Kirkonkylän koulun remontointiin lisää rahaa

Vesilahden kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kokouksessaan 23. kesäkuuta muutostalousarvion vuodelle 2014. Suurimman lisärahoituksen sai Kirkonkylän koulun remontti, jolle myönnettiin 200 000 euroa toteutettaviin korjauksiin ja 30 000 toteutettaviin purkutöihin. Muutostalousarvion jälkeen remontin kustannukset purku- ja korjaustöineen nousevat 300 000 euroon.

Kirkonkylän palveluasuntolan lisärakentamiseen on muutostalousarviossa varattu 150 000 euron testamenttivarojen lisäksi 120 000 euroa ja Narvan palveluasuntolan sisäilmatutkimukseen 6000 euroa.

Yhteensä muutostalousarviossa myönnettiin erilaisiin remontteihin, purkutöihin ja tutkimuksiin 404 000 euroa.

Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Mika Allén peräänkuulutti budjettikuria.

Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Mika Allén peräänkuulutti budjettikuria.

Tarkastuslautakunta muistutti budjettikurista

Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Mika Allén peräänkuulutti jatkossa tiuksempaa budjettikuria. Hän nosti esimerkiksi tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta skeittiparkin, jonka kustannukset ylittyivät investoinnin kokoon nähden huomattavasti.

Valtuuston hyväksymässä talousarviossa skeittiparkin nettokustannuksiksi todettiin 13 000 euroa, mutta todellisuudessa kunnan nettokustannukset olivat tilinpäätöshetkellä 48 000 euroa.

– Kun jotakin budjetoidaan, niin siinä pysytään. Jos johonkin ei ole määrärahaa, niin sitä ei silloin tehdä, muistutti Allén.

Allén totesi, että valtuuston asettamat tavoitteet on laajassa kuvassa kuitenkin pääsääntöisesti toteutettu ja kunnalla mahdollisuus  selvitä itsenäisenä kuntana.

– Se kuitenkin edellyttää, että valtuuston tekemissä päätöksissä pysytään.

Tarkastuslautakunta kiinnitti arviointikertomuksessa huomiota myös siihen, ettei kunnassa ole laadittu strategiaa ja päätetty kunnan strategisista tavotteista valtuustossa. Sen mukaan strategian laatiminen on välttämätöntä kunnan toimintaympäristön muuttuessa ja taloudellisten haasteiden lisääntyessä.

Raamissa tiukkaa taloudenpitoa

Valtuusto hyväksyi yksimielisesti vuosien 2015-2017 talousraamin budjetoinnin pohjaksi. Taloussuunnittelija Merja Laakkonen kertoi, että raamiin liittyy paljon epävarmuustekijöitä muun muassa valtionosuuksien osalta. Niiden määrät tarkentuvat syksyllä. Laakkosen mukaan nyt tehdyllä raamilla päästäisiin suurinpiirtein plus miinus -tulokseen, mutta se ei salli suuriakaan heilahteluja esimerkiksi sairaanhoitopiirin puolelta.

Raamissa on otettu huomioon talouden tasapainottamisohjelma ja Onkemäen koulun lakkauttaminen. Talouden tasapainottamisohjelman vuoksi raami on useimmilla lautakunnilla euromääräisesti pienempi kuin vuoden 2014 talousarviossa.

Verotuloihin arvioidaan 3 prosentin kasvua vuosille 2015 ja 2016. Vuonna 2017 verotulojen arvioidaan kasvavan 2%. Toimintakuluihin varataan vuonna 2016 puolen prosentin vuotuinen kasvu ja henkilöstökulujen kasvuun ei varata erillistä määrärahaa.  Seuraavana vuonna tiedossa on tiukkaa taloudenpitoa toimitakulujen kasvun ollessa vain prosentin. Vuosien 2016-2017 raami on ylijäämäinen.

Valtuusto päätti kokouksessaan muuttaa taloussuunnittelijan virkanimikkeen talouspäälliköksi. Uusi virkanimike kuvaa paremmin viran tehtävänkuvausta. Talouspäällikkö on 1. elokuuta 2014 alkaen kunnanviraston johtoryhmän jäsen.

 

Tekninen toimi koki uudistuksen

Vuoden 2013 syyskuussa perustettua Vesilahden teknisen johtajan virkaa ei toistaiseksi täytetä. Sen sijaan teknisen johtajan haastattelutyöryhmä yhdessä teknisen toimen henkilöstön ja JUKO:n pääluottamusmiehen kanssa on pohtinut vaihtoehtoja teknisen toimen uudelleen organisoimiseksi.

Vesilahden kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan kahden vuoden määräaikaisesta kokeilusta, jonka aikana tekninen toimi lakkautetaan ja teknisen vastuualueen asiat siirtyvät kunnanhallituksen alaisuuteen. Kunnanhallituksen alaisuuteen perustetaan luottamushenkilöistä muodostuva tekninen jaosto, jonka esittelijänä toimii kunnanrakennusmestari.

Teknisen toimen päällikkönä, kunnanviraston johtoryhmän jäsenenä ja teknisen toimiston henkilöstön esimiehenä toimii kunnanjohtaja. Kunnanjohtajan apuna ja asiantuntijana toimii kunnanrakennusmestari.

Uudelleenorganisointi kestää vuoteen 2016 ja sen toimivuus, onnistuminen ja jatko arvioidaan uudelleen syksyllä 2016. Samaksi ajaksi kunnanvaltuusto perusti tarkastusmestarin viran. Tarkastusmestarin vastuualueena on kunnan kiinsteistöjen ja yleisten alueiden isännöinti ja hoito, sekä muun muassa ammattimiesten esimiehenä toimiminen.

 

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>