Arvot talouden puristuksessa – Kontaktissa Vesilahden kunnan kanssa

Talouden puristuksessa ja pakkoliitosten pelossa kunnat tekevät valintoja, joista saamme kuulla lähes päivittäin: lähihoitajat uupuvat, ryhmäkoot kouluissa ja päiväkodeissa suurenevat, pienemmät hoitoyksiköt suljetaan, jonot koulupsykologeille pitenevät. Kun meille kerrotaan talouden ”faktoista”, meidän on syytä uskoa ja alistua talouden kehitykseen. Toisaalta on myös fakta, että Suomi on rikkaampi kuin koskaan itsenäisyytensä aikana. Tulot myös jakautuvat epätasaisemmin kuin aikaisemmin. On puhuttu jopa luokkayhteiskunnan paluusta. On hyvä muistaa, että jokaiseen taloudellisestikin perusteltuun ns. rationaaliseen valintaan liittyvät arvot, tunteet ja asenteet, vaikka ne eivät välttämättä olisi itselle tietoisia.

Arvojen, asenteiden ja oman toiminnan välillä voi olla ristiriita. Usein arvo- ja asennemittauksissa kerromme arvostavamme terveyttä, perheen hyvinvointia, suvaitsevaisuutta ja puhdasta luontoa. Oma toiminta voi kuitenkin olla jopa arvojen vastaista. Asenteiden ja toiminnan välisestä ristiriidasta jää useimmiten kuitenkin vähintään epämieluisa tunne, jonka me ihmiset poisselitämme. Ristiriitaa selitetään yleensä tehokkuudella, taloudellisella hyödyllä ja kiireellä. On hyvä kuitenkin muistaa, että poisselittäminen ei poista ristiriidasta aiheutuvaa kielteistä tunnetta. Asenteiden ja arvojen on syytä olla samansuuntaisia oman toiminnan kanssa.

Vesilahden kunta on Tampereen seutukuntien strategioissa toistuvasti tuonut esille pyrkimyksensä säilyttää kunta luonnonläheisenä ja maaseutumaisena kunta, jossa on elinvoimaisia kyliä. Onkemäen kylä on elinvoimainen kylä, jossa on kunnan viimeinen nyt lakkautusuhan alla oleva kyläkoulu.

Olemme Pro Onkemäki -porukan kanssa pyrkineet ylläpitämään toivon kipinää koulun säilymisestä, vaikka meille on alun perin kerrottu usealta taholta, että Onkemäen koulun lakkauttaminen on jo päätetty, eikä mitään ole tehtävissä. Olemme tästä huolimatta järjestäneet muun muassa Pro Onkemäki -seminaarin 1.9.2013, johon kutsuimme alan asiantuntijoita. Kyläkouluista väitellyt Risto Kilpeläinen kuvaili tilaisuudessa, että elävä kylä voi toimia myös kunnalle ”sisäänheitto”kanavana kuntaan, eli kuntaan tullaan nimenomaan toimivan kyläkoulun takia.  Kilpeläinen kertoi näin tapahtuneen useassa maaseutumaisessa kunnassa. Turun yliopiston suunnittelija Sami Tantarimäen mukaan koulukeskustelussa lopputuloksena pitäisi koko ajan nähdä elinvoimainen, vetovoimainen ja yhteistyökykyinen kunta, joka linjaa itse ”koulutiensä”. Tässä piilee mahdollisuus, joka etenkin pienillä kunnilla joustavuuden turvin olisi käytettävissä markkinoitaessa maaseudun asumismahdollisuuksia. Tarvitaan uskallusta profiloitua.

Ympäristöpsykologi Marketta Kyttä toteaa, että ihannekoulun mallista kilpailevat kaksi tulevaisuuden koulumallia. Toinen on huipputekniikan malli, jossa oppilaalle tarjotaan monipuolinen valikoima oppimispalveluja. Toinen malli on lapsikeskeinen kyläkoulumalli, jossa koulun luonnonläheisellä lähiympäristöllä on tärkeä merkitys. Onkemäen kyläkoulu Vesilahdella on hyvä esimerkki tulevaisuuden lapsikeskeisestä, luonnonläheisestä kyläkoulumallista, jossa välituntialueeseen kuuluu elvyttävä luontoympäristö.

Pyrkimyksemme on ollut alusta pitäen tuoda esille koulun säilyttämiseen liittyviä mahdollisuuksia, joista hyötyisi koko kunta. Järjestimme opintoretken Mahnalan ympäristökouluun, jonne kutsuimme mukaan selvitystyöryhmän, kunnanjohtajan ja viranhaltijoita. Olemme tehneet selvitystyöryhmän raporttiin vastineen ja vaihtoehtoisia malleja, joiden tavoitteena on ollut myös huomioida kunnan taloudellinen tilanne. Emme ole siis pelkästään vastustaneet asioita itsekkäistä näkökulmista, vaan luoneet näkökulmia, joiden pyrkimys on lisätä Vesilahden vetovoimaisuutta. Kunnan johto, kasvatus- ja opetuslautakunta, selvitystyöryhmä, talouden tervehdyttämisryhmä tai viranhaltijat eivät ole tarttuneet näihin yhteistyötarjouksiin.

Miten Vesilahdessa suhtaudutaan aktiiviseen, osallistuvaan kuntalaiseen? Kun itse olin valtuutettuna, kuntalaiset Ämmänhaudanmäen alueella aktivoituivat vastustamaan kulttuurihistoriallisesti ja luonnon arvoiltaan merkittävää lähimetsänsä kaavoitusta. Alueen asukkaat keräsivät mm. adresseja ja tekivät lehtijuttuja. Kaavoitusta perusteltiin virallisesti taloudellisilla syillä. Kuulin kunnanhallituksen jäseneltä myös perustelun, miksi alueen asukkaita ei tarvitse kuulla: ”Ne on niitä ympäristöaktiiveja, ei niitä tarvitse kuulla”. Osin samat ihmiset ovat edelleen päättämässä myös Onkemäen koulun tulevaisuudesta.

Olemme saaneet kokea prosessin aikana samankaltaista kuulemattomuutta kuin aikoinaan Ämmänhaudanmäen alueen asukkaat. Meille onkemäkeläisille kerrottiin esimerkiksi kunnan järjestämässä kuulemistilaisuudessa huhtikuussa, miksi Onkemäen koulun lapsia ei tarvitse lakkauttamisasiassa kuulla: ”Senhän tietää, että heidän mielipiteensä koulusta olisi 110 %:sti positiivinen” (kasvatus-ja opetuslautakunnan pj. Armi Lehtimäki 23.4.). Tästä syystä Onkemäen koulun lapsia ei tarvitse kuulla.

 

Kirsi Salonen, eko- ja ympäristöpsykologi

Onkemäki

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?