byrokratian kasvattaminen demokratian kustannuksella ei ole paras ratkaisu.

 

Heska Korhonen (kok.)

valtuutettu

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?

Kommentit (6)

  1. Scientist

    Nyt kokoomuslainen Heska Korhonen käsittää asioita tahallaan väärin. Jos mennään kaksitasoiseen malliin, siirtyvät monet tehtävät alue/seutuhallinnolle, esimerkiksi terveydenhuolto. Ei hallinto tästä lisäänny. Ruotsissa ja Tanskassahan on tällainen malli ja he eivät ole sitä muuttamassa. Terveydenhuolto pitäisi ilman muuta ottaa kuntaa laajemmille harteille. Kokoomus näyttää uskovan suurkuntiin vaikka niissä kulut/henki ovat tutkimusten mukaan suurempia, Helsinki lähes tehottomin. Myös Tampereella ylisuuri henkilökunta. Kuinkahan paljon meillä olisi päätäntävaltaa suur-Tampereessa. Nyt Lempäälän kaltaisia kuntia uhkaillaan pakkoliitoksilla Henna Virkkusen toimesta, mikä osin estää järkevää päätöksentekoa.

    En minäkään täysin usko tähän eurooppalainen hallinto rakennelmaan, parempi ehkä olisi sen lievempi muoto eli ns. metropolimalli. Ainakin se vaatii paljon kehittämistä. Itse asiassa sellainen lienee Euroopassa yleisempi. Sitähän puuhataan pääkaupunkiseudullekin. Se muistuttaa lähinnä Tanskan kunta/Region mallia.

    Vastaa
  2. Heska Korhonen

    Scientist on hyvä analysoimaan, olen aiemminkin lukenut mielenkiinnolla kirjoituksiasi. Mutta tällä kertaa taisit ymmärtää sanomani väärin. Kirjoitin vastauksen nimimerkki Kansalaiselle siitä, miten valtuusto mahdollisesti tulee äänestämään. Se äänestysjärjestys on tärkeä vallankäytön väline, jota toivon käytettävän oikein niin että valtuuston oma arvovalta säilyy. Toki vähän taisin kirjoittaa muutakin…

    Tosiaan entisenkaltaisen itsenäisen Lempäälän mallin ehdotus puuttuu nyt. Iso osa valtuuston väestä on vaiennut todellisen itsenäisen Lempäälän puolesta puhumisesta. Puhe on vaihtunut siihen että olisimme seutukaupungin sisällä itsenäisiä. Turhaa puhetta. Jos kaikki merkittävät asiat, mukaanlukien tuo mainitsemasi terveydenhuolto, siirtyy seutuhallinnolle, ei PUUTARHAHOITOKUNNAN itsenäisyyttä pönkitetä edes jonkinnäköisellä veronkanto-oikeudella. Siitähän nyt puhutaan itsenäisyyden tunnusmerkkinä! Muualla päätetään isot asiat. Siellä on silloin valta.

    Eri asia on se, että mikä tahansa malli voidaan hoitaa hyvin tai huonosti. Suomessa aiemmin tehtyihin kuntaliitoksiin ei kannata tuijottaa – miten huonosti ne onkaan hoidettu! Sanon aran asian: kuntahallinnossa voitaisiin ottaa oppia liike-elämän puolelta! Sieltäkin löytyy sekä hyvää että huonoa. Otetaan se hyvä sieltä.

    Näen valtavan byrokratian kasvamisen riskin kaksiportaisessa hallinnossa. Se ei anna mitään selvää syytä lopettaa yhtään virkaa Lempäälässä, vaikka tehtäviä hoidetaankin muualla. Siitä pitää huolen virkamiesten työpaikkaturva. Samoin ”joskus ilmenevä” lautakuntien prosessuaalinen menoautomaattina oleminen ohjaa säilyttämään oman toimialueen virat. Jopa lisäämään niitä, kun ”näemme todella tarpeellisia hyviä hyvinvointiuudistuksia edessämme” (HUOM: millä ne maksetaan?). Yhden kunnan mallissa voidaan – tuosta em. turvasta huolimatta – vähentää työpaikkoja jopa 60 M€ vuosiarvon edestä pelkästään jättämällä täyttämättä eläkkeelle siirtyneiden paikkoja (tämä on R Saaren luku perustuen siihen, että kolmannes vapautuvista viroista voidaan jättää täyttämättä seuraavan viiden vuoden aikana ja jakaa tehtävät muille). Vaatii tiukkaa ohjausta, sitä ei tee ”sen seitsemän pormestaria” vaan paremmin yksi selkeä hallinto!

    Seutuvaltuustosta puhuttaessa ei ole puhuttu mitään vaalipiirijaosta. On siis suuri riski, että väkirikas Tampere valloittaa koko seutuvaltuuston. Sama koskee toki yhden kunnan malliakin, ellei tehdä ehdottamiani tasavahvoja vaalipiirejä turvaamaan alueiden tasapuolisuutta. Minä haen toimivaa, tiukasti johdettua isoa yhtenäistä kuntaa, jossa alueiden demokratia on turvattu. Toteutetaan se hyvin, valmistellaan sitä mieluummin kuin kaksiportaista himmelihallintoa.

    Tämä ei ole kokoomuksen puheenvuoro vaan ihan minun oma itsenäinen ajatukseni.

    Heska Korhonen

    Vastaa
  3. Scientist

    Miten voi olla mahdollista että muut Pohjoismaat ja suurin osa Eurooppaa ovat niin tyhmiä, että niissä on mielestäsi himmelihallinto ? Eivätkä ne maat näytä olevan siitä luopumassa ! Kaksitasoista hallintoahan (ainakin terveysasioissa) näyttävät kannattavan nyt myös eräät hallituspuolueet (vihreät, vasemmistoliitto) ja oppositiopuolueet keskusta ja perussuomalaiset.

    Jos terveydenhuolto siirtyisi aluehallinnolle/sairaanhoitopiirille, niin silloin kaikki ko. alan työntekijät siirtyisivät sen alaisuuteen ! Vain Suomessa terveydenhuolto on kunnilla ja myös kriisissä. Tosin ei Lempäälässä, se toimii paremmin kuin Tampereella.

    Vastaa
    • Heska Korhonen

      En lähde ketään arvioimaan sen tyhmemmäksi kuin jotain muuta. Minä haluan varoittaa siitä, että jo nyt meillä on maailmanennätys hallussamme – julkisen sektorin osuus BKT:sta. Sitä ei ole siellä Pohjoismaissa tai Euroopassa. He ovat hoitaneet sen hyvin, niin kait sitten – en tunne tarkemmin. Ainakin heillä on tulevaisuuden riskejä vähemmän kuin Suomella.

      Jos hallinnon kuluja saadaan leikattua, säästyy resursseja sinne ihmisten vierelle – käytännön hoitotyöhän, opetustyöhön jne. Esimerkiksi Liikkuvan Poliisin lakkautus eli liittäminen poliisipiireihin ei vienyt yhtään rivipoliisin paikkaa pois. (Kepu/Tiilikainen tosin sanoi joulukuussa eduskunnassa, että ”vähentäminen näkyy jo teillä” – tosin silloin ei sitä LP:tä ollut edes lakkautettu, miten se olisi voinut näkyä?

      Niinkuin edellisessä kommentistani voi lukea, en oikein usko monimutkaisiin malleihin.

      Vastaa
  4. Scientist

    Kun pelkäät näitä hallintohimmeleitä, niin niitähän on muodostunut myös uusien suurkuntien sisälle. Esimerkiksi uudessa Kouvolassa taitaa olla peräti seitsemän hallintotasoa opetushallinnossa, kun ennen niitä pienissä kunnissa oli kaksi.

    On harha, että kunnissa työntekijöistä suurin osa on hallintovirkamiehiä, kyllä suurin osa on tavallisia opettajia, sairaanhoitajia, palomiehiä jne. Keskisuuret kunnat ovat tehokkaimpia, jos arvioidaan kuluja/asukas. Käyrä on U-muotoinen, ei kunnan koon mukaan laskeva niin kuin kokoomus luulee. Helsinki on yksi Suomen tehottomimmista kunnista. Hallintokulujen osuus ja tehottomuus alkaa nousta vasta alle 5000 asukkaan kunnissa.

    Vastaa
  5. Heska Korhonen

    Toistan itseäni eilisestä kirjoitelmastani:

    ”Eri asia on se, että mikä tahansa malli voidaan hoitaa hyvin tai huonosti. Suomessa aiemmin tehtyihin kuntaliitoksiin ei kannata tuijottaa – miten huonosti ne onkaan hoidettu! Sanon aran asian: kuntahallinnossa voitaisiin ottaa oppia liike-elämän puolelta! Sieltäkin löytyy sekä hyvää että huonoa. Otetaan se hyvä sieltä.”

    Vastaa

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>