Kaukolämmöstä lähilämpöön

Lämpöä ja läheisyyttä

Sääksjärven lämpölaitos polttaa haketta täysperävaunullisen rekkalastin verran päivässä.

Sääksjärven lämpölaitos polttaa haketta täysperävaunullisen rekkalastin verran päivässä.

Kuokkala-Hakkari-Herralan kaavaluonnoksia on kaksi. Ensimmäisessä Lempäälän Energian uusi tuotantolaitos on merkitty Herralaan, toisessa Ahtialatien itäpuolelle Turuntien varteen. Uusi laitos nostaisi tuotettavan lämpöenergian määrän 60:een gigawattituntiin nykyisestä Sääksjärvellä tuotetusta 20:stä. Luonnonsuojelusyistä Herralan suunnitelma on siirtynyt taka-alalle, ja nyt selvitetään mitä edellytyksiä hankkeen toteuttamiseen on B-vaihtoehdon mukaisesti.

Lempäälän Lämpö on kutsunut Ahtialan asukkaat mukaan suunnitteluun. Esiin on noussut huolta melusta ja pölystä, sekä mahdollisista Ahtialan järveen vaikuttavista päästöistä. Järvi on Natura-kohde, jolloin lähialueen kaavoitus vaatii erityistä huolellisuutta luonnonsuojeluasioissa. Sito on tutkinut sijaintivaihtoehdon ympäristövaikutuksia, ja arvioinut alustavasti laitokseen liittyvät riskit erittäin pieniksi. Suunnittelu ja selvitykset jatkuvat edelleen. Toimitusjohtaja Toni Laakso pitää peukkuja pystyssä:

− Yhdessä asioita miettimällä voidaan löytää ongelmakohdat ja puuttua niihin suunnittelussa jo ennen päätöksiä. Useimmat pulmat eivät ole kokonaan uusia, vaan ovat esiintyneet aikaisemmin vastaavissa tilanteissa jossakin muualla. Erilaisten vaihtoehtojen toimivuutta on jo valmiiksi testattu. Ratkaisun etsiminen yhdessä ennakoiden on kaikkien osapuolten etu.

− Kaukolämpö on hyvä lämmitysmuoto erityisesti tiheään rakennetussa taajamassa, ja tuotannon sijoittaminen mahdollisimman lähelle loppukäyttäjää on järkevintä, jolloin lämmönsiirrosta aiheutuu mahdollisimman vähän hävikkiä, tiivistää Laakso.

Huomisen  teknologiaa jo tänään

Biokaasukäyttöinen traktori, Suomen seuraava myyntivaltti?

Biokaasukäyttöinen traktori, Suomen seuraava myyntivaltti?

Laajentumiseen tarvitaan isoja investointeja, eikä hankinnoissa kannata hätiköidä. Maaliskuussa yhtiö testasi Sääksjärvellä biokaasutraktoria. Liikennekäytössä kaasu on edullinen vaihtoehto ja palaa öljyjalosteita puhtaammin. Dieseliä traktorin moottori käyttää vain lurauksen. Tarvittaessa, jos kaasua ei sattuisi olemaan saatavilla, voidaan silti jatkaa hommia perinteisen polttoaineen voimalla.

Haapajärven ammattiopistolta lainassa ollut kotimainen Valtran uutuustraktori on ensimmäinen ja ainoa Suomessa. Moottorin tekniikkaa halutaan hyödyntää tulevaisuudessa lämpölaitoksellakin.

− Uusi laitos tulee toimimaan biopolttoaineella kuten yksikkö Sääksjärvellä. Etsimme Keslan kanssa sopivaa hakkeentuottamistapaa, jotta jättäessämme laitospaikkahakemusta suunnitellulle lämpölaitokselle meillä on mahdollisimman valmis suunnitelma tulevasta, paljastaa Laakso.

− Biopolttoaineen hyödyntäminen ja sen uusien käyttötapojen kehittäminen on tavoitteemme toiminnan kaikilla tasoilla.

Näkee metsän, vaan ei puita?

Lämpöyhtiö on kartoittanut tulevaisuuden polttoaineita Pirkanmaan metsäkeskuksen tekemän tutkimuksen Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 avulla. Huomioiden ekologiset rajoitteet polttoainetta Lempäälän ja Vesilahden metsissä riittäisi todistetusti vaikka useammalle lämpölaitokselle. Toisin sanoen metsää riittää siis eläimille, sienestäjille ja vielä erilaisille jalostajillekin.

hake 2

Toimitusjohtaja Toni Laakso esittelee Valtran tuotekouluttajalle kaasutankkauksen niksit.

− Käsitykseni mukaan hakkeeksi kelpaavaa puutavaraa voi hakea metsästä vaikka parin vuoden välein, kertoo Laakso.

− Lämpölaitokset voivat käyttää polttoaineenaan melkein mitä vain. Mahdollisimman lyhyt logistiikkaketju on paitsi ekologinen, se takaa paikallisille maksimihyödyn oman alueensa resursseista.

Suunnitelma nimittäin lisää toteutuessaan paikallista vetovoimaa keskustassa:

− Lähienergialla pyritään tulevaisuudessa vastaamaan nimenomaan oman kylän tarpeisiin, kuten teollisuuden erityisvaatimuksiin tai talviaikana lisääntyvään lämmönkulutukseen.

 

***

Näkökulma: Suomelle vertaistukea ja synergiaa naapurista

Luonnon kannalta parasta olisi, jos lakkaisimme käyttämästä virtaa, liikkuisimme vain jalan ja rakentaisimme maan alle, jotta lämmitys olisi lähes tarpeetonta. Mutta koska emme osaa luopua mukavuuksista, tarvitsemme melko varmasti energiaa myös tulevaisuudessa.

− Vanha energia imee tuet – Fossiilisten polttoaineiden tukemiseen käytetään kuusi kertaa enemmän rahaa, kirjoitti Aamulehti energiatukien epätasaisesta jakautumisesta 31. maaliskuuta.

Uusiutuvan energian teknologiat ovat meillä kehittyneimpiä maailmassa. Meillä on kaikki edellytykset ratkaista yksi kansakuntamme isoimmista ongelmista ja todellakin, niin hurjalta kuin se kuulostaakin, parhaassa tapauksessa voimme huomaamattamme pelastaa koko maailman.  Mitä me odotamme?

Suoraselkäisiä päätöksiä tarvitaan tässäkin asiassa niin yksilö- kuin kansallisella tasolla. Mikäli uudistuvan energian verotusta tiukennetaan ja maanomistajat odottelevat tukipäätöksiä turhaan vuodesta toiseen, käykin niin että työpaikat jäävät haaveeksi ja puut saavat lahota metsässä ja pellot seistä tyhjillään sen sijaan, että ala saisi mahdollisuuden kehittyä ja tuottaa entistä luonnonmukaisempia ja kestävämpiä ratkaisuja energiatuotantoon.

Öljyliuskeen ansiosta Viro on Suomea paljon omavaraisempi energiansaantinsa suhteen, ja toistaiseksi vain pieni osa naapurin ostoenergiasta tulee itänaapurista. Mutta energiantarpeen kasvaessa ja luonnonvarojen huvetessa myös siellä muuttuva tilanne on tiedostettu  ja tulevaisuuden turvaamisen ennakointi aloitettu jo vuosia sitten. Virolaiset ovat päättäneet taistella tarjotakseen maanomistajilleen tuloja ja metsureilleen töitä.

lippu_eu lippu_suomilippu_eesti

 

 

 

 

− Energialajiemme yhdistelmä on rakennettava (EU:n rajoitusten ja päästövaatimusten pakottamana) perustuen sovinnaisiin (ostettuihin) energiamuotoihin, vaikka uusiutuvan energian teknologiat tarjoavat jo nyt kilpailukykyisesti hinnoitellun, toteutetusvalmiin, joustavan ja ennenkaikkea kestävän energiatuotantoratkaisun maille, joissa energiantarve kasvaa valtavasti.  Vihreät teknologiat tarjoavat talouteen vääntövoimaa ja vakuudeksi saadaan sosio-ekonomisia etuja kuten lisää työpaikkoja ja positiivisia terveysvaikutuksia.

Viron Pysyvä EU-edustaja Raul Mälk, 2007

− Kansainvälinen energiajärjestö IEA (International Energy Agency) ylisti Viron onnistumista uudistuvan energian osuuden kasvattamisessa. Samalla järjestö painotti ennakointia entistä vakaampien käytäntöjen kehittämiseksi uusiutuvan energian puolesta ja näin voimistamaan  maan yritystä vastustaa EU-lähtöisiä pakotteita. Strategian myötä Viro saavuttaisi säästöjä ja merkittäviä ympäristöetuja, sekä vahvistaisi energiaturvallisuuttaan. Uusiutuvan energian lisääminen saattaa myös tasoittaa markkinoita vapauttaen kotoperäistä öljyliusketta vientiin. 

Baltic Business News, 2013

− Kun kerron, että meillä Suomessa energiaomavaraisuus on 30 prosentin luokkaa ja viime viikolla julkistetun 10 professorin työryhmän raportin mukaan maksoimme vuonna 2012 tuontienergiastamme 8,5 miljardia euroa, menevät ilmeet vähän sääliviksi. Kun kerron, että merkittävä osa tuontienergiasta tulee idästä, niin usein seuraa kysymys, että eikös tuo ole vähän pelottavaa tässä tilanteessa. Professorityöryhmä ehdottikin, että Suomen pitäisi ottaa tavoitteeksi energiaomavaraisuus vuoteen 2050 mennessä. Ei huonompi ajatus, mutta miksi vasta 2050?

Vapon viestintäjohtaja Ahti Martikainen, 2014

− EU tarvitsee sisäiset energiamarkkinat selvitäkseen Euroopan energia- ja ilmastohaasteista ja varmistaakseen edullisen ja turvatun energiansaannin talouksille ja yrityksille. EU:n sisäisiä energiamarkkinoita koskevien sääntöjen toimeenpanon viivyttämistä ei hyväksytä minkään asianosaisen taholta.

EU:n energiakomissaari Günther Oettinger, 2014

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Fakta

Lempäälän Lämpö on kunnan kokonaan omistama energiayhtiö. Se tuottaa kaukolämpöä 266 asiakkaalle kuuteen itsenäiseen kaukolämpöverkkoon, jotka sijaitsevat keskustassa, Vaihmalassa, Moisiossa, Marjamäessä, Kuljussa ja Sääksjärvellä. Kaukolämmön lisäksi yhtiö vastaa kaukokylmän tuotannosta sekä maakaasun jakelusta, ja tarjoaa kiinteistöhuoltopalveluja Lempäälän kunnan alueella. Lempäälän Energia on Lempäälän Lämmön tytäryhtiö.

***

Lempäälän kunta on sitoutunut vuonna 2009 energiatehokkuussopimukseen, jonka tarkoitus on vähentää energiankulutusta 9% vuodesta 2005 vuoteen 2016 mennessä. Yksi sopimuksen toteuttamiskeinoista on käytännön säästäminen kuten katuvalojen uudistaminen ja käytön rajoitukset. Pidemmälle tulevaisuuteen vaikuttavat kuitenkin muut käytössä olevat toimintamallit, esimerkiksi maankäytön suunnittelun tehostaminen ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen ja kehittäminen.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>