40 vuotta kokemusta tulevaisuudesta

Taiteilija Aimo Kokkola Pälkäneen Laitikkalasta viihdytti ja laulatti juhlayleisöä. Kuva: Erkki Koivisto

Taiteilija Aimo Kokkola Pälkäneen Laitikkalasta viihdytti ja laulatti juhlayleisöä. Kuva: Erkki Koivisto

Nurmen lavalla Lempäälässä pidettiin keskikesän juhlat jo ennen juhannusta: Sisään tuodut koivut tuoksuivat, aurinko helli yleisöä ja Pirkanmaan maakuntalaulu Kesäpäivä Kangasalla kaikui komeasti yhteislauluna, kun Eläkeliiton Lempäälän yhdistys juhli 40 vuottaan keskiviikkona 11. kesäkuuta.

Yhdistys sai alkunsa vuonna 1970, kun paikallinen puuhahenkilö Aimo Kuisma alkoi herätellä ihmisiä yhteiseen rientoon.

Kymmenen vuoden päähän puolivuosisadasta ehtineen yhdistyksen historiikki esiteltiin hauskasti Maikki Hämäläinen-Ylikahrin juontamana kuvaelmana aina yhdistyksen perustamiskokousta ja koko juhlayleisön mukaansa tempaamaa tuolijumppaa myöten.

Aikaisemmat puheenjohtajat Antti Salo ja Helge Ruuna muistelivat korokkeella menneitä ja nykyinen puheenjohtaja Markku Vuorensola luotasi tulevaa. Yhdistyksen pitkäaikainen sihteeri Sakari Nääjärvi muisteli, että kun vuonna 1976 yhdistyksessä oli 12 jäsentä, jäsenmäärä ylitti sadan rajan vuoteen 1987 tultaessa ja kaksisataa vuonna 2010.

Pirunlinnan luolista Marjamäen Ideaparkiin

On väkiluku yhdistyksen toimintaympäristössäkin kasvanut. Juhlapuhujaksi kutsuttu Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä

Markku Vuorensola toivotti Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälän tervetulleeksi Nurmelle. Eturivin paikoilla istuivat myös Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaari (vas.) ja Eläkeliiton Lempäälän yhdistyksen kunniapuheenjohtaja Antti Salo. Kuva: Erkki Koivisto

Markku Vuorensola toivotti Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälän tervetulleeksi Nurmelle. Eturivin paikoilla istuivat myös Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaari (vas.) ja Eläkeliiton Lempäälän yhdistyksen kunniapuheenjohtaja Antti Salo. Kuva: Erkki Koivisto

muistutti, että Tampereen imussa kasvanut ja vaurastunut Lempäälä on kasvupaikkakunta, jonka väkiluku on lähes kaksinkertaistunut kolmessa vuosikymmenessä. Muuhun Suomeen verrattuna Lempäälän väestö on nuorehko. 65 vuotta täyttäneiden väestöosuus on Lempäälässä 14 prosenttia, kun se on noin 20 prosenttia koko maassa.

Vuonna 2013 Kela maksoi Lempäälään kansaeläkkeitä kaikkiaan 6,1 miljoonaa euroa ja takuueläkkeitä 0,4 miljoonaa. Kelan hoitamia työttömyysturvaetuuksia kuntaan tuli 5,6 miljoonaa, sairauspäivärahoja 3,5 miljoonaa ja lapsilisiä 8,4 miljoonaa.

– Kotikuntanne aikamatka Pirunlinnan luolista Marjamäen Ideaparkkiin kuvaa hyvin koko suomalaisen yhteiskunnan kehitystä ryysyrannasta hyvinvointivaltioksi, sanoi Hyssälä todeten juhlayleisön edustavan rakentajasukupolvea, joka rakensi maan ja jätti hyvän perinnön tuleville sukupolville.

Hyssälän mukaan eläkkeelle siirtyminen merkitsee niin sanotun kolmannen elämän alkamista. Eläkeläiset ovat aktiivinen toimijajoukko, mikä on Hyssälän mukaan hyvä asia siinä mielessä, että kasvava joukko eläkeläisiä jatkaa työelämässä ollen väestöltään nopeasti ikääntyvän maan työvoimareservi.

– Suuri aktiivisten eläkeläisten joukko on Suomelle vahvuus. Järjestönne tekee arvokasta työtä, jakoi Hyssälä tunnustusta.

– Vierailkaa iäkkään naapurinne luona ja hoitokodeissa. Talousvaikeudet ovat heijastuneet vanhusten hoitoon koko valtakunnan tasolla, ja muun kuin viranomaisten merkitys eläkeläis- ja vanhustyössä tulee kasvamaan. Kolmas sektori ja eläkeläisjärjestöt voisivat olla yhä enemmän ikääntyneiden aktiivisuuden toimintakenttänä ja kanava. Tarvitaan myös epävirallista tulea, sanoi Liisa Hyssälä Lempäälässä.

Ritva Salonen (vas.) ja Rauni Salonen toivottivat portilla vieraat tervetulleiksi. Kuva: Erkki Koivisto

Ritva Salonen (vas.) ja Rauni Salonen toivottivat portilla vieraat tervetulleiksi. Kuva: Erkki Koivisto

Syyllistämispuheet omaan arvoonsa

Eläkeliiton Lempäälän yhdistyksen puheenjohtaja Markku Vuorensola muisteli aikaa, jolloin 43-vuotiaana vuonna 1991 eduskunnassa tuli valituksi toimintansa ensimmäistä kertaa aloittaneeseen tulevaisuusvaliokuntaan. Sen puheenjohtajana aloitti tuolloin 66-vuotias kokoomuksen kansanedustaja Martti Tiuri. Kun hänelle ihmeteltiin korkeaan ikään ehtineen valintaa kyseiseen tehtävään, Tiuri oli vastannut, että hänet valittiin siksi, että hänellä oli eduskunnan jäsenistä pisin kokemus tulevaisuudesta.

– Senioreilla on kohtalaisen paljon kokemustietoa, jota yhteiskunnan kannattaisi käyttää hyväkseen, lausui Vuorensola täpötäyden Nurmen lavan hymistessä myöntävästi.

Vuorensola ei ymmärrä syyllistämispuheita, joiden mukaan eläkeläiset nauttisivat ylisuurista eduista.

– Ne eivät pidä paikkaansa kuin joidenkin harvojen kohdalla.

– Lukuista kustannussäästöt kohdistuvat kaikkiin väestönosiin, suhteellisesti eniten pienituloisiin, sanoi Vuorensola peräänkuuluttaen eläkeläisjärjestöjen välistä yhteistyöt.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?