Lempäälän velkaantuminen odotetun jyrkkää

Lempäälän kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 28. toukokuuta vuoden 2013 tilinpäätöksen. Siinä kiin­nit­­tää erityisesti huomiota kunnan velkaantumisen raju kasvu. Vuoden 2013 lopussa kunnalla oli ve­­l­ka­a noin 54 miljoonaa euroa, kun se vuotta aikaisemmin oli noin 41 miljoonaa euroa. Lempäälän kunnan nettovelka kasvoi siis vuodessa noin 13 miljoonaa euroa eli 32 prosenttia.

Lempäälän velkaantumisen jyrkkä kasvu ei hämmästytä, sillä 2000-luvulla kunnan käyttötalous­me­not on päästetty karkaamaan. Ollessani vielä kunnallispolitiikassa mukana pyrin saamaan tähän muutosta. Käyttötalousmenoista yli puolet on henkilöstömenoja. Marraskuussa 2011 vuoden 2012 talousarviota käsiteltäessä esitin jopa taloussuunnitelman palauttamista uudelleen valmisteltavaksi niin, että henkilöstön suhteellinen lisäys on enintään sama kuin väestön suhteellinen lisäys.

Silloisessa valtuustopuheenvuorossani totesin, että vuosituhannen vaihteesta Lempäälän väestön­li­sä­ys on ollut runsaat 32 pro­sent­tia, mutta kunnan henkilöstön lisäys yli 51 prosenttia. Vuositu­han­nen vaihteessa meil­lä oli yksi kunnan työntekijä 16,8 kuntalaista kohden. Talousarvion mukaan ensi vuon­na on yk­si kunnan työntekijä 14,7 kunta­lais­ta koh­den. Tällä tahdilla noin 90 vuoden kuluttua jo­­kais­ta kunta­laista kohden on yksi kunnan työn­te­kijä.

Kukaan ei kannattanut esitystäni. Kunnan velkaantuminen jyrkkenee, kun siihen johtavaa toimintaa eh­dottaa virkamiesjohto sekä kunnanhallitus ja valtuuston ylivoimainen enem­mistö sen hyväksyy. Seu­raukset näkyvät. Lempäälän kuntatalouden kuntoon saattaminen on aloitettava käyt­tö­ta­louden tehostamisella, jotta tarpeellisiin investointeihin on riittävä omarahoitusosuus. Käy­tän­nös­sä se mer­kit­see kunnan henkilöstömäärän sopeuttamista kes­tä­vän kuntatalouden puit­tei­siin.

Ta­louden logiikka on lopulta varsin yksinkertaista. Nyt me kulutamme jatkuvasti enem­män kuin tie­­naam­me. Kunnan ta­loudessa velka on siirrettyä verotusta, jonka maksajik­si ovat tätä menoa tu­lossa seuraavat sukupol­vet, mm. lapsemme ja lastenlapsemme. Mielestäni se ei ole oikein, vaan mei­dän tu­lee mi­toit­taa me­nom­me tulojemme mukai­sik­si.

Tär­keää on, että keskitymme kun­nan palvelura­ken­teessa peruspalveluihin ja arvioimme kaik­kea ei-välttämätöntä toimintaa erittäin kriittisesti. Ei sen tarvitse olla huono asia, että myös ih­mis­ten omaa vastuunottoa lisätään, eikä totuteta heitä sii­hen, että yhteiskunta hoitaa kaiken. Kannattaa muistaa, että kestävää hyvinvointia voidaan luoda vain taloudellisesti terveellä toiminnalla.

 

Raimo Sirén

kunnallisneuvos

Lempäälä

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>