Mistä näitä homeongelmia oikein tulee?

Hometta Vesilahdessa, hometta Lempäälässä, hometta joka puolella. Julkisten tilojen sisäilmaongelmat ovat alituiseen tapetilla, niin valtakunnan mediassa kuin paikallisellakin tasolla.

Esimerkiksi hiljattain uutisoitiin, että Sääksjärven koulun vanha salin lattia puretaan mikrobivaurioiden takia. Muutama viikko sitten valmistunut Vesilahden Kirkonkylän koulun sisäilmaraportti on sekin karua luettavaa.

Homeongelmia vuodesta 1995 tutkinut lempääläläinen diplomi-insinööri Jommi Suonketo valaisee sisäilmakeskustelua pintaa syvemmältä. Mitkä ovat keskeisimmät syyt homeongelmien taustalla?

Lempäälässä asuva Jommi Suonketo on tutkinut sisäilmaongelmia parisenkymmentä vuotta. Tällä hetkellä hän toimii tutkijana Tampereen teknillisen yliopiston elinkaaritekniikan tutkimusryhmässä. Suonkedolla on myös oma rakennusinsinööritoimisto.

 

Korjausvelka kasvaa

Yksi olennainen syy homeongelmien takana on lama. Jommi Suonkedon mukaan 1990-luvun laman säästöt näkyvät edelleen suomalaisissa julkisrakennuksissa.

Kiinteistöjen kunnon ylläpitäminen oli aikoinaan ensimmäinen asia kuntien säästölistalla. Käytännössä se ilmeni niin, että viisi talonmiestä korvattiin yhdellä kiertävällä huoltomiehellä.

– Ennen yhdeksänkymmentäluvun lamaa kunnilla oli yleensä varattu tietty summa rahaa rakennusten korjaamiseen. Laman myötä se hävisi.

Laman aikana syntyi paljon korjausvelkaa: rakennukset rappeutuvat nopeammin kuin niitä korjataan. Eli mitä enemmän on tekemättömiä korjaustöitä, sitä enemmän on myös korjausvelkaa.

Asiaan ei ole saatu parannusta laman jälkeenkään. Kunnossapidon taso on yhä Suonkedon mukaan liian vähäistä.

Kinkkiseksi tilanteen tekee se, että sisäilmaongelmien kohdalla korjausvelka on ikään kuin näkymätöntä.

– Yleensä ongelmat huomataan, kun niitä aletaan tutkia. Todellisuudessa valtaosassa tapauksista ongelmilta olisi voitu välttyä ennakoinnilla.

– Toisaalta sen ymmärtää, korjaaminenhan maksaa. Mutta silti on tosiasia, että jos ongelmiin puututaan myöhässä, loppulasku on varmasti suurempi.

Lisäksi kiinteistön omistajat eivät lähde kovin aktiivisesti etsimään mahdollisia vikoja – mikä on tietysti luonnollista.

– Se on vähän samanlainen tilanne kuin että jotkut pelkäävät mennä lääkärin, jos selviääkin, että on sairas, sanoo Suonketo.

 

Laatuvaatimukset ovat kohtuuttomia

Suomen julkinen rakennuskanta on suurilta osin 1950- ja 60-luvulta peräisin. On luonnollista, että näin vanhoista rakennuksista löytyy vikoja.

Uusi asumisterveysasetus tulee voimaan 1. huhtikuuta. Asetus määrittelee asuntojen ja rakennusten terveysolosuhteet entistä tarkemmin.

Suonketo huomauttaa, että silloin kun suurin osa kouluistamme rakennettiin, ei tällaisista laatuvaatimuksista oltu kuultukaan.

– Nämä vaatimukset ja kriteerit ovat jälkeenpäin asetettuja. Miten se vanha rakennus edes voisi olla kunnossa uusien kriteerien näkökulmasta?

Toisin sanoen rakennusten vaatimustaso kasvaa koko ajan. Muilla aloilla tilanne ei ole yhtä vaativa.

– Jos ostaa vanhan käytetyn auton, ei yleensä oleta, että siinä olisi seitsemän turvatyynyä ja kaikki herkut, joita uudessa autossa on, vertaa Suonketo.

Jos taas ostaa uuden tai vanhan talon, vaatimuksilla ei ole mitään eroa. Suonkedon mukaan onkin kohtuutonta, että vanhoilta rakennuksilta vaaditaan niin paljon.

Ja kun vaatimukset asetetaan korkealle, on selvää, että myös ongelmia löytyy.

 

Ihmiset sairastuvat yhä helpommin

Kolmas näkökulma on se, että epäpuhtaudet sairastuttavat ihmiset aiempaa herkemmin. Nykyajan länsimaassa elävä on tottunut niin kliiniseen ja puhtaaseen elinympäristöön, että bakteerit ja mikrobit ovat elimistölle outoja. Vastustuskyky ei riitä.

– Ongelma on siis tavallaan itseaiheutettua, sanoo Suonketo.

Suonketo huomauttaa, että esimerkiksi allergiatutkimuksista tiedetään, että siedätyshoito auttaa ja elimistö tottuu. Sisäilmaoireiden kohdalla taas on nollatoleranssi.

– Pitääkö meidän edes pyrkiä eroon kaikista mikrobeista ja epäpuhtauksista?

Lisäksi Suonketo muistuttaa, että julkisissa tiloissa on helppo syyttää rakennuksia, vaikkei oireilu välttämättä niihin liity. Ja kun vanhoja rakennuksia aletaan tutkia, ei ole yllätys, että ongelmia pulpahtaa esiin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Fakta

Mistä sisäilmaongelmat johtuvat?

Tampereen ammattikorkeakoulun LVI-lehtori
Pirkko Pihlajamaa vastaa:

– Suurin syy sisäilmaongelmiin on sinisilmäisesti uskoa, että toisaalta hyvää saisi halvalla ja nopeasti ja toisaalta, että rakentamisen eri osien valvontaan ei tarvitsisi panostaa.
– Jos on saatu aikaan terve rakennus, käyttäjien ja huollon toiminnallakin saatetaan sairastuttaa tilat. Tiloja tulee osata käyttää ja huoltaa oikein – osaamisen vaatimustaso on tälläkin saralla noussut sitten 1970-luvun.
– Rakentamisprosessi on kokonaisuus, jossa lopputulos määräytyy valitettavasti usein heikoimman lenkin mukaan. Julkisia tiloja on rakentamassa ja käyttämässä useita kymmeniä jopa satoja henkilöitä, joten pieleenmenemismahdollisuuksiakin on vähintään saman verran. Alussa tehdyssä hankesuunnittelussa ja päättäjien taloudellisissa päätöksissä määritetään taso. Käyttäjien ja huolto-organisaationrooliksi jää tyytyä aikaansaatuun tasoon.

Mitä olisi pitänyt tehdä toisin, jotta tähän ei oltaisi tultu?

– Jälkiviisautta: oltaisiin oivallettu ajoissa muun muassa päättäjätasolla, että nykyrakentamista ei voi verrata osaamistarpeiltaan rakentamiseen 30 vuotta sitten lisääntyneiden ja muuttuneiden vaateiden takia.

Onko suurin osa kouluistamme jo menetettyjä tapauksia?

– Uskon, että suurin osa on pelastettavissa tyydyttävään tasoon. Tämä pelastusoperaatio ei ole vain jonkin yksittäisen rakennuksen tai järjestelmän korjausta, vaan projektin tulee ulottua myös käyttäjiin ja huolto-organisaatioon.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>