Tuulentallaaja palasi Vesilahdelle

Tuulihaukkanaaras on paloitellut peltomyyrän pesäpöntön nälkäisille poikasille.
Kuva Harri Laurila.

Virolaiset ovat antaneet tuulihaukalle osuvan nimen “ tuuletallaaja”,mikä kuvastaa haukan tyypillistä saalistustapaa. Tuulihaukka lekuttelee paikallaan pellon yllä, aivan kuin tallaisi tuulta, tähystäessää peltomyyriä ja muita pikkujyrsijöitä,  joita se käyttää ravinnokseen ja on siten myös maamiehen hyvä kaveri, kissaa monin verroin parempi. Kesän mittaan tuulihaukat ruokkivat poikasiaan sadoilla myyrillä. Kun jyrsijöitä on vähän, tuulihaukka korvaa niiden puutteen isoilla hyönteisillä, sisiliskoilla, linnuilla  ja kastematojakin olen löytänyt poikasten suusta.

Monesti on ihmetelty, kuinka tuulihaukka löytää myyrät korkeastakin heinikosta. Tutkimukset ovat osoittaneet, että tuulihaukka kykenee näkemään myyrien virtsajälkien heijastaman ultraviolettivalon, jonka avulla lintu haukka paikallistaa jyrsijät.

Naaraat suosivat kirkasvärisiä ja pitkäpyrstöisiä koiraita.Niiden on todettu tuovan naaraille eniten saalista ja saavat suurimmat poikueet.

Vesilahdessa noin 50 paria

Hertta Hiekkala ja tuulihaukan poikanen rengastettavana.

Aloitimme rengastaja Mikko Honkiniemen kanssa Vesilahden tuulihaukkatutkimuksen kevättalvella 2004  asentamalla haukalle erikoispönttöjä pelloilla olevien latojen päätykolmioihin.
Hyväksi koettu pönttömalli oli kokoa 30 x 30 x 30 cm ja etuseinä puoliksi auki. Pohjalle 10 cm purua.
Tuulihaukat hyväksyivät pönttömme heti ja viime kesänä Vesilahdella oli asennettuna 47 tuulihaukan pönttöä, joissa oli 27 pesintää. Poikastuotto oli keskimäärin 4,6 pesää kohti, mikä oli varsin hyvä huomioonottaen melko heikon myyräkesän. Kaikkiaan poikasia rengastettiin Vesilahdessa 156 yksilöä, Lempäälässä 87.

Myös rengastaja  Pertti Nikkasella on tuulihaukan pönttöjä Vesilahdella, joten arvio haukan koko pesimäkannasta on noin 50 paria.

Ensimmäiset tuulihaukan poikaset rengastettiin viime kesänä 13.6., jolloin poikaset oli 2­3 viikon ikäisiä. Haudonta oli aloitettu pöntöissä huhtikuun lopussa.

Rengastuksen avulla tutkitaan muun muassa lintujen muuttoreittejä, pesäpaikka ja ­pariuskollisuutta, elinikää, vuosittaisia kannanmuutoksia, jälkeläistuottoa. Tutkimustuloksia käytetään lintujen suojeluun.

Talvehtimisalueet Välimeren maissa ja Pohjois­Afrikassa Tuulihaukkamme talvehtivat Välimeren maissa ja Pohjois­Afrikassa, jonne muuttomatka alkaa elo­syyskuussa. Kauimmaiset löydöt rengastamistani tuulihaukoista ovat tulleet Algeriasta ja Libyasta.
Varhaisimmat  tuulihaukat palaavat maaliskuun lopussa, koiraat muutamaa päivää naaraita ennen.
Ladon harjalla istuva punaselkäinen koiras on varma merkki siitä, että tämä reviiri on varattu.

Ensimmäinen tuulihaukkakoiras istui 3.4. Tarimaan  pönttöladon harjalla, jossa pönttö odotti asukasta syyshuollon jäljiltä puhdistettuna ja uusilla puruilla. Seuraava koiras varasi Kirkonkylän pöntön 6.4. ja Naarvajärven ja Laukon pöntöt merkittin asutuiksi 14.4.

Teksti: Hannu Järvinen

Tuulihaukan vastakuoriutuneet poikaset ja vielä kuoriutumaton muna. Haudonta
kestää 26–28 vuorokautta ja poikaset saavuttavat lentokyvyn noin kuukauden iässä.