Kenraali ”Tupsukorva” oli pidetty komentaja

Näyttelyssä on esillä kenraali Tapolan muotokuva, jonka on maalannut Kari Suomalainen vuonna 1943. Kuva: Sirkka Ojala

Näyttelyssä on esillä kenraali Tapolan muotokuva, jonka on maalannut Kari Suomalainen vuonna 1943. Kuva: Sirkka Ojala

Museon Militariassa on esillä jalkaväenkenraali Kustaa Anders Tapolan  (1895-1971) elämänvaiheista kertova näyttely. Tapola oli lempääläläisen talonpojan poika, joka toimi merkittävissä tehtävissä puolustusvoimissa ennen sotia, sotien aikana ja sotien jälkeen. Tapola toimi talvisodassa Kannaksen armeijan esikuntapäällikkönä ja jatkosodassa Karjalan armeijan esikuntapäällikkönä sekä 5. D:n eli Ilves-divisioonan komentajana. Tapola on Mannerheim-ristin ritari numero 160.

Hämeenlinnassa 28. maaliskuuta pidetyssä näyttelyn avajaistilaisuudessa museonjohtaja Jaakko Martikainen totesi, että vaikka Tapola ei suoraan liity Museo Militarian aselajeihin tykistöön, viestiin ja pioneereihin, näyttely kuuluu ilman muuta Hämeenlinnaan, toimihan kenraali Tapola uransa aikana 5. D:n eli Ilves-divisioonan komentajana ja on näin tuttu hämäläisille ja erityisesti veteraaneille.

Kenraalin poika Tuomas Tapola luonnehti avajaistilaisuudessa isäänsä pikkutarkaksi ja voimakastahtoiseksi ja toisinaan myös vaativaksi, mutta inhimilliseksi niin ihmisenä kuin sotilaanakin. Erityisen tärkeää kenraalille oli huolehtia alaistensa terveydestä ja ruoasta. Aina korsuun tullessaan kenraali kysyikin ensimmäiseksi:

–        Ootteko pojat saaneet mehua?

Tästä syystä Tapola sai lempinimen mehukenraali. Tuomas Tapola toimi isänsä sotilaspalvelijana sekä 5. D:n sotilaslähettinä ennen astumistaan palvelukseen KTR 3:een.

Näyttelyn suunnitellut museon tutkija FM Samuel Fabrin kertoo, että Tapola oli pidetty komentaja. Hän tapasi rivimiehiä, kyseli kuulumisia ja keskusteli ilman sotilasarvon korostamista. Tapolan merkittävin sotilasansio oli Fabrinin mukaan divisioonan tuominen taistelukykyisenä Syväriltä Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alla  u-asemaan ja torjuntavoitto Nietjärvellä.

Näyttely avautuu tarinoiden kautta

Näyttelyssä kerrotaan Tapolan elämästä esinein, tekstein ja kuvin. Suuri osa aineistosta on saatu kenraali Tapolan perheeltä ja pojantytär Päivi Tapolalta. Esillä on myös Sotamuseosta lainattua esineistöä kuten kenraalin virkapuvun takki (m/58) sekä lakki (m/49). Näyttöruudulla pyörii myös Päivi Tapolan perheen valokuva-albumeista koostama kuvaesitys.

Samuel Fabrin ja Jaakko Martikainen toteavat, että näyttely avautuu parhaiten tutkimalla esineiden takana olevia tarinoita. Erikoisuutena näyttelyssä on muun muassa Tapolan suuri sota-arkku, muistivihko Mannerheimin ruumiin noutomatkalta sekä Tapolan vieraskirja. Näyttelyvitriinissä katse kiinnittyy kävelykeppiin, jonka kädensija on saanut ilveksen muodon. Jatkosodan aikana 5. Divisioonan komentaja kenraalimajuri Tapola sai sotilailtaan kävelykepin jonka kädensijassa on divisioonan tunnus ilves. Tapola sai divisioonan komentajana nimen ”Iso-Ilves” tai salakielellä ”Tupsukorva”. Divisioonan sotilaat jopa pyydystivät ilveksen, joka oli asemasodan aikana jonkin aikaa häkissä Tapolan komentopaikan edessä.

Näyttelyyn liittyvät läheisesti kirjailija Päivi Tapolan isoisästään kirjoittamat kirjat Ajan paino sekä Marsalkan kotiinpaluu.

Näyttely on esillä Museo Militariassa vuoden loppuun.

 

Teksti:  Sirkka Ojala ja Samuel Fabrin

Kuvat: Sirkka Ojala

Yksi kommentti

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?