Omien lääkereseptien tietoja voi jo selata verkossa.

Terveydenhuollon Kanta-palvelut tutuiksi

Kanta_FI_RGBJulkisten terveydenhuollon palvelujen tulee liittyä Kanta-tiedonhallintajärjestelmän käyttäjäksi viimeistään 1.syyskuuta 2014. Yksityisten palvelunantajien liittymisen takaraja on asetettu vuotta myöhemmäksi.

Lempäälän terveyskeskus liittyy Kantaan toukokuussa 2014. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kesän aikana henkilökunta koulutetaan uuden tietojärjestelmän käyttäjiksi ja etsitään yhtenäiset toimintatavat sekä paikallisesti että valtakunnallisesti tiedon kirjaamista ja käsittelyä varten. Varsinainen käyttöönotto alkaa 24.syyskuuta.

Vesilahdessa käyttöönotto tapahtuu näillä näkymin marras-joulukuussa Pirkkalan yhteistoiminta-alueen aikataulun mukaisesti. Hoivatyön esimies Päivi Mäkelä kertoo,  että tarkemman päivämäärän asettamiseksi odotellaan vielä tietoja ohjelmistopalvelujen tarjoajalta.

Kanta-palvelujen Omakanta on jo avattu kansalaisten käyttöön. Ohjeita ja perustietoa löytyy helpoimmin nettisivulta kanta.fi. Omia tietojaan nähdäkseen palveluun on kirjauduttava esimerkiksi pankkitunnuksilla. Potilastietoja voi nähdä vasta terveyskeskuksien ja palveluntarjoajien  siirryttyä Kannan käyttäjiksi, mutta sähköisten reseptien tiedot näkyvät jo. Yksityiset palveluntuottajat ovat siirtymävaiheessa parhaillaan, ja ottavat sähköisen reseptijärjestelmän käyttöönsä viimeistään 1. huhtikuuta.

Lempäälän Keskus Apteekin proviisori Katri Koiranen kertoo, että apteekkiasioinnissa muutos ei näy ollenkaan. Sähköiset reseptit ovat jo käytössä kaikissa apteekeissa. Koiranen vinkkaa, että Omakantaa voi hyödyntää mm. matkalle lähtiessä. Yhteenvedon käytössä olevista lääkkeistä voi pyytää apteekista tai tulostaa itse.

Omia tietojaan voivat katsella vain täysi-ikäiset. Vanhemmat eivät voi nähdä palvelusta alaikäisten lastensa tietoja. Yhteenvedon lapsen potilastiedoista ja sähköisistä resepteistä saa pyydettäessä hoitavalta terveydenhuollon yksiköltä. Pääsääntöisesti arkistoon ei syötetä vanhoja tietoja, eli palvelussa tulevat näkyviin tiedot siitä päivästä lähtien kun terveydenhuoltoyksikkö on ottanut potilastietokannan käyttöönsä.

Omakanta näyttää tältä. Omien lääkemääräysten tietoja voi jo käydä katsomassa.

Omakanta näyttää tältä. Omien lääkemääräysten tietoja voi jo käydä katsomassa.

Yhteys Kelaan

Terveysarkisto helpottaa myös paperisotaa terveydenhuollon ja muiden viranomaistahojen välillä. Esimerkiksi Kelan etuuksia, kuten sairauspäivärahaa ja kuntoutusrahaa haettaessa tarvittavien dokumenttien etsiminen ja toimittaminen käy helpommin ja nopeammin terveysarkiston avulla.

Etuuskäsittelijät eivät pääse suoraan potilastietoihin, koska arkiston käyttö-oikeus on laissa määritetty kansalaisen itsensä lisäksi vain terveydenhuollon yksiköille. Kansalainen voi kuitenkin itse tulostaa paperille sekä tallentaa tietojaan sähköisessä muodossa ja toimittaa ne niitä tarvitsevalle taholle. Tuloste ja tallenne eivät kuitenkaan vastaa alkuperäistä asiakirjaa, ja kopio ei viranomaisille aina kelpaa. Tähän asti Kela on vaatinut alkuperäisen lääkärintodistuksen. Yksikön johtaja Marina Lindgren Kelan Kanta-palveluista valottaa tulevia mahdollisuuksia:

− Tavoitteena on, että lääkärinlausunnot voidaan välittää terveydenhuollosta Kelaan sähköisesti tulevaisuudessa. Tämä edellyttää, että terveydenhuollossa potilastietojärjestelmillä on tähän valmius, ja kansalainen antaa suostumuksensa lääkärinlausuntojen lähettämiseen etuuskäsittelyä varten. Ensimmäinen lääkärinlausuntojen siirron tekninen pilotti käynnistynee tänä vuonna.

Kansalliset talkoot

Terveysarkiston perustaminen edellyttää monialaista ammattitaitoa ja -tietoa. Alla listattujen lisäksi arkiston eteen tekevät yhteistyötä ainakin yksityinen ja julkinen terveydenhuolto ja apteekit, tietojärjestelmien ja tietoverkkojen toimittajat sekä mm. Suomen Kuntaliitto, Suomen Apteekkariliitto (SAL) ja Suomen Lääkäriliitto.

STM Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa Kansallinen Terveysarkisto -hankkeen koordinoinnista ja lainsäädännöstä.

Kela Kansaneläkelaitos vastaa sähköisen resepti-tietojärjestelmäpalvelun ja siihen liittyvän kansallisen Lääketietokannan, Potilastiedon arkisto-tietojärjestelmäpalvelun sekä Omakannan rakentamisesta ja ylläpidosta, tietojärjestelmiin liittyvästä taustatuesta ja tukipalveluista, kansallisen koodistopalvelun teknisestä rakentamisesta ja yhteistestauksen koordinoinnista.

THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiseen tiedonhallintaan liittyvän toiminnan operatiivisesta ohjauksesta ja määrittää Kanta-palvelujen toteutuksen edellyttämät tietosisällöt, käsitemallit ja toimintaprosesseja tukevat tietorakenteet.

Valvira Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto vastaa terveydenhuollon valtakunnallisissa teitojärjestelmissä tarvittavasta terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisterin (Terhikki-rekisteri) tietoihin perustuvista rooli- ja attribuuttitietopalveluista sekä niin kutsutuista Valvira-koodistoista.

VRK Väestörekisterikeskus vastaa tietojärjestelmäpalveluiden tunniste- ja varmennepalveluista.

***

Kansallinen terveysarkisto (Kanta) on sähköinen tietokanta, joka sisältää yksityishenkilöiden potilastietoja. Sitä käyttävät jatkossa niin terveyspalvelut, apteekit kuin kansalaisetkin.  Tietokannan käyttöönoton on suunniteltu tapahtuvan koko maassa vuosina 2010-2016. Kansalainen voi katsella Kantaan tallennettuja potilastietoja itse, ja halutessaan antaa ne hoitavien ammattilaisten käyttöön. Sähköiset reseptit tallentuvat omaan kansioonsa, jolloin lääkemääräysten tiedot ovat kansalaisen halutessa myös apteekin käytössä.

Et tarvitse tietokonetta käyttöösi voidaksesi hyödyntää Kanta-palveluja. Voit pyytää tulostamaan paperille reseptitietosi terveydenhuollossa tai apteekissa. Jos taas käytät verkkopankkia tai muita internet-palveluja, opit varmasti käyttämään myös Kanta-palveluja. (www.kanta.fi)

***

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?