Kotiseutumuseon remontti loppusuoralla

Narvassa osataan talkoot

Uutta pärekattoa syntyi vauhdilla Vesilahden kotiseutumuseolla, kun talkoolaisia oli parhaimmillaan yli kaksikymmentä. Mestarit ja kisällit paukuttivat lappeellisen uutta katetta muutamassa tunnissa.

Uutta pärekattoa syntyi vauhdilla Vesilahden kotiseutumuseolla, kun talkoolaisia oli parhaimmillaan yli 20 . Mestarit ja kisällit paukuttivat lappeellisen uutta katetta muutamassa tunnissa.

Svartmarkin tottijärveläinen torppa, paremmin tunnettu Vesilahden kotiseutumuseona, on harmaine hirsineen uhmannut ajan hammasta yli kaksisataa vuotta. Viimeksi rakennuksessa on asuttu 1960-luvulla, jonka jälkeen se on kahteenkin otteeseen siirretty ennen pystytystä nykyiselle paikalleen Narvaan Vilkinaron museoalueen koilliskulmaan.

Melko pian pystytyksen jälkeen selvisi, että paikka olisi pitänyt valita huolellisemmin. Entinen laidun- ja peltomaa antoi myöden ja torpan luonnonkiviset, matalat perustukset alkoivat vajota pohjoiskulmastaan. Viime kesänä Vesilahden museoyhdistys ei enää voinut siirtää remonttia.

– Perustukset eivät ulottuneet routarajaan saakka ja paikka oli huonosti valuttu vesien valumista ajatellen. Yksi nurkka oli 30 senttiä alempana rakennuksen väliseinän alaosaa. Myös pirtin muuri oli kallistunut ja piippu katkennut, muistelee museoyhdistyksen sihteeri Hilkka Salo vuoden takaisia tunnelmia.

Avustusta Museovirastolta anottiin ja saatiin. Pääosin talkootyönä tehtävä remontti pääsi käyntiin kesällä 2013, jolloin tunkeilla oikaistiin nurkat ja muuri. Samalla perustukset kaivettiin riittävän syvälle ja liejuinen maa muurin alla korvattiin betonilla. Vettyneestä maasta haluttiin lopullisesti eroon tasaamalla pihamaa ja parantamalla salaojitusta sekä ohjaamalla ylitäytöstä kärsineen kaivon vedet läheisen Ylä-Narvantien eteläpuolelle. Samalla vaihdettiin vaaralliseksi lahonnut vinttikaivo turvalliseen veivikaivoon. Siellä täällä sai myös joku nurkka tai kuistinpieli lisäväriä, kun uutta pintaa soviteltiin taidolla vanhan ja patinoituneen viereen.

Vähäisetkin laitot hoidettiin vanhaa mallia kunnioittaen ja aidossa narvalaisessa talkoohengessä.

Pärekattotalkoissa tungosta

Uutta pärekattoa syntyi vauhdilla Vesilahden kotiseutumuseolla, kun talkoolaisia oli parhaimmillaan yli kaksikymmentä. Mestarit ja kisällit paukuttivat lappeellisen uutta katetta muutamassa tunnissa.

Uutta pärekattoa syntyi vauhdilla Vesilahden kotiseutumuseolla, kun talkoolaisia oli parhaimmillaan yli kaksikymmentä. Mestarit ja kisällit paukuttivat lappeellisen uutta katetta muutamassa tunnissa.

Talkoohenki on näkynyt ja erityisesti kuulunut viime päivinä, kun museoremontin loppusuora käynnistyi pärekattotalkoilla. Ensimmäinen lape naputeltiin kasaan 17. toukokuuta, jolloin ylhäällä ruoteilla hääri ainakin parikymmentä nuorta ja vanhempaa vanhasta rakentamisesta kiinnostunutta. Ruokahuollosta vastaavat olivat helisemässä suuren joukon kanssa, josta osa oli lukenut talkoista Facebookissa, toinen kuullut Kotkanpesän sunnuntaikahveilla ja kolmas naapuriltaan kauppareissulla.
Hyvään vauhtiin päässeet huulenheitto ja kiivas vasaranpauke yläilmoissa jatkuivat viikkoa myöhemmin, kun museon itäpuolen lape sai vaalean katteensa yhden helteisen aamupäivän aikana.
Tunnelma ja yhdessä tekemisen meininki tuntuivat olevan talkoolaisille tärkein syy kiivetä katolle vasaroineen. Yhdeksän vuotta sitten Vesilahteen muuttanut ja narvalaistunut Tiina Vikström kuvasi porukan henkeä mainioksi ja kertoi oppineensa paljon uutta.

– Kisällihän minä ihan olen ja alussa tulikin tehtyä paljon virheitä. Meni aikansa, ennen kuin oppi, mikä merkitys on päreen kuperuudella ja koveruudella ja mitä suuntaan se punamultapää oikein tulee.
Vikström arvostaa historiaa ja kertoo valinneensa asuinpaikkansakin sen perusteella.

– Narvassa on hyvä talkoohenki, se ihan huokuu ihmisistä. Näkee, että porukka täällä on tehnyt pitkään hommia yhdessä, tuntee toisensa ja osaa naljaillakin hyvässä hengessä.

Harvinainen tekstiilinäyttely

Ruoteet takstooleihin, jokka ja riialauta kohdalleen, niin hyvä tulee. Narvan talkoolaisilla vanhat konstit ovat vielä hallussa. Uudelle katolle tekijät lupaavat vähintään kahdenkymmenen vuoden ikää.

Ruoteet takstooleihin, jokka ja riialauta kohdalleen, niin hyvä tulee. Narvan talkoolaisilla vanhat konstit ovat vielä hallussa. Uudelle katolle tekijät lupaavat vähintään 20 vuoden ikää.

Vasaranpaukkeen hiljennyttyä on museolla vuorossa jälkien siivous niin sisällä kuin pihamaallakin. Remonttipölyn vuoksi esineistä tyhjennetyt sisätilat täyttyvät pikkuhiljaa. Vinkkinä tulevasta Salo kertoo, että 8. kesäkuuta alkaen museon kävijöillä on mahdollisuus tutustua pirtin puolelle avattavaan museon kokoelmista kerättyyn tekstiilinäyttelyyn, johon tulee tekstiilien lisäksi monenlaista niiden valmistukseen, käyttöön ja huoltoon liittyvää esineistöä. Harvoin esillä olevien tekstiilien pitsit, kirjailut ja nimikoinnit ovat korkeatasoisia. Mukana on myös lahjoituksena saatuja vesilahtelaisia perinneryijyjä.
Ovensa museo pitää vanhaan tapaan auki sunnuntaisin kesäkuusta elokuun puoliväliin, jolloin paikalla on myös opas. Museoalueeseen lukuisine rakennuksineen voi käydä vapaasti tutustumassa ympäri vuoden.
Salo kertoo, että viime vuosina Vesilahden kotiseutumuseon vuosittaiset kävijämäärät on voitu laskea tuhansissa.

– Meillä käy erityisen paljon koululaisia ja esikoululaisia, mutta ihan kaikenikäisiä tämä kiinnostaa. Erityisesti kävijöitä tuntuu pohtiduttavan se asumistapa, mitä tämä torppa ja läheinen mäkitupa edustavat. Miten on eletty ja selvitty aikana ennen

Vajonnut nurkka nostettiin tunkeilla käsipelillä, mutta raskaimpien kivien liikutteluun otettiin konevoima avuksi.

Vajonnut nurkka nostettiin tunkeilla käsipelillä, mutta raskaimpien kivien liikutteluun otettiin konevoima avuksi.

kauppoja ja tietokoneita, kun kaikki on ollut pakko tehdä itse.

Sama tekemisen henki tuntuu elävän Narvankulmalla edelleen. Ensi vuoden Narvan markkinoiden valmistelut ovat olleet täydessä vauhdissa tammikuusta alkaen. Luvassa on jälleen paljon vanhaa nykyhetkeä unohtamatta.

 

Teksti: Arto Hämäläinen

Kuvat: Jari Rantala ja Arto Hämäläinen

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?