Kun sukset on oikein voideltu, matka taittuu ja hiihto sujuu mukavasti. Jarkko Mettalo Lempäälän Kisan hiihtojaostosta kertoo, miten hiihtäjä voi itse kätevästi voidella omat suksensa.
Lempäälän Kanavalta osoitteesta www.lvs.fi löydät ohjeen myös videona.
Voiteluun tarvittavat välineet ovat yksinkertaiset eivätkä paljoa kustanna. Isoimmat hankinnat ovat tukeva suksiteline, jollaisen saa 30–40 eurolla sekä voitelurauta, joka maksaa 25–40 euroa.
Lisäksi tarvitaan kuumailmapuhallin tai fööni, sikli ja olassiksi (olas on suksen pohjaura) sekä nylonharja, teippirulla, voidepurkit, liisterit ja perusparafiini.
Purkista luistoa ja pitoa
Jarkko Mettalo Lempäälän Kisan hiihtojaostosta opastaa, miten suksiin saadaan luistoa ja pitoa.
Suksen pohjan keskelle on merkitty pitoalue. Merkit osoittavat, missä ovat luisto- ja pitoalueen rajat.
Luistoalueelle levitetään luistovoidetta, joka sulatetaan voiteluraudalla. Kun voide on hetken jäähtynyt, siklataan olas ja sitten pohja.
– Pohja siklataan tarkasti ja otetaan kaikki pois, mikä siklillä lähtee. Lopuksi luistoalue harjataan nylonharjalla. Viimeinen harjaus tehdään aina kärjestä kantaa kohti, Jarkko Mettalo neuvoo.
Luistoalueen jälkeen käsitellään pitoalue. Uusien suksien pitoaluetta karhennetaan satasen santapaperilla tekemällä poikittaista liikettä koko pitoalueen matkalle. Näin edesautetaan pitovoiteen pysymistä paikallaan.
Ensin tehdään pohjapito. Vedetään pitoalueelle läikät voidetta lämmitetystä purkista ja tasoitetaan voidetta hieman voiteluraudalla sekä lopuksi nylonkorkilla. Myös olas käsitellään samalla tavalla.
– Keliolosuhteiden mukaan valitulla pintapidolla tehdään 4-6 kerrosta pitovoitelua sukseen. Ohuita kerroksia tehdään olaksen molemmin puolin. Kerrosten välissä voide tasoitetaan. Parin kolmen kerroksen jälkeen voidaan lyhentää pitoaluetta, jolloin tullaan aina lähemmäksi suksen keskikohtaa.
Se on sitten siinä. Suksi on valmis hiihdettäväksi.
Kannattaa huomata tämä: pohjapito pannaan suksen pohjaan ja lämmitetään paikalleen. Pintapidon levittämiseen käytetään nylonkorkkia, ei voitelurautaa.
Liisteri leviää peukulla
Liisterivoidetta käytetään pitovoiteena vetisellä kelillä. Suksen pitoalue kannattaa rajata vaikkapa tavallisella maalarinteipillä, jotta luistoalue ei sotkeennu liisteristä.
– Ensin otetaan pohjaliisteri. Sen saa helpommin ulos, kun lämmittää tuubia föönillä tai kuumailmapuhaltimella.
Pohjaliisteriä levitetään koko pitoalueelle. Liisteriä voi hieman lämmittää. Ei kuitenkaan liikaa, ettei peukku pala.
– Peukalo on paras väline liisterin levittämiseen. Kun pitoalue on mukavasti tasoiteltu, sen voi vielä viimeistellä nylonkorkilla.
Pintaliisteri levitetään samaan tyyliin. Lämmitetään tuubia, töpötellään liisteriä pitoalueella ja tasoitellaan peukulla.
– Sitten vaan teipit pois, monot jalkaa ja ladulle, Jarkko Mettalo kannustaa.
Viimeisimmät kommentit