Vanha hautausmaa on muistomerkkeineen paikallisyhteisön “hiljaisen enemmistön”, kuten jo Homeros manalle menneitä nimitti, pienoisyhteiskunta. Sen sisäinen järjestys kertoo 1800-luvun ja 1900-luvun alun arvostuksista ja yhteiskunnan rakenteista. Kirkkoherrojen hautapaikat olivat lähinnä kirkkoa, rusthollarit ja säätyläiset sukuhaudoissaan näkyvimmillä paikoilla, aatelissuvut perintönä kulkeneissa hautakappeleissaan. Hautausmaan reunamilla oli tilattomien hautarivit usein puisine muistomerkkeineen. Järjestys oli sama kuin aikoinaan kirkon sisällä, jossa vallitsi tarkka penkkijako. Uusi hautausmaa taas kertoo tasa-arvosta ja demokratiasta, normeista ja säännöstöistä tasaisin standardikivien rivistöin.
Merkkihenkilöiden lisäksi varsinkin maaseudun vanhoissa kirkkotarhoissa tai hautausmailla kannattaa kiinnittää huomiota hautamuistomerkeissä vainajan nimen ohella kerrottuihin muihin tietoihin. Siellä voi kohdata monia hävinneitä ammatteja, kuten paikallisyhteisön käytännön tarpeita kuvastava paloruiskuntekijä, satulaseppä, vankinvartija ja kellonsoittaja, harvinaislaatuisimpiin kuuluu Kuopion Isolla hautausmaalla oleva karusellägaren, karusellinomistaja.
Vaikka haudan perimmäisin tarkoitus on toimia maallisten jäännösten viimeisenä sijoituspaikkana, on sillä myös muita, hengellisiä ja kulttuurisia tehtäviä. 2011 Lempäälän seurakunta kuulutti hautapaikat, joiden hallintaoikeus on päättynyt. Kuulutuksen tuloksena seurakunnan käyttöön palautui 187 hautapaikkaa, joiden merkitys hautausmaalle, seurakunnalle ja yhteiskunnalle oli selvitettävä.
Aikaisemmin seurakunta on saanut suosituksia säilytettävistä hautapaikoista Tuomiokapitulin kultttuuriperintötyöryhmältä vuonna 1993. Myös Tampereen Hiippakunnan hautausmaakulttuuritoimikunta on kartoittanut ja kirjannut kulttuurihistoriallisesti arvokkaita muistomerkkejä. Nämä listaukset toimivat pohjana selvitystyölle, jota tekemään kutsutun työryhmän jäsenet Kirsti Isotalo, Ritva Mäkelä, Olavi Tapio ja Petri Solja käyttivät perehtymismateriaalinaan.
Kirkkovaltuusto on nyt päättänyt säilytettävistä haudoista. Säilyttämisen perusteet on kirjattu jatkoa varten. Työhön osallistuivat seurakunnan asettaman työryhmän tukena Pirkanmaan maakuntamuseo, Lempäälän kunta, Lempäälä-Seura sekä Lempäälän seudun perinneyhdistys, joiden lausunnot toivat kaivattua näkökulmaa seurakunnan ulkopuolelta.
− Esimerkiksi Tampereella seurakunta on ostanut vastaavan hautapaikkakartoituksen Pirkanmaan maakuntamuseolta, kertoo seurakuntapuutarhuri Petri Solja, joka on toiminut seurakunnan selvitystyöryhmän kokoonkutsujana.
− Kirkkolaki on hautapaikkojen säilyttämisen suhteen hyvin suurpiirteinen. Halusimme mahdollisimman laajan näkemyksen myös muilta paikkakunnan historiaa tuntevilta osapuolilta.
Historiallinen ja kulttuurinen merkitys
”Hautausmaat ovat osa yhteiskunnan muistia ja erityisesti osa paikallista kulttuuriperintöä”, toteaa työryhmän loppuraportti. Hautausmaa muistomerkkeineen halutaan jatkossakin nähdä eri aikakausia ilmentävänä kokonaisuutena. Säilytettäväksi määriteltiin ensisijaisesti historiallisesti arvokkaat rakenteet, kuten 1800-luvulta peräisin olevat muistomerkit, valu- ja takorautaristit, hautojen reunakivet ja muistomerkkien aitaelementit.
Työryhmä kartoitti myös lähiseudun tai seurakunnan historiaan liittyvien henkilöiden haudat. Yhteisön kehittämisen ja sitoutumisen mittarina työryhmä käytti työuran pituutta, lisäksi arvioitiin henkilön merkitys paikallishistoriassa sekä yhteiskunnalliset saavutukset. Loppuraportissa mainitaan kolmekymmentä hautaa, jotka siirtyvät seurakunnan hoidettavaksi hallintaoikeuden päätyttyä.
Lempäälän seudun perinneyhdistyksen aloitteesta työryhmä on määrittänyt säilytettäväksi myös talvisodassa kuolleiden sotilaiden hautapaikat. Ennen sankarihautausmaan perustamista haudattujen kaatuneiden sijainnin kirkkomaalla selvittää seurakuntapuutarhuri.
− Ei työ tähän lopu. Tilanne muuttuu koko ajan. Kartasta katsoen säilytettäväksi määritellyt haudat sijaitsevat melko lähellä kirkkoa Vanhalla hautausmaalla, paikantaa Solja.
− Suurin osa haudoista tulee arvioitavaksi vasta seuraavilla kuulutuskierroksilla, ja aikanaan aloitetaan sama työ myös Ristimäessä.
Listan säilytettävistä haudoista voi pyytää kirkkoherranvirastosta. Asiaan liittyvä tieto sekä ehdotukset ja kommentit ovat seurakunnalle tervetulleita. Seuraavan kerran hallintaoikeuden päättymisestä kuulutetaan 2015, jolloin vapautuu lisää hautoja seurakunnan käyttöön.
Viimeisimmät kommentit