Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat lintualueet nimetty

Lempäälästä ja Vesilahdesta viisi aluetta

Ahtialanjärvi on Pirkanmaan paras paikka kahlaajien tarkkailuun. Järven lietteillä levähtää mm. suosirrejä.

Ahtialanjärvi on Pirkanmaan paras paikka kahlaajien tarkkailuun. Järven lietteillä levähtää mm. suosirrejä. Kuva: Cristian Geiger

Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen tekemä kartoitus Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaista lintualueista on valmistunut. Vapaaehtoisvoimin toteutetussa MAALI-hankkeessa nimettiin yhteensä 75 arvokasta lintualuetta Pirkanmaalta. Valitut kohteet ovat tärkeitä pesimäalueita sekä muutonaikaisia kerääntymäalueita.

Lempäälästä tärkeän lintualueen statuksen saivat Ahtialanjärvi sekä Mäyhäjärven Koivistonjärvi-peltoalue. Vesilahdesta listalle valittiin pieni alue Laukossa, Onkemäenjärvi ja Vähäjärvi.

Pirkanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen puheenjohtaja Jukka T. Helin toteaa, että hankkeella pyritään edistämään linnustonsuojelua Pirkanmaalla ja vaikuttamaan kaavoittajien sekä muiden viranomaisten päätöksiin. Hänen mukaansa MAALI-projekti on perustunut usean lintuharrastajan uhrautuvaan työhön aikaa ja vaivaa laskematta. Tuoreet lintutiedot arvokkailta alueilta ovat välttämättömiä, jotta maankäytössä voitaisiin ottaa huomioon suojelulliset näkökohdat.

– Projektilla on saatu listattua lukuisasti maakunnallisesti tärkeitä linnustoalueita. Näillä alueilla maakunnassamme pesii alueellisesti vähälukuisia ja uhanalaisia lajeja. Monet alueista ovat myös tärkeitä muutonaikaisia levähtämisalueita, joilla muun muassa kahlaajat ja vesilinnut voivat lepäillä ja ruokailla

muuttomatkallaan Pirkanmaan halki. Alueiden linnustoa tarkkaillaan jatkossakin aktiivisesti ja alueverkostoa täydennetään tarpeen mukaan. Projekti auttoi löytämään aivan uusia arvokkaita lintualueita, joista ei ollut tietoa aiemmin.

Projekti paljasti myös, että moni aiemmin arvokas lintupaikka on menettänyt merkitystään linnuston yksipuolistumisen vuoksi.

– Näitäkin paikkoja tulee pyrkiä jatkossa kehittämään ja kunnostamaan siten, että linnuston monipuolisuus palautuu. Samalla on huolehdittava, että nyt listattuja alueita suojellaan, jotta estetään linnustollisten arvojen katoaminen, Helin sanoo.

Pirkanmaan MAALI-hanke on osa BirdLife Suomen organisoimaa valtakunnallista hanketta, jossa pyritään nimeämään maakunnallisesti tärkeät lintualueet koko maassa.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Ahtialanjärvi, Mäyhäjärvi peltoalueineen, Laukon notkelma, Onkemäenjärvi ja Vähäjärvi

 

Ahtialanjärvi on matala, rehevä lintujärvi Lempäälän keskustan lähellä. Järven keskellä sijaitseva, kunnostettu Lokkisaari on tärkeä lintujen pesimäalue ja järvi on tärkeä muutonaikainen kerääntymäalue etenkin sisämaassa harvoin pysähtyville kahlaajille. Ahtialanjärvi on valtakunnallisesti arvokas lintuvesi ja se kuuluu Natura 2000 -suojelualueverkostoon. Alueen koko on noin 160 hehtaaria.

Kevätaikaan järvellä on enimmillään levähtänyt 180 haapanaa, 900 sinisorsaa, 210 suosirriä, 40 jänkäsirriäistä, 57 mustavikloa sekä 1 520 liroa.

Syysmuuttokaudella Ahtialanjärvellä on enimmillään levähtänyt 21 lapasorsaa, 150 nokikanaa, 65 tylliä, 250 töyhtöhyyppää, 27 pikkusirriä, 42 lapinsirriä, 25 kuovisirriä, 230 suokukkoa, 41 jänkäkurppaa ja 140 taivaanvuohta.

Järvellä on ruokaillut 230 kalatiiraa. Enimmillään Ahtialanjärven ruovikoissa on yöpynyt 3 500 haarapääskyä.

Merkittäviin pesimälajeihin kuuluu kaulushaikara, silkkiuikku, sinisorsa, lapasorsa, harmaasorsa, haapana, heinätavi, punasotka, tukkasotka, naurulokki, pikkulokki, luhtakana, luhtahuitti, nokikana, rytikerttunen, ruokokerttunen, laulujoutsen ja kurki.

Lempäälässä sijaitseva Mäyhäjärvi ja sen viereinen Koivistonjärvi-niminen peltoalue on tärkeä muutonaikainen kerääntymisalue sekä syksyisin että keväisin. Lintulajisto on erilaista eri vuodenaikoina. Alueen koko on 278 hehtaaria.

Keväällä alueella on enimmillään levähtänyt 102 haapanaa, 430 tavia, 520 sinisorsaa, 20 jouhisorsaa ja 78 tukkasotkaa. Järvellä on ruokaillut 315 pikkulokkia ja pellolla 410 töyhtöhyyppää.

Syysmuuttokaudella alueelle on kerääntynyt enimmillään 95 tukkasotkaa, 160 uiveloa, 170 telkkää, 26 härkälintua ja 202 nokikanaa. Erityisesti uiveloiden syksyiset levähdysmäärät ovat maakunnan suurimmat.

Vesilahdessa Narvassa Laukon kartanon lähistöllä Pyhäjärven tuntumassa oleva tulvehtiva peltonotkelma on erityisesti keväisin monien vesi- ja kahlaajalintujen suosima kerääntymäalue. Alueen koko on neljä hehtaaria.

Alueella on enimmillään levähtänyt 40 lapinsirriä, 187 suokukkoa ja 340 liroa. Syysmuuttokaudella liroja on ollut 220. Taveja on enimmillään ollut 210.

Onkemäenjärvi Vesilahdessa on pienehkö, linturikas järvi viljelysalueiden keskellä. Se kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja on Natura 2000 -alue. Järven linnustoa uhkaa umpeenkasvu ja pedot. Alue rantaluhtineen on kooltaan 42 hehtaaria.

Merkittäviin pesimälajeihin kuuluu kaulushaikara, härkälintu, lapasorsa, haapana, punasotka, tukkasotka, naurulokki, luhtakana, luhtahuitti, nokikana, rytikerttunen, laulujoutsen, ruskosuohaukka, kurki, taivaanvuohi ja sinisorsa.

Notkelmassa, pääosin peltojen ympäröivänä sijaitseva matalavetinen Vähäjärvi Vesilahdessa kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan. Alueen koko on 49 hehtaaria.

Merkittäviin pesimälajeihin kuuluu kaulushaikara, härkälintu, silkkiuikku, lapasorsa, harmaasorsa, haapana, heinätavi, punasotka, tukkasotka, luhtakana, luhtahuitti, nokikana ja rytikerttunen. Lisäksi alueelta tavattavia lajeja ovat ruskosuohaukka, laulujoutsen ja taivaanvuohi.

Järven umpeenkasvu heikentää linnustoarvoja.

Kommentit (2)

    • Erkki Koivisto

      Julkaisulupa saatu Pirkanmaan lintutieteelliseltä yhdistykseltä/Christian Geigeriltä.

      Vastaa

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>