Tavoitteena saada eläkevuosiksi omasta pihapiiristä kotitaloon halpaa sähköä

Kallonen mielii tuulivoimalaa kalliolle

Joskus vuosikymmeniä sitten Tervajärven tilalle on tuotettu sähköä omalla tuulimyllyllä. Juha Kallonen, Johanna Yräys-Kallonen ja Tomo-koira näyttävät kalliolla uuden tuulivoimalan paikkaa. Kuva: Erkki Koivisto

Joskus vuosikymmeniä sitten Tervajärven tilalle on tuotettu sähköä omalla tuulimyllyllä. Juha Kallonen, Johanna Yräys-Kallonen ja Tomo-koira näyttävät kalliolla uuden tuulivoimalan paikkaa. Kuva: Erkki Koivisto

 

Niin polttopuukauppaa kuin tekeekin, Juha Kallosen ja puolisonsa Johanna Yräys-Kallosen kotitalo Tervajärvellä Lempäälässä lämpiää suoralla sähkölämmityksellä. Sähkölaskua on pienennetty käyttämällä ahkerasti tulisijoja, mutta viime talvena pariskunnalle syntyi ajatus päästä rakentamaan omalle tontille kiinteistökohtainen pientuulivoimala.

Suuren luokan investointi olisi satsaus tulevaisuuteen.

– Saisi eläkepäivinä taloonsa halpaa sähköä. Sähkön hinta vain nousee, ja siirtoyhtiökin myytiin sijoitusyhtiölle. Lempäälässä on vain niin vaikea olla vihreä, sanoo Juha Kallonen, joka sanoo joutuneensa asioimaan ennakkotapausluonteisen hankkeensa kanssa kunnassa luukulta toiselle.

Asia on kuitenkin edennyt ja on hyvällä mallilla. Kunnan myöntämää toimenpidelupaa ei vielä ole, mutta hanke on Lempäälän kunnan rakennusvalvonnan tekemää naapureiden kuulemista vailla.

Koska masto nostaa roottorin lavan kärjen yli 30 metrin korkeuteen, Finavialta on pyydetty ja saatu lausunto voimalan sijoittamisesta. Lausunto liitettiin Trafille osoitettuun lentoestelupahakemukseen. Myös se on saatu.

Kallosen kiikarissa on generaattoriteholtaan 20 kilowatin pientuulivoimala, jonka sähköenergian tuotto on viisi metriä sekunnissa keskimäärin puhaltavalla tuulen nopeudella 20 000 kWh vuodessa. Se vastaa keskiverron sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuista sähkönkulutusta.

– Laitteen valmistaja on virolainen. Yritys on tehnyt kolmen, neljän vuoden ajan pientuulivoimaloita ja niitä on nyt Virossa toiminnassa parikymmentä kappaletta, sanoo uusiutuvan energian myyntijohtaja Jani Heikkilä pientuulivoimaloita avaimet käteen periaatteella myyvästä Turun Konekeskuksesta.

Toimitus sisältää pientuulivoimalan sijoitus- ja mitoitussuunnittelun, pystytyksen ja käyttöönoton. sekä tarvittavan toimenpidelupa- tai rakennuslupahakemuksen laadinnan. Yrityksen kautta on mahdollista saada vuosihuollot sekä tekninen tuki. Kokonaiskustannus tämän kokoluokan pientuulivoimalalle on Heikkilän mukaan 78 000 euroa.

– Uskoisin, että kun toimenpidelupa rakennusvalvonnalta saadaan, hankkeen aikataulu on sellainen, että asennus voidaan tehdä kesällä ja ottaa pientuulivoimala käyttöön heinä-elokuussa, Heikkilä sanoo.

Vuodelle 2014 pientuulivoiman investointituki on 20–25 prosenttia. Lisäksi pientuulivoimala on alv-vähennyskelpoinen investointi. Lempääläläispariskuntaa askarruttaa, miten investointituki ja sen arvonlisäverokohtelu on mahdollisesti muuttumassa.

– Jos valtion investointituki poistuu, hanke jää kyllä toteutumatta, Johanna Yräys-Kallonen toteaa.

Tuuligeneraattorille on paikka katsottuna omalle tontille asuinrakennuksen läheisyyteen. Juha Kallonen aprikoi, miten naapurit mahtavat tuulimyllyyn suhtautua.

– Puiden latvojen tasalle jäävän voimalan ei pitäisi näkyä häiritsevästi. Me menemme ensin Viroon katsomaan ja kuuntelemaan vastaavanlaista, toiminnassa olevaa pientuulivoimalaa. Melurajan ei pitäisi ylittyä.

Rangellilla on Vesilahdessa ekotalokokonaisuus

 

– Kun tuo led-valo palaa, käytetään itsetuotettua sähköä. Tuo toinen led puolestaan on merkkinä siitä, että käytetään verkkosähköä.

Risto Rangell rakennutti vuonna 2008 Vesilahden Valkkisiin kotitalon pihapiiriin pienen 150 kilowattia kuussa tuottavan pientuulivoimalan. Hän kertoo, että 17 metrin korkeuteen kurottava laitos edellytti tuohon aikaan kuntaan vain ilmoitusta rakennuslupaan.

– Masto on niin matala ja piilossa maastossa, että kaikki kuulemiseen osallistuneet naapurit laittoivat nimensä paperiin, hän muistelee.

Amerikkalaisvalmisteisen huoltovapaan laitoksen viiden vuoden takuuaika on mennyt umpeen, ja Ragnell on kovallakin tuulella vain tuhat wattia tuottavan tuulivoimalan toimintaan tyytyväinen. Hyvin pyörii.

– Vähän se pitää välillä vohkottavaa ääntä, kun voimakkaasti puhaltanut tuuli tyyntyy tai lakkaa kokonaan. Kovalla tuulella tuulimyllyn ääntä ei erota muusta huminasta. Roottorien ääntä ei kuule. Naapuri on sanonut juuri ja juuri kuulevansa laitteen äänen.

Talo lämpiää puuta polttavalla kattilalla.

– Sähkövarmuus on parantunut; kun muilla oli viimeksi sähkökatko, meillä pestiin koneella pyykkiä täyttää päätä.

Tuuligeneraattori-investointi oli vain 4 000–5 000 euroa. Osaltaan kustannuksia vähensi se, että generaattori asennettiin aiemmin muussa käytössä olleeseen teollisuussalkoon.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?