Yhteistyö Lempäälän kanssa on tuottanut Namibiassa runsaasti parannuksia alkeelliseen agraarielämään

Kylät kohtasivat Ideaparkissa

Palanderin mukaan Suomella on Namibiassa paitsi opetettavaa, myös ilman muuta opittavaa.

Palanderin mukaan Suomella on Namibiassa paitsi opetettavaa, myös ilman muuta opittavaa.

Suomen sanan kylä arvellaan juontuvan kylki -sanasta; kylä on paikka jossa ihmiset elivät kylki kyljessä.

Myös ruotsin ja tanskan by (kylä) ja englannin by (vieressä) lienevät keskenään samaa perää.

Suomessa kylämäisissä ympäristöissä asuu yhteensä suunnilleen saman verran ihmisiä kuin pääkaupunkiseudulla, vaikkei mediassa syrjäseutujen asukkaiden tekemisiä noteeratakaan yhtä paljon kuin kaupunkilaisten.

Ideaparkissa järjestettiin Kylät kohtaavat  -seminaari 1. maaliskuuta.  Vuonna 2013 tehdyssä barometrissä Ideapark oli kuluttajien suosikkikauppakeskus. Kyläasiamies Juha Kuisma arvelee, että yksi suurimmista syistä Ideaparkin suosioon on kauppakeskuksen suunnittelufilosofia, jossa on hyödynnetty kylän käsitettä. Samaa lähestymistapaa käytetään myös Lempäälän keskustan tulevaisuudenvisioissa.

Namibian kunniakonsuli Timo Palanderin ja suurlähettiläs Morina Muuondjon mukaan namibialaiset kylät ovat hyvin alkeellisia. Monet elävät omavaraistaloudessa. Pääelinkeino Namibiassa on laiduntaminen, mutta maaperä on siihen yleensä liian kuivaa.

Rikkaat maanomistajat valtaavat viljelymaita pientilallisilta toistuvasti, usein laittomin keinoin. Talojen arkkitehtuuri on sekalaista. Noin neljännes maan asukkaista asuu ”epävirallisissa setlementeissä”. Väestö maaseudulla ikääntyy; uusia asukkaita on vaikea saada, koska monet vieroksuvat kyliä muun muassa aids-tartuntavaaran takia.

Afrikkalainen menestystarina

Ongelmistaan huolimatta Namibiaa voidaan pitää moniin muihin Afrikan maihin verratessa varsinaisena menestystarinana. Kun itsenäistyessään vuonna 1990 maa oli köyhä ja takapajuinen, nykyään sitä ei bruttokansantuotteen puolesta luokitella välttämättä enää kehitysmaaksi vaan jopa ylemmän keskitulon maaksi. Maan talous on afrikkalaisella mittapuulla varsin kansainvälistynyt ja tuottaa maailmalle muun muassa uraania, jalokiviä sekä elintarvikkeita.

Lempäälä ja Namibia ovat tehneet kunnallista yhteistyötä vuodesta 2005. Kylät kohtaavat -hanke on tuottanut Namibiassa runsaasti parannuksia alkeelliseen agraarielämään, kenties onnistuneimpana esimerkkinä orpojen päiväkoti.

Myös kouluihin, sairaaloihin, sähköverkkoon ja jopa internetyhteyksiin on investoitu.

Työ on sydämen asia

Ideaparkissa järjestetty tilaisuus oli Lempäälän Kehitys Oy:n johtajan ja Namibian-kunniakonsulin Timo Palanderin 60-vuotisjuhlaseminaari. Kun Palander aikoinaan valittiin kunniakonsuliksi, hän oli sitä ennen työskennellyt kauppatieteen lähetyssaarnaajana. Konsulin työ on palkatonta, ja Timoa vetikin siihen ennen kaikkea intohimo sekä auttamisen halu.

– Missionani oli köyhyyden poistaminen. Vastaus tähän löytyy mielestäni nimenomaan yksityiseltä sektorilta – pitää synnyttää ihmisarvoisia ja kestäviä työpaikkoja globaaleihin yrityksiin.

Palanderin mukaan Suomella on Namibiassa paitsi opetettavaa, myös ilman muuta opittavaa. Esimerkiksi yhteisöllisyys.

– Hyvänä esimerkkinä tällaisesta kulttuurista maassa on virallisen tuomioistuimen lisäksi myös epävirallinen kyläkohtainen instituutio sovinnontekoa varten.

Timo Palanderin puoliso työskentelee jätehuollon kehittämisen parissa. Hänen lapsensa Daniel toimi juhlaseminaarissa juontajana ja toinen poika Johannes oli mukana puheenvuorojen taukoja sävyttäneissä musiikkiesityksissä. Molemmat pojat opiskelevat tällä hetkellä.

Elias Vuoksenmaa

Mistä kyse?

Ideaparkissa järjestettiin lauantaina 1. maaliskuuta Kylät kohtaavat -seminaari.

Seminaarissa esiintyivät Lempäälän Kehitys OY:n johtaja ja Namibian kunniakonsuli Timo Palander, kyläasiamies, kirjailija ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja Juha Kuisma, suurlähettiläs Morina Muuondjo sekä Kangasalan kunnanjohtaja Oskari Auvinen.

Puheenvuoroissa käsiteltiin Lempäälän ja Namibian välistä yhteistyötä sekä kylän käsitettä.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?