Peukutusta rauhan puolesta

Vastoin todennäköisyyksiä seuraan uutisia hyvin vähän. Vielä harvemmin matkailen kriisialueilla, Kiovassa en ole käynyt koskaan. Media on kuitenkin saavuttanut minutkin kuvillaan ja kertomuksillaan Ukrainasta. Vasta tyttö nimeltä Yulia sai minut reagoimaan. Hänet tapasin Maidanilla kuvatulla, sosiaalisessa mediassa leviävällä videolla I am A Ukrainian. Video on eglanninkielinen, mutta sanoma on selkeä: haluamme vapautta, auttakaa.

Yulia ei pyytänyt rahaa, vaan julkisuutta. Koska pyyntö oli aineeton ja toteutettavissa, välitin viestin eteenpäin. Yulia vaikutti omistautuneelta ja määrätietoiselta. Jokin jäi kuitenkin askarruttamaan. Kun en luota median välittämään tietoon eikä tuttavapiiriini kuulu ukrainalaisia, joilta saisin suodattamatonta tietoa, yritin etsiä Lempäälästä yhteyslinkkiä. Sitä ei löytynyt. Henkilöt, joilta tiedustelin mahdollista yhteystietojeni välittämistä haastattelua varten, väistivät taidokkaasti vastuusta ja vetosivat puolueettomuuteen. Vasta silloin ymmärsin, miten ajattelematon olinkaan ollut videon jakaessani.

Ukrainassa käytävä taistelu on nykypäivää, sotaa median välityksellä ja mediassa. Mediasisältöjä voi tuottaa kuka vain. Tiedonvälitys ei ole enää toimittajien varassa. Ukrainan konfliktin tunkeutuminen henkilökohtaiseen todellisuuteen olisi tuttua hyväntekeväisyyden tai ulkopolitiikan varjolla, mutta melko uutta sodankäynnin alalla. Kuka Yulia on ja miten hän hyötyy minusta ja julkisuudesta? Hän tavoittelee joukkovoimaa aatteelleen. Viestin vastaanottajan kohdalla se tarkoittaa mielipiteen muodostamista ja päätöstä. Peukun nostaminen eli tykkääminen on pieni ele paitsi fyysisesti, usein myös aatteellisesti. Entä kun peukun nostaminen tarkoittaa puolen valintaa oikeassa, käynnissä olevassa sodassa? Kannatettavan osapuolen toimien hyväksymistä? Oma peukaloni kävi juuri valtavan painavaksi.

Posket punoittaen tutkin Yulian videon taustat. Sen on kuvannut Hollywood-ohjaaja Ben Moses, joka tapasi Yulian vieraillessaan ystävänsä luona keskellä vallankumousta. Helpotuksekseni videon tarkoitus oli ohjaajan itsensä mukaan vilpitön halu auttaa aatteeseensa sitoutunutta Yuliaa kertomaan asiansa maailmalle. Moses oli siis ulkopuolinen, joka oli oletettavasti nähnyt videota kuvatessaan vallitsevaa tilannetta paitsi Yulian, myös muulta kannalta. Omakohtaisen kokemuksen puuttuessa ja pasifistina vetoan silti mieluummin kaikkiin osapuoliin rauhallisen ratkaisun löytymiseksi ja toivon, että ihmiselämien säilyttäminen olisi lopulta tärkein määrittävä tekijä tässäkin erimielisyydessä.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>